Ennen Hannun synttäriä uhkasin, että tämän vuoden Mysteerimatka suuntautuu Tikkurilan "Vauhti kiihtyy" -festareille. Mikä järkytys! Maija meinasi pilata yllätyksen, kun hän torstain päiväkonsertin jälkeen toivotti meille hyvää reissua. Hannu oli ilmeisesti varautunut muuhunkin kuin lauantain kakkukahveille Lohjalla, kun hän oli varoitellut Kaisaa, että ei olla perjantaina kotona. Itsekseen hän oli arvaillut, että suuntaamme Tammisaareen/Hankoon, vaikka minulla on kesken Anneli Kannon "Rottien pyhimys".
 |
| Hattulan Pyhän Ristin kirkko |
 |
| Mierolan Silta Café |
Seuraava kohteemme oli Mierolan Silta Café, jossa tarjosin Hannulle synttärilounaan. Mustat sadepilvet pyörivät ympärillä ja Guesthouse Solbackan emäntä Tuula soittikin, että Iittalan oli juuri ylittänyt rankkasade ja voimme majoittua vaikka heti.
 |
| Guesthouse Solbacka |
Haimme kaupasta leipää ja saunaoluet, parin harharetken jälkeen löysimme Solbackan, jonka piharakennuksen ovessa avaimet olivat odottamassa. Harvoin olemme majoittuneet näin tilavaan asuntoon! Nukkumapaikat kuudelle (mikä ihana päiväunivuode!), takka, terassi ja puulämmitteinen sauna. Kun tapasin pihalla Tuulan - ja ihanan silittelyä kaipaavan Rauha-kissan - hän kertoi, että piharakennuksessa on aikoinaan saunotettu Iittalan lasitehtaan vieraita. Voin kehua, että (vanhassa) saunassa on löylytellyt mm. Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Majoituimme, huilailimme ja Hannu lämmitti saunan, jonka lempeissä löylyissä viihdyin pitkään, käyden välillä terassilla vilvoittelemassa. Söimme iltapalan, sen jälkeen siirryin päiväunivuoteelle lukemaan niin kauan, kuin luonnonvaloa riitti. Ulkovalot syttyivät ja menin vielä terassille lukemaan, kun ei ollut edes hyttysiä. Ja syömään viinimarjoja. Lueskelin myös vieraskirjoja, jotka olivat täyttyneet kansainvälisistä tervehdyksistä. Yksi pariskunta - toinen Espoosta, toinen Tampereelta - oli tehnyt treffit tänne. Tosiaan, tänne voisi tulla myös junalla!
Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin sateen ropinaan. Sade loppui aamiaista valmistaessani. "Vahtikoira" Huugo haukkui minut, kun aamupäivällä ilmestyin terassille. Kävin tervehtimässä ja kuten Sipe, Huugo tarttui ranteeseeni; tuu leikkimään! Juttelin Tuulan kanssa, pakkasimme sivulaukut ja suuntasimme kohti Hämeenlinnaa.
 |
| Sanna Kannisto |
 |
| Anni Honkajuuri "Pieniä ihmeitä" |
 |
| Heli Huotala "Saman taivaan alla" |
Listallani oli Hämeenlinnan taidemuseo ja Hämeen linna ja sen näyttely. Hannu ajoi suoraan taidemuseoon ja jäi ulos odottamaan, kun katsoin Taidevaltakunta ´24 -biennaalin näyttelyt.
Hannu sai valita lauantain lounasravintolan ja menimme kauppakeskuksen Asian Wokkiin syömään. Toki sain sushia, mutta parempaa saa Vantaallakin.
 |
| Raija Jokinen |
Sadekuurojen välissä ajoimme Hämeen linnaan, joka on aidoilla ympäröity viikon päästä pidettävien keskiaikamarkkinoiden takia. Parkkipirkon neuvosta ajoimme Militaria museon parkkipaikalle, siitä oli lyhyt kävelymatka linnaan. Hannu jäi pitämään sadetta jonkun rakennuksen sisäänkäynnin suojaan. Kävin katsomassa Raija Jokisen hienon näyttelyn "Muistikuvia". Tekstiilitaideteosten lisäksi näyttelyssä kerrottiin Hämeenlinnan pellavantuotannon historiaa.
Kiertelin linnan eri kerroksia ja ilman karttaa olin yhtä eksyksissä kuin Turun linnassa; mikä kerros, mihin mennä, kävinkö jo täällä? Hikisenä palasin parkkipaikalle ja pelastin Hannun pois sadesuojasta. Matka jatkui samaa reittiä kuin tullessa, mutta tällä kerralla ajoimme rankkasateessa Hämeenlinnasta Hyvinkään Sveitsiin saakka. Oli pakko pysähtyä kaksi kertaa, kun emme enää nähneet eteen visiirien ollessa ulkopuolelta täynnä pisaroita ja sisäpuolelta huurussa. Kun pysähdyimme, sade valui takkini selkämystä pitkin satulaan ja tunsin, kuinka takamus kastui (olin luottanut, että hyvä tuurimme jatkuu, enkä pukenut goretexhousuja, vaan mukavammat ajohousut). Samoin kypärästä valui vesi takin kauluksesta niskaan. Harkitsimme jo jättää Lohja väliin ja ajaa suoraan kotiin, mutta kun sade lakkasi, käännyimme kohti Hankoa. Kun sade lakkasi, alkoi puuskittainen tuuli. Suvi oli keittänyt kahvit ja tehnyt hyvät kakut. Saimme onnitella "pikkupojat", halaukset sain Onnilta ja Sipeltä, joka olisi halunnut ruveta leikkimään (varsinkin Hannun kanssa). Kotiin ajoimme suoraan kohti tummia pilviä, mutta ne ehtivät väistyä, emmekä enää kastuneet. Kiva reissu!
Kesän kirjoja;
Anneli Kanto "Rottien pyhimys". Hieno kertomus Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta ja maalareista 1500-luvun alkupuolella. Kirkko on saatava valmiiksi kesän aikana, jotta maalata voi luonnonvalossa. Kiirettä pitää ja linnan rouvan suosituksesta Ruotsinmaalta tulleet maalarit ottavat avukseen Pelliinan, jota kyläläiset pitävät outona ja vähä-älyisenä. Onnettomuuksia sattuu, mutta romantiikkakin leiskuaa. Syksyn tullen kirkko on koristeltu raamatunkertomuksilla ja pyhimyksillä, seuraavalle kesälle on luvattu Lohjan kirkon koristelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti