Ylläs

Kukkolankoski

Bussi keräsi matkalaiset kyytiin aamukuudelta Tikkurilassa. Aamukahvit joimme jollain ABC:llä. Hirvaskankaalla vaihtui kuski. Söimme erinomaisen lounaan Pihtiputaan Takkatuvassa. Ohitimme Pyhäjärven vaskikellot, seuraava paussi oli Tupoksella. Matkalla yhteislaulua. Totesimme Aijan kanssa, että kerrankin lyhyydestä on hyötyä, kun saimme bussissa oikaistua jalat vieruspenkille. Olin taas nukahtamassa, kun bussi kurvasi Kukkolankosken Myllyn Pirtin pihaan. Vuolaan kosken rannalla miehet lipposivat siikaa ja joen toisella puolella on Ruotsi. Ylitornio, Tornionjoki, Muonionjoki; maisema muuttui, näkyviin tuli tuntureita, enimmäkseen vielä Ruotsin puolella. Saavuimme poronhoitoalueelle, mutta ensimmäisenä tien yli loikki hirvi.

Olimme Hotelli Ylläsrinteessä jo ennen kahdeksaa. Veimme tavarat huoneeseen (pahus, venäläiset valloittivat parvekkeelliset huoneet!), minä vanhempana valitsin alakerran, Aija sai kavuta parvelle. Illalliseksi meille oli tilattu kermaista lohikeittoa.

Tiistai oli sateinen päivä ja kuluikin lähes kokonaan bussissa istuen. Kävimme Kittilässä (Päivi jäi hammaslääkäriin) ja Levi-kierroksella haimme mukana olevan paikallisoppaan lapset koulusta. Eväät söimme Levitunturin huipulla bussissa istuen. Matkalla opas kertoi Torajaisesta, Levin vanhimmasta noidasta. Saimme samaan hintaan venäjän oppitunnin, kun opastukset käännettiin bussissa istuville venäläisille. Kävimme katsomassa Utsuvaaran lasi-iglut, joissa yöpyessään voi ihailla revontulia. Bussi kurvasi myös Golfrannan ja Rahkavaaran ohi, ennen kuin palasimme Sirkkaan. Aija harkitsi ulkoiluvaatteiden ostamista alennusmyynnistä, kiersimme kylän ja äimistelimme tiuhaan rakennettuja alppitaloja.

Levi

Kotimatkalla noukimme kyytiin Päivin, joka oli käynyt hoidattamassa eilen lohjenneen hampaansa. Ennen hotelliin paluuta bussi kiersi vielä Yllästunturin maisemareitin. Naiset riensivät metsään poimimaan mustikoita, niitä kun ei etelästä juurikaan löydy. Ruska on vasta alkamassa. Päivän istuminen bussissa puudutti niin, että hotellilla veimme Aijan kanssa reput huoneeseen ja lähdimme kävelemään reilun tunnin lenkin pitkospuita pitkin metsään ja maantietä takaisin. Jätimme saunomisen huomiseen, kävimme suihkussa ja söimme runsaan päivällisen.

Yllästunturi

Kälätimme taas puoleenyöhön, onneksi aamulla ei ollut mihinkään kiire. Hyttysiä tai mäkäräisiä ei ollut, joten nukuimme ikkuna auki. Olimme päättäneet kävellä ominpäin Yllästunturin huipulle (tai gondolilla ylös ja kävellen alas). Päivän retkiohjelma oli kuitenkin sen verran mielenkiintoinen ja luvassa oli myös patikointia, joten pakkasimme aamiaisen jälkeen retkieväät reppuun ja liityimme muiden seuraan. 

Äkäsmylly

Bussin tipautettua meidät kyydistä kävelimme pitkin mukavaa kangasmaastoa Äkäsmyllylle. Mustikoita ja puolukoita oli joka puolella. Äkäsmyllyllä teimme tulet ja jotkut grillasivat makkaraa. Eväät syötyämme matka jatkui Seitakivelle, josta oli hienot järvimaisemat (seita = uhripaikka). Matkalla kuljimme välillä pitkospuilla, jotka ylittivät hillasoita. Kävelimme samaa tietä myllylle ja siitä parkkipaikalle, jossa bussia odotellessa venyttelimme.

Seitakivi

Tällä kerralla ehdimme käydä saunassa ennen päivällistä. 

Yllästunturi

Torstaina päätimme erkavoitua ryhmästä, nukuimme kahdeksaan ja söimme rauhassa runsaan aamiaisen. Eväät repussa kävelimme Yllästunturin juurelle, jossa Aija rohkaisi itsensä ja nousi huipulle gondolilla. Minä halusin lisää liikuntaa ja lähdin kävelemään Kammin merkattua kävelyreittiä. Merkit kuitenkin loppuivat (tai hukkuivat minulta) ja nousin ylös kivistä, jyrkkää laskettelurinteen pohjaa. Laitoin Aijalle viestin ja hän soitti huolissaan minulle. Lupasin olla katkomatta koipiani ja tulla ylös omaan tahtiini. Oli pakko pysähtyä välillä (puuskuttamaan) kuvaamaan ja ottamaan vesihuikat. Sää oli onneksi kuiva vaikkakin pilvinen. Tuuli ei haitannut, päinvastoin.

Ylhäällä tuuli niin että Aijalla oli nuttura vinossa. Hän odotti minua Ylläs-Kammissa, laitoin hikisen pooloni kuivumaan takkatulen lämpöön ja vaihdoin kuivan paidan päälle. Baarinpitäjän ohjeiden mukaan lähdimme kävelemään pitkin ”jeeppitietä” ja jäimme alhaalla laavulle syömään eväitä. Meillä oli tulet valmiina; eräopaskokelaat olivat suunnistamassa ja olivat sytyttäneet nuotion makkaranpaistoa varten. Jatkoimme kävelyä latupohjaa kohti Tunturijärveä. Toivoimme näkevämme poroja ja niiden vasoja, mutta ne ilmeisesti liikkuvat vain ja ainoastaan maantiellä autojen edessä. Aija pelkäsi, että paluumatkaan menee liikaa aikaa ja jäämme ilman luvattua poronkäristystä, joten muutaman kilometrin käveltyämme nousimme ylös Maisemareitille (maantielle). Ehdimme kävellä jonkun matkaa, kun puhelimeni soi ja oppaamme kertoi, että he olivat ohittaneet meidät hetkeä aiemmin bussilla. Asfalttikävely ei juuri houkutellut, otimme tarjotun kyydin vastaan ja bussi kurvasi takaisin noukkimaan meidät mukaansa. Nyt meillä oli hyvin aikaa käydä suihkussa ennen päivällistä. Söimme itsemme ähkyyn ja päätimme viettää koti-illan kämpillä. 

Pallastunturi

Perjantaina oli vuorossa Pallastunturin valloitus. Matkalla kaivoin arskat esiin, aurinko paistoi! Ohitimme Äkäsjärven ja Kilpisjärven. Muoniossa kävimme mukavassa kahvilassa ja ostimme saunaoluet mukaan Alkosta. 

Nammalakuru

Pallas-hotellin pihalla porukka jakaantui taas kahtia; osa lähti tutustumaan luontokeskukseen ja hotellin lähialueeseen, Tehotiimi eli hikarit (minä +3) lähti patikoimaan Pallakselta Raatsamaan. Ensin nousua kolme kilometriä, sen jälkeen vaihdellen kivistä maastoa, hyväkuntoista polkua tai vettynyttä kurareittiä (onneksi oli goretexit jalassa). Kevennykseksi lauloimme 1-4 pientä elefanttia... Kurun reunalla köllötteli komea poro ja myöhemmin näimme tunturinlaella kaksi poroa vaeltamassa. Pidimme eväs- ja vessatauon Rihmakurun majalla. Siitä eteenpäin olimme vähän aikaa pois kartalta, ennen kuin löysimme oikean reitin Nammalakurun majalle. Kaksi pitkäjalkaista menivät edellä, pätkät yrittivät pysyä perässä. Tupasvilla kukki ja koivuissa näkyi alkavaa ruskaa, mutta kuvaamiseen ei ollut paljon aikaa, kun tiesimme bussin odottavan meitä sovittuun aikaan sovitussa paikassa. Viimeiset kilometrit menivät marssitahtiin, lähes juosten. Bussi ja muu ryhmä odottivat Raattamassa. Askelmittariini oli kertynyt 18 km, GPS näytti 16,6 km. Ero johtuu pätkäjaloistani ja mäkisestä maastosta.

Kotimatkalla pysähdyimme vielä jonkun kaupan kohdalla, kun porukka halusi ostaa kuivattua poronlihaa ja säilykkeitä. Hotellilla menimme hikisinä suoraan syömään, sen jälkeen oli aikaa saunoa rauhassa. Hotellin Wifi toimii vain baarin puolella ja sekin suljetaan klo 21.00. Sesonki ei selvästikään ole vielä alkanut ja hippavaatteet kulkivat turhaan mukana.

Rovaniemi

Lauantaina lähdimme seitsemältä paluumatkalle. Kurvasimme Rovaniemen kautta ja pysähdyimme Joulupukinpajaan ostoksille. Lounaan söimme Tupoksen ABC:llä. Eija tarjosi synttärinsä kunniaksi koko porukalle kakkukahvit Rantsilan Aarnipirtillä. Sen lähellä on suoramyynti, josta siirtyi bussiin lihatuotteita ja muuta syötävää. Sää oli aurinkoinen, mutta edessä siinsivät tummat pilvet. Lohjalla ja Vantaalla kuulemma satoi ja ukkosti. Matkalla sain tiedon, että äiti on siirretty Lohjan sairaalaan. 

Kaveri pääsi kuskin kainaloon.

Pihtiputaan vessapaussin jälkeen tumman taivaan kaunisti kokonainen sateenkaari. Ennen Jyväskylää satoikin paikka paikoin rankasti. Saavuimme Tikkurilaan puoli kymmeneltä ja sovimme kuvakatselusta myöhemmin syksyllä.

Poika tuli!♥

Suvin ja Samin poikavauva, Kertun, Onnin ja Ilonan pikkuveli syntyi Lohjalla tiistaina 12. elokuuta. Onnittelemme onnesta soikeina!

Kävin katsomassa vuorokauden ikäistä pikkumiestä. Onni ja Ilonakin tulivat toivottamaan pikkuveljen tervetulleeksi.

Oi ihana elokuu!

Loppukesän allakassa oli jo tyhjää tilaa, oli aika aloittaa pyörälenkit ja jatkaa uimista. Puolan reissun jälkeen kävin verenluovutuksessa. Yleensä hemoglobiini heikkenee helteellä, kun ihminen hikoilee ja juo paljon vettä, mutta minun arvoni taisi olla korkein ikinä (137). Korkeanpaikanleiri Zakopanessa teki siis tehtävänsä! Viinimarjoja tuli tosi vähän, tein punaisista hyytelöä ja mustista liköörin. Samalla karsin kuivia oksia vanhoista puskista, joten ensi kesän sato jäänee vielä pienemmäksi. Pesin tyynyt ja verhot, jotka kuivuivat helteessä hetkessä. Kävin Naisten Pankin tapaamisessa ja ehdimme polkaista terassillekin, samalla teimme treffit Mirjan ja Masan kanssa, jotka ovat ahkerasti reissanneet kesällä. Vihdoin minulla oli aikaa myös nostaa kansituoli pehmusteineen pihalle ja loikoilla siinä päivittäin hetki lukemassa.

Suvin vauva kiehui liemissään eikä pitänyt mitään kiirettä, toisin kuin isoveljensä Onni, joka syntyi (2005) viisi viikkoa etuajassa. Ylläs-infotilaisuudessa Tikkurilassa tapasin muita reissuun lähtijöitä, saimme pakkausohjeet ja viikon ohjelman. Perjantai(rai-rai)iltana tein sangriaa, istuimme kotiterassilla leppeässä kelissä ja suunnittelimme syksyn Espanjan-matkaa.

Lauantaina polkaisimme kirkolle Laurin Elojuhliin, sieltä mukaani lähtivät puiset, punaiset sydänkorvikset. Hannun synttärin kunniaksi söimme lounaaksi gyros-annokset Tikkurilan Souvlaki-kioskilla. Illan tullen kelpaa istua omalla terassilla, kun pahin helle helpottaa, päivä pimenee ja voi sytyttää kynttilät lyhtyihin.

http://souvlaki.fi/  

Sunnuntaina päräytimme Hondalla Fagervikiin systerin mökille, samalla tapasin pitkästä aikaa pikkuveljemme. Vaihdoin herukkahyytelön siskon kasvattamiin jättikokokoisiin kasviksiin, ne mahtuivat juuri ja juuri tankkilaukkuun. Kävimme Virekodissa katsomassa äitiä, joka nuokkui nalle sylissään kahvihuoneessa. Kotimatkalla poikkesimme hautausmaalle kastamaan kukat sukulaisten haudoilla, ennen kuin ajoimme Vantaalle nauttimaan ilta-auringosta omalla pihalla. Naapurin Milakin poikkesi pihan yli kertomaan, että hänellä ei ole kissaa, vaan koira, joka piti jättää mökkiviikonlopun ajaksi hoitoon, kun "sillä on tylsää mökillä". 

Serkkutapaaminen Tuulan kanssa Helsingissä; Tove Janssonin 100-vuotisnäyttely Ateneumissa, lounas Kiilassa ja vauvalasilliset Black Doorin terassilla.

Pikku-Torava

Ukkonen löysi vihdoin myös Vantaalle ja kuiva nurmikko sai odottamansa kastelun. Aloin käydä uimassa Keravanjoessa, rannan vesi on testituloksen (14.8.) mukaan puhdas bakteereista ja sinilevästä. Ipanat aloittivat lukuvuotensa ja rannalla on päivisin todella rauhallista. Lauantaina oli sen verran sateista, että lähdimme autolla Nummi-Pusulaan Jussin mökkivieraiksi. Grillasimme, saunoimme, uimme ja grillasimme. Loppuilta kului kortinpeluun merkeissä. Sunnuntaina ajoimme kotiin Lohjan kautta ja kävimme katsomassa kahta vaipanvaihtoa tarvitsevaa; äitiäni ja Suvin vauvaa.

Ylläksen reissusta jäi patikkavaihde päälle ja kävin lähes päivittäin lenkillä. Jäin kaipaamaan tuntureita, isoja mäkiä ei ihan läheltä löydy. Kun Tallinnaan pääsee päiväksi 9,50 eurolla, niin voihan siellä käväistä syömässä ja ostoksilla. Kävelin satamasta suoraan Telliskiviin ja jäin lounaalle F-hoonen terassille. Bruschetta-annoksessa oli neljä tummaa leipäsiivua erilaisilla päällysteillä, onneksi tilasin pääruuaksi "vain" caesar-salaatin, joka oli ilokseni tehty uudella tavalla. Syötyäni poikkesin samassa kiinteistössä (kadun puolella) oleviin pikkuputiikkeihin. Rautatieaseman viereisestä Selveristä lähti kotiin edulliset mausteet, pähkinät ja kosteusvoiteet. Keskustaan kävelin puiston läpi, tarkoitukseni oli istahtaa oluelle jollekin aurinkoiselle terassille. Olutravintola Koht on auki vain iltaisin, eikä siinä ole terassia. Jostain syystä Hell Huntin terassi oli kiinni ("ei siellä kukaan istu" selitti tarjoilija), joten oli kuitenkin mentävä vanhan kaupungin toiselle laidalle, Müürivahelle asti. Sää suosi koko päivän ja mustat pilvet nousivat Tallinnan ylle vasta kun olin jo laivalla lähdössä Helsinkiin.

Äiti kotiutettiin sairaalasta, onneksi mitään vakavampaa ei löytynyt, tajuttomuuden syy oli kaiketi nestehukka (äiti ei itse muista juoda tarpeeksi, jos ei joku siitä häntä muistuta). Ennen Virekotia ja äidin lenkittämistä kävin katsomassa pientä tonttupoikaa, joka oli kasvanut ja vihdoin viimein näin hänet hereillä. Illalla Mirja ja Masa poikkesivat meille aperitiiveille ja menimme yhdessä katsomaan Tikkurilan Teatterin hauskan "Housut pois" -esityksen.

Noel 28. elokuuta

Päätimme elokuun moottoripyöräajeluun. Ensimmäisen kerran vedin ajoreleet päälleni, kesähelteillä oli pärjännyt t-paidalla ja capreilla. Kävimme Helsingissä katsomassa Teurastamon alueen, olimme paikalla niin aikaisin, että Jädelino oli vielä kiinni. Poikkesimme Marjaniemeen, mutta Timppa ja Pipe eivät olleet mökillään. Ajelimme mutkittelevia pikkuteitä pitkin takaisin kotiin grillaamaan.

Kesän kirjat 3:

Elif Şafakin "Kirottu Istanbul" on niin ihana kirja, etten soisi sen loppuvan. Kolmen sukupolven naisia lappaa lisää joka luvussa, mutta luku luvulta he tulevat tutuiksi kaikkine eroavaisuuksineen. Nykypäivän Istanbulia kuvataan myös mukavasti. Kirja kertoo Armenian kansanmurhasta, josta Şafak sai Turkissa syytteen. Pitänee lukea Şafakin muutkin (kaksi) suomennettua kirjaa.

Elif Şafak "Rakkauden aikakirja". Kirjassa on kaksi tarinaa, toinen 1200-luvulta, toinen 2000-luvulta. Molemmat mielikuvitusrikkaita, voisivat olla tottakin. Şafak tuo taas esiin eri uskontokuntia edustavien ihmisten mahdollisuuden yhteiseloon ja –ymmärrykseen.

Sándor Márai "Kynttilät palavat loppuun" (kirjaston lukupiiri). Vanha kenraali on 41 vuotta odottanut nuoruutensa ystävää selvittääkseen menneisyyden. Yhden yön kestävä keskustelu on lähinnä entisen sotilaan monologi. Pieni kirja täynnä symboliikkaa. Kauniisti kirjoitettu, rikasta kieltä. 

Kaisa ♥ Ville

Ihanat Kaisa ja Ville virallistivat suhteensa Perttulan nuorisoseuratalolla Nurmijärvellä kauniina kesäpäivänä. Hääpari saapui paikalle mintunvärisellä Cadillacilla ja seremonia pidettiin ulkona. 

Tilaisuus jatkui sisätiloissa ruokailun ja liikuttavien puheiden merkeissä. Hääpari teki kauniista juhlasta omannäköisensä; leikattuaan (voileipä)kakun he eivät polkaisseet vaan kättelivät. Mustiin sukkahousuihin päänsä piilottaneet bestmanit ryöstivät sulhasen ja morsiamen piti laulullaan lunastaa sulho takaisin. Ja kauniisti lauloikin!

Kaisa oli tyrmäävän kaunis morsian. Kysyin hänen luottokampaajaltaan, voisinko minäkin saada tuollaisen kampauksen. Poika vastasi korrektisti: "Eiköhän me jotain keksitä."

Tehtaan pilli soi Valkeakoskella

Karttalaukullekin tuli käyttöä

Gore-Tex –vaatteet ja ajosaappaat saivat jäädä kotiin, kun pakkasimme moottoripyörälaukkuihin pyyhkeet, lakanat ja vähän vaihtovaatteita. Edes farkkutakkia en matkalla tarvinnut, kun helteinen sää jatkui koko viikonlopun. Ajoimme Valkeakoskelle pitkin pikkuteitä, läpi hämäläisen pelto- ja metsämaiseman. Vasta Hämeenlinnan jälkeen tuli vähän vaihtelua, kun näkyviin tuli myös vesistöä.

Iltapäivällä saavuimme Apianlahden leirintäalueelle, tyhjensimme laukut rivarihuoneeseen ja käväisimme keskustassa kaupassa. Oli ihanaa päästä uimaan Mallasveteen. Myöhemmin grillasimme ja seurustelimme naapureiden kanssa, joukossa oli myös entisiä tai nykyisiä vantaalaisia. Vaikka en tunnustakaan olevani mikään leirintäalue-asuja, hosteleissa majoittuminen on kouluttanut sosiaaliseen kanssakäymiseen ja täälläkin kaikki tervehtivät toisiaan. Jätimme Työväen musiikkitapahtuman väliin, mutta muissa mökeissä tuntui perjantai olevan se varsinainen bailuilta. Taksi vei, taksi toi...

Lauantaina kävin ensimmäiseksi aamu-uinnilla. Aamiaisen jälkeen lähdimme hissukseen kiertämään Apianlahden ympäri kohti keskustaa. Otimme oluet ja siirryimme musiikkijuhlan tapahtuma-alueelle. Keräsimme kojuista kesän kangaskassit ja laastarit (minä tietenkin myös karkit ja mehut). PRO:n kojusta saimme päivärannekkeet, kävimme Salakapakassa lounaalla ja iltapäivän aikana istuimme kuuntelemassa Eva & Manun, Yona & Liikkuvat Pilvet Orkesterin ja Olavi Uusivirran keikat. Ohimennen vähän myös Kaisa Korhosta ja Martin Alvaradoa.

Olavi Uusivirta ja Jonna Tervomaa

Palasimme lerintäalueelle samaa hiekkatietä, kävin uimassa ja suihkussa ja istuimme pihalle vilvoittelemaan. Oli selkeästi rauhallisempaa kuin edellisiltana. Järvenpinta toi Palefacen konsertin kuuluviimme. Sunnuntaina ei ollut mitään syytä pitkittää lähtöä vaan aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat ja ajoimme taas kauniita (tosin melko tylsiä) teitä ilman pysähdyksiä kotiin.

En ollut aiemmin käynyt Valkeakoskella ja mielikuvissani se oli haiseva tehdaspaikkakunta. Olin niin väärässä! Kesäkaupunkia kaunistaa ympäröivä järvi, sen uimapaikat, pienvenesatamat ja sillat. Keskustakin on vehreä puistoineen ja kävelykatuineen. Viime kesänä olimme PRO:n sponsoroimina Kustavissa jurttamajoituksessa, nyt Valkeakosken Työväen musiikkitapahtumassa. Esiintyjälistasta riippuen tapahtumaan voisi lähteä toistekin. 

Huh hellettä!

Tallinnan matkan jälkeen helteinen keli jatkui Suomessakin. Sunnuntaina ukkosti ja satoi niin rankasti, että Lohjalle ajaessa moottoritie hävisi näkyvistä vesimassan alle. Jopa minä ajoin alle nopeusrajoitusten, useat autot pysähtyivät tienpientareelle odottamaan sateen hiljenemistä. Äidin kuukausia kadoksissa olleet silmälasit olivat löytyneet naapuriasukkaan sängyn alta. Pistää miettimään, miten usein (tai harvoin) Virekodissa siivotaan. Tai näenhän sen omin silmin äidin huoneen lattiasta ja kylpyhuoneesta... Kävimme vastavierailulla Suvin luona syömässä, ennen kuin ajoimme kotiin. Taivas selkeni ja kävelylenkillä totesin, että Vantaallakin oli satanut rankasti. Yhden kerrostaloalueen pihamaa oli veden peitossa ja Hiekkaharjun aseman alikulku oli täyttynyt hiekasta, kun vesi oli tunkeutunut alikulkuun rikkoen tiiliseinän.

Helsinki-päivänä vein auton Herttoniemeen huoltoon ja jatkoin metrolla keskustaan. Kävin Hakaniemen hallissa (ihana!) ja torilla ennen kampaajalla käyntiä. Hannu lähti ajankuluksi mukaan ja teimme lounastreffit nepalilaiseen Satkar-ravintolaan. Tiistaina polkaisin Kuusijärvelle uimaan. Sinilevähavainnoista huolimatta ranta oli aivan täynnä lapsiperheitä. 

Hannu kävi lääkärintarkastuksessa ja jätti kainalosauvat Peijakseen. Helteisen illan vietimme Sadun & Hannun kanssa pihallamme grillaillen ja myöhemmin sisällä Portugalin kuvia ja videoita katsellen. 

Testasimme Hannun jalan toimivuuden moottoripyöräilyssä ja kävimme Hämeenkylän kartanolla lounaalla. Ajaessahan ei oikeaa jalkaa juuri tarvita, kun vaihteet hoituvat vasurilla ja loput toiminnot käsillä. Kuumassa kelissä en kestänyt ajatusta ajovaatteista vaan lähdin matkaan normikesäkuteissa. Kerran kun polttaa pohkeensa kuumassa pakoputkessa, muistaa kyllä loikata tarpeeksi pitkälle pyörän päältä. Matka jatkui pikkuteitä pitkin Lohjalle moikkaamaan äitiä. Hän oli kovin väsynyt, johtuen ilmeisesti helteestä. Ukkospilvet nousivat uhkaavasti Lohjanjärven takaa. Meille tuli kiire ajaa kotiin Siuntion kautta ja pääsimmekin kotiin kuivina.

Kesän kirjat 2: 

Jaakko Selin "Jaakon matkassa". Toimittaja Selin kirjoittaa kuten puhuukin; lyhyesti, ytimekkäästi ja hauskasti. Luvut jatkuvat ikään kuin matkasta toiseen. Kirja valottaa myös kirjoittajan henkilöhistoriaa, mikä on mukava lisä varsinaisiin matkakertomuksiin.

Jung Chang "Villijoutsenet". Kolmen sukupolven naisten tarina Kiinasta eri valloittajien aikakausilta.

Suomenlinna

Suvin porukat tulivat perjantaina syömään grilliruokia, ja Onni jäi meille yöksi. Myöhemmin illalla, kun Onni jo nukkui vintissä, Anna & Sofia saapuivat yökylään ja asettuivat tyttöjen huoneeseen.

 

Aamupalan jäkeen pakkasimme eväät reppuun ja lähdimme Suomenlinnaan. Levitimme filtin nurmikolle, pidimme picnikin ja ipanat saivat kiipeillä kalliolla, ennen kuin Ryhmäteatterin esitys ”Liisa ihmemaassa – tyttö joka aikaan putosi” alkoi. Hannu sai taas säälipisteitä kainalosauvoillaan ja varasi meille katsomosta hyvät paikat. Sää suosi koko päivän, katetussa teatterissa oli vähän turhankin lämmin, ainakin minulta meinasi ilma loppua, mutta vesi ja viinirypäleet auttoivat asiaa. 

Esityksen jälkeen ehdin vielä käväistä kaupassa ennen kuin palasimme junalla kotiin grillaamaan. Lapset lähtivätkin jo illalla ajamaan kotiin päin.