keskiviikko 2. lokakuuta 2024

Ei mikään mysteerimatka: Tallinna

Syyskuu loppui sateisiin ja kylmiin öihin. Otin Hondan pois vakuutuksesta, Hannu laittoi pyörän talvikuntoon ja pyöräytimme ajotakit pesukoneessa. Pihahommat saivat vielä odottaa, mutta Hannu putsasi grillin ja siirsi ulkokalusteet kellariin. Lokakuun alussa laitoimme lämmityksen päälle ja petasimme peitot sänkyyn. Minä en kauheasti pidä yllätyksistä, joten suunnittelimme yhdessä perinteisen synttärimatkan Tallinnaan. Hannu varasi laivamatkat ja yhdessä valitsimme majoituksen, vaihteeksi Gustav Ernesaks Kadriorgista (64€/2 yötä). Itselleni varasin 90 min. hieronnan (55€) tutusta paikasta.

Laivamatka Eckeröllä sujui nopeasti lukien ja naapuripöydän mukavan rouvan kanssa reissuista rupatellen. Mekö muka hiljaisia suomalaisia?

Võru

Lounaspaikankin olimme jo sopineet etukäteen, sinne pääsimme 8-bussilla. Entinen Pesa on nykyään Võru, muuttunut on myös sisustus ja ilmeisesti omistajakin. Ruoka oli edelleenkin hyvää, lounashinta Tallinnan tapaan 7,90€/annos.

Gustav Ernesaks Kadriorg

Ravintolasta oli lyhyt kävelymatka majapaikkaamme. Olimme etuajassa, jätimme laukut keittiöön ja oikaisimme Japanilaisen puutarhan läpi Selveriin ostamaan aamiaistarpeet. Majoituimme huoneeseen, johon kuuluu myös iso kylppäri. Minulle riittää, jos on nojatuoli ja siihen sopiva lukuvalo (ja matto lattialla saa aina naisen onnelliseksi). Kakkoskerroksesta löytyi toinenkin keittiö ja kaipaamani kahvinkeitin. Puutarha terasseineen on taatusti ihana kesäaikaan, nyt ripotteli vähän vettä.

Gallo Nero

Suihkun ja päikkäreiden jälkeen päätimme lähteä illalliselle, vaikka kello ei ollutkaan vielä paljon. Olin toivonut Gallo Neron antipastoa ja sen myös sain. Pimenevässä illassa palasimme kämpille läpi puiston, jota puiden väliin ripustetut erilaiset lamput valaisivat.

Torstaina olin liikkeellä seitsemän tuntia, sitä suosi myös kaunis ilma (+15). Lähdin kymmenen aikoihin kävelemään Japanilaisen puutarhan ja Kadriorgin puiston läpi kohti Ilusalong Centralia. Matkaan meni hitaastikin kävellen vain puolisen tuntia. Pääsin hierontaan etuajassa, Tatyana hieroi taas tehokkaasti ja öljysi kuivan nahkani (jota on alkanut viime aikoina kummallisesti pistelemään).

C'est La Vie
Hannu odotti minua Centralin ulkopuolella. Kävimme Valli baarissa aperitiivilla, ennen kuin menimme C'est La Vie -kohvikiin kalalounaalle (7,90€).

Minun oli tarkoitus käydä (Viron Museokortilla) neljässä näyttelyssä, mutta kolme per päivä riittää. Hannu lähti mukaani Vabamu-museoon katsomaan "Vapautemme tarina" -näyttelyn. Vaikuttava näyttely liikutti, kun ajattelin kaikkia virolaisia ystäviämme ja heidän historiaansa.

Saskia & Alar Kivilo

Kävimme ostoksilla yhdessä, sen jälkeen Hannu lähti kävelemään takaisin Kadriorgiin, minä jäin Telliskiveen. Sinne on viime käynnin jälkeen ilmestynyt uusia terasseja, jotka ilman seuraa ohitin ja menin Juhan Kuus Documentary Photoon katsomaan Saskia & Alar Kivilon (tytär ja isä) näyttelyn. Ohitin Estonia-muistomerkin, jonne oli tuotu paljon kukkia onnettomuuden 30-vuotispäivänä. Seuraan Maikkarin Estonia-sarjaa ja kylmät väreethän siinä tuli.

Kävelin Kadriorgin Taidemuseoon, jossa on tällä hetkellä vain perusnäyttelyt (elokuussa jäi näkemättä Espanjan taiteen näyttely). Rakennus itsessään on todella kaunis ja alakerrassa on kahvila, jonka terassilla ihmiset nauttivat virvokkeista ja kauniista säästä.

Gustav Ernesaks Kadriorg

Kävelin kämpille ja jäimme terassille lenkkioluelle. Samalla poimin puusta muutaman omenan. Harmiteltavan hyviä, kun niitä ei kukaan kerää. Suihkun ja huilin jälkeen tein meille alakerran keittiössä tapakset. Mukava paikka istuskella, varsinkin kun kukaan muu ei hyödynnä sitä. Kauan ei taaskaan jaksettu valvoa, mukana kulkeva kirja ei juurikaan edistynyt.

Perjantaina oli taas kaunis sää, kun aamiaisen jälkeen pakkasimme laukut ja menimme 66-bussilla satamaan. Taisi olla korvapuustipäivän lisäksi puheripulipäivä, kun saimme kotimatkallakin rupatella niin monen kanssa. Ehkä aurinkoisella säällä oli siihen syynsä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti