Takaisin pisteeseen A; Madrid, ja kotiin!

To do -lista Madridiin; Topolino, Hannun paavikuva, Aperolspritz Plaza Mayorilla ja jäätelö.

Aamupäivällä kiitin Ávilan isäntäämme Ribeiroa ja kävelimme aamiaiselle lähelle juna-asemaa. Asemalla yksi suloinen koira olisi niin halunnut lähteä mukaamme. Madridiin menevä juna oli myöhässä ja nyt lähes täynnä. Principe Piolla onnistuin lataamaan metrokorttini (1,50) ja Hannu ostamaan itselleen uuden kortin. Yhdellä vaihdolla (Opera) pääsimme Solille. Siellä jatkuu ikuinen meteli, mikä lie mielenosoitus kaupungintalon edustalla tällä kerralla. Aikaa majoittumiseen oli vielä puolisen tuntia ja vessaankin piti päästä. Hotel Europan terassilla otimme reissun kalleimmat oluet 2×7,50 (tosin ne olivat isot) nauttien samalla auringonpaisteesta ja ihmisvilinästä. En ollut vielä lukenut saamiani sisäänkirjautumisohjeita, mutta ovikelloa pimputtamalla pääsimme sisään ja saimme huoneemme. 

Asumme Solilla, ranskalainen parveke on onneksi sisäpihan puolella. Rakennuksessa on tosi kaunis rappukäytävä. Kaikki ovet avautuvat numerokoodeilla, ei ole avaimia hukattaviksi.

Hoidimme Topolino Gardenin puffélounaan (17,95€/hlö) pois To do -listalta jo tänään. Vähän harmittaa, etten jaksa syödä paljoa kerralla, nytkin vain alkusalaatteja, vähän paellaa ja kanaa ja puoli palaa Sacherkakkua. Muut näyttivät täyttävän lautasensa moneen kertaan. Oli tuulista ja aurinkoista, istuimme digestiivikahveille ulos, jos vaikka jymähdämme loppuillaksi kämpille. Olimme aivan edelliskerran hostelimme nurkilla (siksi halusinkin Topolinoon, vaikkei Hannu muistanutkaan meidän käyneen siellä). Huoneemme on kolmelle, minä menin päikkäreille leveämpään sänkyyn, Hannu sai tyytyä kapeampaan.

Niinhän siinä kävi, että ruuansulatustorkkujen jälkeen ei enää lähdetty minnekään, vaan jäimme kämpille lukemaan. Aloin seurata Nelosen Tähdet, tähdet -ohjelmaa. Olen aiemmin kirjoittanut, ettei Madrid hiljene yölläkään. Luultavasti näin onkin, mutta nyt on niin hiljainen majapaikka (Solilla!), että kun käytävillä kulkeminen loppui, mistään ei kuulunut mitään ääniä.

Aamiaisen söimme lähikahvilassa, jaoimme kinkku-juustotäytteisen croissantin ja kaksi kylmäsavulohileipää. Päivä oli todo-listan mukainen. Ensin suoritimme paavipäässä-rastin. 

Kuninkaanlinnan kohdalla erkavoiduimme ja lähdin etsimään Madridin lempikaupunginosaani, La Latinaa. Siellä kukkii huumori! Paperikartta, johon olen merkinnyt myös lempikatuni, jäi kämpille ja kävelin randomina löytämättä muraaleja, mutta paljon muuta kuvattavaa löytyi. Lehdissä kirjoitetaan, että Espanja (mm. Madrid, Barcelona ja Kanariansaaret) on massaturismilla pilattu. No onko pakko tunkea sinne - kuten täällä Solille tai kauppakaduille - missä kaikki turistit tungeksivat? Minä menen mieluummin sivukujille ja puistoihin kävelemään.

Luin mukana kulkevaa kirjaa aina, kun aurinko paistoi ja sopiva istumapaikka löytyi. Teimme treffit kämpille ja lähdimme siitä lounaalle. 

Ávilassa kävimme kiinalaisessa, nyt oli turkkilaisen Bosforos-ravintolan vuoro. Minulle hyvä pita, Hannulle plate. Olemme jo lähes sekaisin siitä, kuka on velkaa kelle, kun Hannu unohti yhteistilimme pankkikortin kotiin. Olisi niin paljon helpompaa! Oli kuitenkin minun vuoroni tarjota digestiivit ja istuimme brandykahveille aurinkoiselle terassille, jonka läheisyyteen jäin lukemaan, kun Hannu palasi kämpille.

1,5 tuntia Solilta lentokentälle! Selvittiin ratikka metro kasista. Jäin taas lasten paperisaksista kiinni turvatarkastuksessa ja tietenkin meillä oli vihonviimeinen lähtöportti. To do -listasta jäi uupumaan vain jäätelö. Savupaprikat unohdettiin ostaa, mutta ainahan on Pirkka. Nyt ei ollut aikaa taxfree-ostoksille, kun turvatarkastuksesta selvittyämme juoksujalkaa menimme lähtöportille. Jäi 43:n ostamatta, mutta sitä saa Tallinnastakin. Minulle oli arvottu paikka hätäuloskäynnin kohdalla, mutta minut vaihdettiin nopeasti tervekätiseen mieheen. Laskin, että minulla oli reissun ainana 22 eri majoituspaikkaa. Yhtään tavaraa en hukannut tai jättänyt jälkeeni! Vaelluskilometrit jäivät alle 300:n johtuen yhdestä bussi- ja junamatkasta.

Torstaina hyvin nukutun yön jälkeen minulla pisti kiireeksi; kevään viimeinen pilatestunti, jossa pystyin hyvin tekemään jalka- ja vatsaliikkeet. Ohjaaja huomioi kohteliaasti kipsikäteni; "ne jotka eivät voi käyttää käsiä, voivat tehdä näin..." Hanne parturoi päästäni pois kuuden viikon hiustenkasvun. Kaupan kautta kotiin ja Hannun avustamana tein lohisalaatin, ennen kuin lähdin kevään viimeiseen lukupiiriin. Ilta kului pikkuhiljaa pakkaillen; aamulla lähdetään taas reissuun.