Matildan joulu 2023

Keskiviikkona lähdin lahjaostoksille (helppoa; lapset haluavat vain lahjakortteja) ja jätin Hannun siivoamaan. Torstaina suoriuduin ruokaostoksista, kalkkunan hinta on noussut niin sikamaisesti, että päädyin ostamaan pienen kinkun. Illalla paketoin vähät lahjat, sillä aikaa Hannu pesi kylppärin kaakelit. Katsoimme Areenasta Tähtipölyä-joulukalenterin kaikki viimeiset jaksot. Jätimme suosiolla pakkaamisen perjantaille, kun ei enää tarvitse käydä kaupoissa. Kuinkahan monta kassia autoon ahdettiin? Lisäksi lahjat ja kukat. Sen verran oli vielä aivosumua, että matkalla muistin unohtaneeni kotiin ikkunaan ripustettavat ledivalot, servetit, pienet kangastontut (kuusenoksille) ja punaviinit. Yhtenä jouluna unohdin joululiinan (katastrof!). Veimme kynttilän Honkanummelle, sieltä suunnistimme kurjassa kelissä Lohjalle. Pysähdyimme Perttilän Ismetiin lounaalle ja kävimme katsomassa Meeriä sairaalassa, hän olisi muuten päässyt jouluksi kotiin, mutta siellä podetaan koronaa. Suvilla kävimme vain ovella, Noelin koulussa on ollut norovirus-epidemia. Sipe hullaantui Hannusta, halasi sentään minutkin. Caritallakin kävimme vain eteisessä, en halua tartuttaa hänelle flunssaa, vaikka hän kovasti pyysi meitä jäämään kahville. Hän viettää joulun yksin kotona, kun huono keli pitää sukulaiset kauempana. Vein kynttilät Virkkalan haudoille, sen jälkeen aloitimme matkan kohti Mathildedalia. Ei ollut ruuhkaa, mutta tiet olivat huonossa kunnossa ja päivä alkoi jo hämärtyä. Kun (onneksi!) muistin ne kotiin jääneet punkut, poikkesimme vielä Perniön Alkoon. 

Sisäänkirjautuminen kesti Terhossa pitkään; ensin ei löytynyt mökkivaraustani, eikä löytynyt myöskään avainta. Ilmeisesti edelliset asukkaat olivat vieneet sen mennessään. Saimme vara-avaimen käyttöömme ja alkoi tavaroiden roudaus sisälle. Yllättäen melkein kaikki mahtuivat jääkaappiin ja keittiön kaappeihin, jotain piti sentään jättää terassille kylmälaukkuun. Ehdin pedata sängyn, ennen kuin Ylen joulukalenteri alkoi. Ei vielä jaksettu saunoa pitkään ja minä jätin terassilla vilvoittelutkin väliin. Hannu meni voipuneena aikaisin petiin, minä jäin kynttilänvaloon kuuntelemaan joulumusiikkia. Samalla tutkin edellisvuosien joulumuistiinpanojani. Kovin on samanlaista, sanoisinko perinteistä! Siivous-, ruoka-, kauppa- ja lahjalistojakaan ei tarvitse enää tehdä, riittää kun luen edellisjoulujen listat. Terhossa laulettiin Kauneimmat joululaulut yhdeksältä, mutta me pysyttelimme mökissä.

Särky selässä putosi yön aikana pakaroihin. Olo oli kuin puisella pähkinänsärkijällä. Otin särkylääkkeen ja lähdin aamupäivällä kävelemään hiljaiselle kylänraitille. Kaikki liikkeet olivat kiinni, alpakat on siirretty johonkin talvitalliin. Suojalunta satoi lisää, oli aivan tyyntä.

Paluumatkalla mökille poimin mukaani muutaman kuusenoksan, jotka kuivatin kylppärin lattialla. Koristelin ne ledivaloilla, tonttujen unohduttua kotiin napsin Hannun lahjoista vähän koristenauhaa. Hyvä tuli! Söimme "valmiita ruokia"; bataattivuokaa, lammasnakkeja, perunasalaattia ja vihreää salaattia. Päikkäreiden jälkeen alustin perunalaatikon ja tein anjovismössön. Valimossa hiljennyttiin joulun viettoon, siihen emme taaskaan jaksaneet osallistua. Illalla saunottiin ja maisteltiin Maijalta saatuja lahjajuustoja. Naapurimökki on yllättäen jäänyt tyhjäksi.

Jouluaatto

Sunnuntaina oli pakko ottaa särkylääke, että pääsin liikkeelle. Laitoin perunalaatikon uuniin ja lähdin Jeturkastin lenkille. Polkua ei ollut aurattu, oli raskasta kulkea vähillä eilisillä jalanjäljillä. Aivot käyvät vielä hitaasti; keskellä metsää muistin unohtaneeni lisätä maidon perunalaatikkoon.

Mökille palattuani lisäsin maidon perunalaatikkoon ja annoin sen olla uunissa vielä tunnin verran. Samaan lämpöön lisäsin siivutetut punajuuret, joista tein alkupalan päärynän, Blue Castello -juuston, saksanpähkinän, hunajan ja mustikkabalsamicon kanssa. Toisena alkupalana söimme ruissipsejä anjovismössön kanssa. Tein sitruunasillin tekeytymään ja laitoin kinkun uuniin, ennen kuin menimme päikkäreille.

Kuorrutin kinkun sinappihunnulla ja pankojauholla, jätin sen vielä uuniin ja saunoimme. Nyt jaksoimme jo löylytellä pidempään ja vilvoitella terassilla pari kertaa. Hannu esitti toiveen keitinperunoista ja sillistä sekä uunijuureksista. Hän voi tekaista puffetpöydän, kun on hänen vuoronsa hoitaa jouluateriat, nyt oli tarjolla perunalaatikkoa ja maistiaiset kinkusta. Avasimme lahjamme, toivomani paperiallakan lisäksi sain Hannulta lahjakortin 90 minuutin hierontaan. Tulee tarpeeseen! Hannu ja Sipe saivat minulta kaksi pakettia, muut saivat tyytyä yhteen lahjaan. Yhteinen lahjamme oli uudet tyynyt ja hotelliyö Kakolassa. Itselleni ostin Miki Liukkosen e-kirjan, Elisalta sain valita lahjaksi yhden e-kirjan.

Ilta kului rauhallisesti joulumusiikkia kuunnellen ja Joulumaa-elokuvaa katsoen.

Joulupäivä

Eilinen rämpiminen lumessa teki hyvää kropalle; maanantaina en enää tarvinnut särkylääkettä. Lähdin aamupäivällä kiertämään Matildanjärveä. Metsässä oli sentään jonkunlainen polku, mitä pitkin kulkea. Lunta oli vain muutama sentti ja pari märkää kohtaa, mitkä pystyi kiertämään metsän kautta. Kunnollista jääpeitettä ei järvessä taida vielä olla, ketään ei näkynyt pilkillä tai hiihtämässä. Muutenkin oli vähän porukkaa liikkeellä; ohitin yhden naisporukan ja heidän kaksi koiraa, vastaani käveli loppumatkasta yksi pariskunta. Kyläravintola Terho näyttää olevan joka päivä avoinna. Palasin mökille, Hannu oli jo siellä tehtyään golfkentän lenkin. Joimme kuumat rommikaakaot ja lämmitin taas "valmiita ruokia"; perunalaatikkoa ja bataattivuokaa, lisäksi kinkkua, perunasalaattia ja sitruunasilliä. Päivähuilin jälkeen kahvittelimme (oli pakko palata iltapäiväkahvikäytäntöön, kun päätäni särkee muuten aamuöisin). Illalla saunoimme ja verotimme juusto- ja hillovarastoja. Sain kuvalliset jouluterveiset Hiidenmaan Kassarista. 🤗🇪🇪

Tapaninpäivänä jätin ulkoilut väliin, flunssa oli ottanut vähän takapakkia. Hyvänen aika! Olenko oppinut olemaan itselleni armollinen? Hannu lähti tarpomaan suosittelemaani Matildanjärven kierrosta. Minä kuorin ja pilkoin juurekset peltirosollia varten. Annoin niiden marinoitua öljyssä, soijassa ja siirapissa tunnin verran.

Kuorrutin puoliksi kypsyneen peltirosollin vielä halloumiraasteella ja rouhitulla saksanpähkinällä ja annoin sen olla uunissa, kunnes Anna ja Sofia saapuivat. Samassa uuninlämmössä kuumenivat peruna- ja bataattilaatikko. Kinkun lisäksi oli tarjolla sillejä.

Syötyämme vaihdoimme lahjat, sain Annalta taas ihania tuoksuja ja voiteita. Tytöt eivät jääneet saunomaan, vaan lähtivät ajamaan takaisin Sauvoon, ennen kuin päivä pimeni. 

Keskiviikkonakin oli mukava sää ja lähdin kävelemään Näköalatietä golfkentälle ja Teijontietä takaisin. Laskettelurinteet olivat auki ja niissä oli paljon laskettelijoita. Viereen on rakenteilla kuntoportaat, syksyllä pääsen rääkkäämään itseäni rappuihin, mikäli isot mäet eivät riitä. Löysin (minulle uuden) merkatun luontopolun, se pitää testata lumettomana aikana. Puolenpäivän aikaan pilvet repeilivät ja aurinko paistoi matalalta korkeimpien puiden latvoihin. Yleensä käymme tiistaina tai viimeistään keskiviikkona kaupassa, mutta nyt olin varautunut niin hyvin, että ruokaa riittää kotiinkin vietäväksi, eikä kaupassa tarvitse käydä viikkoon. Lämmitin uunijuureksia ja laatikoita, lisäksi kinkkua ja sillejä. "Tää halloumi ei maistu miltään" sanoo Hannu. Noh, ensi jouluna hän saa hoitaa ruokapuolen ja minä voin esittää mielipiteitäni.  

Torstaina oli taas pilvinen päivä ja oltiin pikkupakkasella. Kiinteistöhuolto oli käynyt jossain vaiheessa lapioimassa pihatien ja raput puhtaiksi. Kävelin kylillä ja lähdin kiertämään Matildanjärven vastapäivään. Sain naamapesun yhdeltä pikkukoiralta, pari muutakin lenkkeilijää tuli vastaan. Myös kaksi varusteista päätellen laavulla yöpynyttä nuortamiestä, jotka väistivät minua yhden puusillan kohdalla. Ja lähtivät siitä kävelemään järvelle, kunnes toinen plumsahti reittä myöten veteen. Eivätkö ne tajunneet, että sillat on nimenomaan niissä kohdin, missä on alla oja tai puro ja virtaavaa vettä!? Sanoin nähneeni kolme pilkkijää järven jäällä, mutta minä en sinne lähtisi, varsinkaan rinkka selässä. Vilkaisin aina sopivilla luodoilla, missä miehet menevät. Niin vain lähtivät oikomaan järven yli vastarannalle. Paluumatkalla Aulikki viihdytti minua pitkällä puhelulla, kiittäen saamistaan kuivatuista sienistä. 

Nyt oli kalapäivä, saimme syötyä myös jouluruokien rippeet pois. Näillä ruokavarastoilla voisimme pysyä mökillä vielä muutaman päivän, mutta huomenna on lähdettävä kotiin ja pärjäämme viikonlopun samoilla eväillä. Illalla saunoimme vielä viimeisen kerran ja söimme taas yhden juuston loppuun.

Jarno Vesala

Perjantaina oli loppusiivouksen aika, iltapäivällä joku muu valtaa "meidän mökkimme" juhliakseen vuodenvaihdetta. Tällä kerralla emme saaneet sieniä, muuten oli taas mukava viikko ja sää suosi ulkoilua. Haimme Perniön Kebabista mukaan Aurajuusto-rullakebabin ja ajoimme Saloon. Kävin Veturitallissa katsomassa Jarno Vesalan vaikuttavan installaation. Kaupassa ei tarvinnut käydä, joten ajoimme suoraan kotiin. Joku joulutonttu oli käynyt kolaamassa pihamme puhtaaksi. Tyhjensimme kassit, laitoin pesukoneen pyörimään ja otimme glögit. Vasta sitten söimme kebabrullan. Ihanaa olla taas kotona!

Katsoimme nauhoitettuna elokuvan "Midsommar" (USA 2019). Perinteistä ruotsalaista juhannuksen viettoa?

Joulun kirja:

Emma Cline "Daddy". Novellikokoelma miehistä, joiden rooli isänä tuottaa heille itselleen epäonnistumisen tunteita.