Kotimaan matkailua; Töysä, Etelä-Pohjanmaa

Mökkitie on kovin sateinen. Route 66.

Ritu kutsui meidät Töysän mökilleen, mutta pahoitteli, että pohjavesi on niin matalalla, että emme välttämättä voi saunoa. Matka oli pitkä, ilmankos Ritu muuttikin Etelä-Pohjanmaalle lähemmäs mökkiään. Pidimme kahvipaussin Kallenaution Kievarissa. Viehättävä paikka, jonka ulkorakennukset on museoitu.

 

Satoi lähes koko matkan. Sain luettua paksusta lainakirjasta 50 sivua. Ritu vastaanotti meidät kodikkaaseen mökkiinsä ja veimme tavaramme vierasmökkiin. Söimme hyvää kesäkurpitsa-broilerivuokaa ja grillattua kukkakaalia.

Syötyämme lähdimme Ritun kanssa kävelylenkille ja kiersimme Valkialammen, jossa on mainio uimaranta, mutta tähän hätään turhan kaukana. Hikihän siinä tuli sadetakissa ja Timon villapaidassa ja palattuamme kävinkin saunassa pesulla. Ritu oli kerännyt padat täyteen vettä ja sitä on kertynyt myös kaivoon, joten huomenna pääsemme saunomaan. Keräsimme tontilla mustikat aamuksi, kantarellit saavat odottaa keskiviikon kuivempaa keliä. 

Sanoin illalla Ritulle, että sisäinen kelloni herättää minut 7.18 ja niin tekikin, mutta nukahdin uudelleen. Oli niin armaan makeat unet, kun sade ropisi kattoon. Aamiainen oli odottanut lähes tunnin, ennen kuin havahduin hereille. Sade lakkasi aamupäivällä ja lähdimme lähimetsään sienestämään, Hannu jäi sänkyyn kipuilemaan. Ritu tuntee tonttinsa ja metsät, pihalta keräsimme kantarellit, tien toiselta puolelta muutaman punikkitatin.

Kotiuduttuamme lähdin Hannun kanssa Alavuden kaupoille. Perunat ostimme K-marketin pihalta. Tuurin ohi ajoimme mennen tullen, emme juurikaan pidä mistään kauppakeskuksista. Ritu oli jo syönyt ja huilinut, me lämmitimme hyvää kesäkurpitsa-broilerivuokaa ja vetäydyimme omaan mökkiimme lukemaan ja päikkäreille. Ritu jatkoi puusavottaa ja yritin parhaani mukaan siirtää pienempiä pölkkyjä lähemmäs kottikärryjä. Illalla nautimme kesän parhaat löylyt, vilvoittelimme saunan terassilla ja Ritun saunottua istuimme vielä keittiössä rupattelemassa. Hän lupasi lämmittää saunan meille vielä huomennakin. 

Hannu muisti vasta illalla vaihtaessaan kipulaastaria, että sen kanssa ei saa saunoa.

Ritu jatkoi aamiaisen jälkeen puusavottaa, kunnes ehdotin, että lähdemme käymään hänen sienipaikoilla, liikunta tekee meille molemmille hyvää. Hannun tehtäväksi jäi pestä eilen ostetut perunat. Aurinko paistoi aamusta alkaen, mutta metsässä pienet hyttyset kiusasivat meitä. Nyt niitä on! Sieniä ei sen sijaan metsästä paljon löytynyt.

Kiersimme pidemmän kautta takaisin mökille. Onneksi, sillä parhaat kantarellipaikat löytyivät tien varrelta ojan pientareilta, parisataa metriä ennen Ritun mökkiä. Kävin saunalla pesulla, Ritu valmisti meille eilisistä tateista leivät. Hän jäi Hannun kanssa terassille putsaamaan tämän päivän sienisaaliin, minä otin keittiövuoron; valmistin salaatin tuoreilla yrteillä, keitin perunat ja tein sienikastikkeen. Istuimme aurinkoiselle terassille syömään, joimme päiväkahvit ja vetäydyimme vierasmökkiin huilimaan.

Oli viimeinen mahdollisuus käydä lähilammella uimassa. Ilta oli aurinkoinen ja lämmin, mutta menimme paikalle autolla, tulihan päivällä käveltyä kunnon lenkki. Lähdepohjainen vesi oli uskomattoman kirkasta, äkkisyvä hiekkapohja teki uimisesta silkkaa nautintoa, laiturilla kävin vain puhdistamassa jalkani vedessä. Todella hieno päätös tälle muutenkin ihanalle vierailulle!

Täydenkuun kunniaksi sain taas Peter Gabrielin uuden singlen kuunneltavakseni.

Suomen Lasimuseo, Riihimäki

Luulin, että voin kaikessa rauhassa lukea kirjaani, kyllähän Hannu osaa ajaa meidät kotiin. Alavuden jälkeen hän alkoi ääneen ihmetellä, kun missään ei näy mainintaa Tampereesta tai tiestä 66. Olimme ajaneet liittymän ohi aika pitkälle. Laitoin kirjan kiinni ja ryhdyin kartturiksi, kun alkoi meidän "Jyväskylän" rallimme pitkin pöliseviä hiekkateitä. Todo-listallani on vielä tälle kesälle Timo Sarpanevan 100-vuotisnäyttely Suomen Lasimuseossa. Ajoimme Riihimäelle ja Hannu odotti aurinkoisella penkillä istuen, kun kiersin hienon näyttelyn.

Yläkerrassa on Murano-näyttely, joka pistää miettimään, mitä kaikkea mielikuvituksellista alan ammattilainen voikaan tehdä. Kävin vilkuttamassa vaaleanpunaiselle Lumpeenkukka-vaasille, söimme lounaan Fasetissa ja ajoimme kotiin. 

Kotona näytti siltä, ettei ollut satanut juuri lainkaan. Naapurin pojat tulivat kotiin äitinsä kanssa. Pyöritin pyykit ja paistoin kantarellit pannulla,osan laitoin pakastimeen. Illalla tein ylijääneistä perunoista ja kantarelleista chorizomunakkaan ja istuimme terassille lukemaan. Ihanaa olla vaihteeksi kotona. Perjantaina Hannu lähti taas jonottamaan terveyskeskukseen saadakseen kortisonipiikin, kun kipulaastarista ei ole mitään apua. Kävin parturissa, lenkillä, uimassa ja kaupassa. Oli aivan liian kuuma siivota, joten pyöritin pyykit koneessa ja tein jäljellä olevista sienistä, perunoista ja chorizosta hyvän pyttiksen.

Hip hurraa! Kela maksoi minulle kahdeksan euron palautuksen 186 euron silmälääkärilaskusta. 🙄 Postimaksuunkin meni kolme euroa!

Riihimäki, Hyvinkää ja Tikkurila

Hannu lupautui kuskiksi, kun lähdimme Ritun kanssa katsomaan taidenäyttelyitä.

Aloitimme Riihimäeltä, Suomen Lasimuseosta, jossa on Markku Pirin näyttely "VÄREJÄ; lasia, tekstiilejä, kuvia". Nuorena piirtelin paljon itsekin ja ihailin Markku Piriä, olihan hän komea nuorimies, kuin joku rokkari (ja on edelleen komea, sen totesin, kun hän oli myöhemmin keväällä vieraana Puoli seitsemän -ohjelmassa). En tiennyt, että hän vaatesuunnittelun ja tekstiilien lisäksi tekee myös lasitaidetta.

Söimme hyvän lounaan Ravintola Fasetissa, jonka oli täyttänyt joku tamperelainen eläkeläisryhmä. Iloiseksi yllätykseksi tarjolla oli myös paistettuja muikkuja. Paluumatkalla poikkesimme Hyvinkäälle.

Hyvinkään Taidemuseossa - Museokeskus Taika - emme ole ennen käyneet. Nyt siellä on perusnäyttelyn lisäksi "Jali! Jalmari Ruokoski 140 vuotta" -juhlanäyttely. Toisessa salissa voi tutustua hyvinkääläiseen baarielämään 1970-80 luvulla "Neonvaloja ja nurkkapöytiä" -näyttelyssä.

 

Lauantaina heräsimme pattereiden metelöintiin. Kaikki patterit olivat kylmiä ja hanoista tuli vain kylmää vettä. Lähdin aamupäivällä lämpimikseni kävelemään. Ei mitään hikilenkkiä, nyt ei kylmä suihku houkuttele, hiustenpesusta puhumattakaan. Onneksi kävin viikolla parturissa. Meillä on pysyvä kutsu naapureiden saunaan, mutta he ovat tämän viikon Virossa. Täytyy vain tehdä syväkyykkyjä ja hakea K-marketista lisää Pirkka-glögiä. Ja lämpökynttilöitä kuluu! Pikaisen (todella pikaisen!) pesun jälkeen paistoin meille gyosat salaatin seuraksi, sen jälkeen kietouduimme omiin viltteihin lukemaan. Talossa ei ole lainkaan tulisijoja, lämpötila laski illalla 13 asteeseen, yläkerrassa on vielä kylmempää, kun on tuulista. Tulee mieleen järkyttävän kylmät luostarit, joihin olen majoittunut vaelluksillani. Onneksi kotona on lahjaksi saatuja villasukkia.

Sunnuntaina alakerran lämpötila oli laskenut 12 asteeseen. Lähdimme punttisalille, että päästiin lämpimään suihkuun. Onneksi (jo kolmas kerta!) kotona on sentään sähköt ja hanasta tulee edes sitä kylmää vettä, muuten oltaisiin jo jossain hotellissa tai sukulaisten kiusana. Paistoin Lidlin ankkafileeseen pinnan ja laitoin ankka-kasvispadan uuniin, sen kaveriksi joulusta jääneen bataattivuoan. Grete soitti Virosta ja kehotti meitä menemään heille lämmittelemään, mutta eiköhän me pärjätä vielä vuorokausi kotonakin.

Unohdin palsternakan jääkaappiin, täytyy keksiä sille jotain muuta käyttöä. Ankka oli niin hyvää, että hain pakastimeen toisen fileen. Kävimme katsomassa Kaija Koo -leffan "Kaunis, rietas, onnellinen". Ritu varoitteli etukäteen, että Rekolan Kinossa on kylmä, mutta olihan siellä lämpimämpi kuin meillä kotona.

Maanantaina sisälämpötila +8. Teki mieli jäädä lämpimän peiton alle koko päiväksi. Otin neulekäsineet käyttöön sisällä. Aamupäivällä lähdin joogatunnille lämmittelemään, Hannu jäi pihalle tekemään lumitöitä ja odottamaan huoltomiestä. Huolto oli tehty kun palasin kotiin. Ei suurta vikaa, mutta talon ja veden lämmittäminen veisi aikaa. Lähdin seurakuntakahveille lämmittelemään pariksi tunniksi.

Keskiviikkona kävin Vernissassa kuuntelemassa kaupungin järjestämän taideluennon "Julkiset taideteokset ja niiden tarinat" osa 3. Mainio luennoitsija, hän kertoi mielenkiintoisesti ja hauskasti lähinnä Helsingin patsaista, taidetapahtumista ja nykytaiteesta. Tämä oli hyvä lisäys hiljattain lukemaani Liisa Väisäsen kirjaan "Merkkien Helsinki" ja Yle Areenan sarjaan "Rakkaani, kaupunki". Kävin vielä kuvaamassa Korppi-teoksen iltavalaistuksessa.

Perjantaina sää muuttui vetiseksi ja kadut loskaisiksi. Lumitöiden ja viikkosiivouksen jälkeen lähdimme Tammistoon lounaalle. Illalla katsoimme Areenasta hienon leffan "Madeleinen Pariisi".

Lauantain liukkaalla lenkillä sain jalkani kipeiksi, sen jälkeen tein Igorin kanaa, johon upotin myös sen jääkaappiin unohtuneen palsternakan.

Suomen Lasimuseo, Riihimäki

Nappasimme Ritun kyytiin, vaihdoimme herkkulahjat ja suuntasimme Riihimäelle. Lasimuseossa on vuoden loppuun saakka Soile Yli-Mäyryn hieno lasitaidenäyttely "Tuhkan siivet". Seinille oli ripustettu muutama Yli-Mäyryn maalaama taulu. Videolla pyöri tuore haastattelu, jossa taiteilija kertoi mm. Muranossa valmistuneista lasitöistään. On siinä ollut rahtaaminen, kun isot teokset on tuotu Suomeen. Kävelimme läpi myös perusnäyttelyt ja kävin taas tervehtimässä vaaleanpunaista "Lumpeenkukkaa".

Söimme Fasetissa lounaan, joka oli yhtä hyvä ja monipuolinen kuin edeltävässä Klaasissa. Katsoimme myös myymälän tarjonnan, joulutorin ja lasiesineillä koristellun kuusen. Kotimatkalla käväisin K-marketissa ostamassa Pirkka Parhaat -glögiä (8%), se kun on jo loppunut Cittarista.

Suomen Lasimuseo ja Keravan Purkutaiteen Ihmemaa X

Laura Laine

Perjantaina ajoimme Hondalla kohti Hämeenlinnaa, kuten viimekin perjantaina. Tällä kerralla ei ajettu Hattulaan, vaan Riihimäelle. Kävin katsomassa Suomen Lasimuseossa Laura Laineen hienon taidelasinäyttelyn. Tosin heti ovensuussa totesin, että olen nähnyt näitä jo Salon Taidemuseossa. Ei haitannut, sillä joukossa oli paljon tämän vuoden tuotantoa ja videoesitys, jossa taiteilija kertoo työskentelystään ja muista lasintekijöistä.

Klaas

Lounaan söimme Lasimuseon Klaas ravintolassa. Ei pettänyt tälläkään kerralla! Kaisan vinkistä kävin tutustumassa samalla alueella olevaan Lasistudio Mafka & Alakosken tiloihin ja tuotantoon. Hannu jäi pihalle vilvoittelemaan, sikäli hyvä, että sisällä oli tosi lämmin. Studioon voi varata myös "Elämysillan", jossa saa suunnitella ja puhaltaa itselleen lasiesineen.

Tuomas Kiuru "Ääretön huone"

LOOP & JR "Parempi överit ku vajarit"

Ghost "Anamorphic X"

Hannu ei halunnut ajaa (taas!) samaa tietä, vaan harhailimme hetken Hyvinkäällä ja ajoimme Keravalle Jokelan ja Järvenpään kautta. Tämän kesän Purkutaide on esillä entisen Anttilan tiloissa (sisäänpääsy kaksi kertaa kalliimpi kuin aiemmin). Kävimme katsomassa kahden kerroksen taideteokset ja palasimme kaupan kautta kotiin.

Suomen Lasimuseo, Riihimäki

Hokuttelin Hannun (lupaamalla tarjota lounaan) ajamaan Hondalla Riihimäelle, Suomen Lasimuseoon. Kävin siellä keväällä Ritun kanssa, mutta nyt oli avautunut kesänäyttely "Aalto-maljakko - ilmiömäinen muoto". Ajoimme Riihimäelle Järvenpään, Jokelan ja Hyvinkään kautta. Kesä oli kauneimmillaan, pientareilla kukkivat lupiinit, päivänkakkarat, leinikit ja tuoksuvat pensasruusut.

Isabel Torras Aspa "Cordeme" 2022 (kierrätettyä lasia)

Valeria Tuchkova "Iris" 2023 (lämpömuovattua kierrätyslasia)

Roosa Hovikorpi "Pond" 2023 (lyijylasia)

Saga Saarinen "VENOM" 2022 (lämpömuovattua lasia)

Ilokseni museossa oli myös muita uusia näyttelyitä, jopa aivan uudenuutukaisia lasiteoksia. Aalto-näyttely kiinnosti siksikin, että talvella luimme lukupiirissä Aino A. -kirjan. Kiertelin myös perusnäyttelyt; on aina mukava löytää tuttuja, kotoisia käyttöastioita. Ja olla ylpeä suomalaisesta taidelasista. Yllätin itseni ihastumalla vaaleanpunaiseen (!) Aimo Okkolinin pieneen Lumpeenkukka-kristallimaljakkoon. Sen voisin toivoa vaikka 100-vuotislahjaksi, sähköpyörän lisäksi.

Lupaamani lounaan söimme museon Kahvila-Ravintola Klaasissa, jossa on hyvä puffetlounas. Asiakkaita oli yllättävän vähän, ei yhtään bussia parkkipaikalla. Kotiin ajoimme vanhaa Hämeenlinnantietä, poiketen siitä Hyrylään, kun Hannu halusi näyttää minulle bändin treenikämpän. Oli hieno, siellä voisi pitää vaikka (sala)tanssit. 

Kesän kirjoja:

Dan Kieran "Joutilas matkailija". Kuin minulle tehty opas! Tykkään hitaasta matkailusta, kävelen välimatkat, jos mahdollista, välttelen turistikohteita (pois sulkien kaupunkikohteet) ja nähtävyyksistäkin käyn katsomassa maisemia tai taidemuseoita, jos sattuvat kohdalle. Jos lennän, haluan tehdä mahdollisimman pitkän reissun ja mieluummin siirryn kohteesta/maasta toiseen julkisia liikennevälineitä käyttäen. 

"Hitaassa matkustamisessa ei ole kyse kiireestä ja välimatkasta - siinä on kyse mietiskelystä ja syvyydestä."

Jo kirjan luvutkin ovat kuin ohjeita hitaalle matkustamiselle:

1. Matkusta, älä vain saavu perille. "Hey man, slow down." Radiohead "The tourist"

2. Pysy kotona. "Koti on niin surullinen. Se pysyy sellaisena kuin se jätettiin, viimeisen lähtijän mukaan muotoutuneena kuin yrittäisi voittaa hänet takaisin...." Philip Larkin "Home Is So Sad"

3. Ole oma oppaasi. "Tunnen vain yhden vapauden, mielen vapauden." Antoine de Saint-Exupery

4. Hyväksy katastrofit. "Hankaluudet ovat vain väärinymmärretty seikkailu." G. K. Chesterton. "On Running After One's Hat"

5. Seuraa vaistojasi. "Toiveikas matkustaminen on parempaa kuin perille saapuminen." Robert Louis Stevenson

6. Menetä järkesi. "Intuitiivinen mieli on pyhä lahja, rationaalinen mieli on uskollinen palvelija. Olemme luoneet yhteiskunnan, joka kunnioittaa palvelijaa, mutta on unohtanut lahjan." Albert Einstein

7. Ole suurellinen. "Meistä on tullut ihmistekoja pikemmin kuin ihmisolentoja. Hidasta, niin pääset pitemmälle kuin voit kuvitellakaan." Satish Kumar "No Destination"