keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Piristystä marraskuun harmauteen

Hiusjäätä vanhassa tutussa paikassa
Marraskuuhun ei montaa aurinkoista päivää ole mahtunut. Pidän itseni virkeänä käymällä jumpissa ja kävelylenkeillä. Metsästä löytyy sieniä niin kauan, kun maassa ei ole lunta. Muutamiin kulttuuririentoihinkin olen ehtinyt. Alkukuusta vietimme Vantaan Naisten Pankin glögi-iltaa, johon ei hallituksen lisäksi juuri muita ilmestynyt.


Janne Lehtinen
Puolivälissä kuuta kävimme Pitäjänkirkolla kitarakonsertissa. Janne Lehtinen soitti puolityhjälle salille todella kaunista espanjalaista musiikkia. 


Sanna Kannisto
Tallinnan reissun jälkeen menin kuuntelemaan FoibeAkatemian luentoa "Studio ulkona luonnossa", jonka piti valokuvataiteilija Sanna Kannisto. Näimme upeita lintukuvia, eikä tähänkään tilaisuuteen tullut montaakaan kuuntelijaa talon asukkaiden lisäksi.

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Tallinnan joulutori 2019

Lähdimme viettämään vuosipäiväämme (2000) Tallinnaan, jossa oli sopivasti avattu Raatihuoneentorin joulumarkkinat. Paras tarjouspaketti oli Ikaalisten Matkatoimisto/Tallink; Megastarilla Tallinnaan ja majoitus Hestia Seaportissa. Hotelli onkin aivan D-terminaalin vieressä ja saimme huoneemme saman tien. Lähdimme kävelemään rantakatua pitkin kohti Noblessneria.


Kävelimme rantakatua, ohitimme Lennusadaman,  Keksintökeskus Proton, Taidekeskus Kain ja ennestään tutun Põhjalan.

Boheem
Ennen kuin nälkäkiukku pääsi valloilleen, tasasimme Boheemin kanawrapin mainioiden oluiden kera.

Raatihuoneentorin joulumarkkinoilla ei ollut vielä pahasti tungosta. Ilmakin oli leppoisan lämmin, ei satanut eikä tuullut. Otimme kuumat glögit ja kävelimme vanhassa kaupungissa. Olimme laivamatkalla tutkineet Baltic Guiden ravintolamainoksia ja päätimme tutustua Ravintola Kruaan.

Krua
Krua
Krua
Olemme usein kävelleet Aia-katua ja ohittaneet kellarissa sijaitsevan Kruan huomaamatta sitä koskaan. Ilman lehtijuttua olisimme sitä tuskin löytäneet. Onneksi menimme, ankka- ja lammasateriat olivat todella hyviä. Suuri suositus!

Palasimme Rotermanni-korttelin läpi hotelliin huilimaan. Minua harmitti, kun telkkarista ei näy MTV3 (eikä se näy puhelimellakaan ulkomailla). Jäi TTK:n suora lähetys näkemättä.

Aamu oli sumuinen, mutta kuiva. Kävimme syömässä hotellin perusaamiaisen, jota ei voi verrata Palacen tai Centralin kattaviin tarjoiluihin. Huilimme hetken ja odotimme taivaan selkenevän.

Jätimme laukun hotellin säilytykseen ja kävelimme vanhaan kaupunkiin. Joimme kuumat glögit ja ostimme Hiidenmaan leivän kotiin.

Haahuilimme pitkin kaupunkia ja luimme Tallinnan historiasta seinissä ja kaduissa olevista laatoista.

Ristorante Flavore
Satamassa harhailimme etsien tänä vuonna avattua Ristorante Flavorea. Löysimme Sadama-kadun vitosen ja ysin, mutta seiska oli meiltä kateissa. Oli pakko käydä Tallink Express -hotellin respassa kysymässä neuvoa, sen avulla ravintola löytyi piilosta kulman takaa. Valoisa ja viihtyisä ristorante, harmi vain, että "marmoripöydän" kulmasta oli lohjennut pala ja repäisin ulkoiluhousuni siihen. Vaihdoimme pöytää ja tilasimme pizzat. Tarjoilija toi tilauksemme ja kertoi, että saamme lounaan veloituksetta. Kyllähän se vähän lohdutti, vaikkei sillä rahalla uusia Rukan housuja saakaan.

Haimme laukun, teimme ostokset ja pääsimme laivan kyytiin reilu puoli tuntia ennen sen lähtöä. Ilta pimeni nopeasti, onneksi Helsingissäkään ei satanut.

lauantai 2. marraskuuta 2019

Marraskuu; pyhimysten ja vainajien päivä

Anna lähetti aurinkoisia kuvia Teneriffalta. Minulle riittää tämä hetki, kun syksy taittuu talveen. Annan itselleni luvan virittäytyä joulun odotukseen, varsinkin kun tulemme tänä vuonna viettämään mökkijoulua. Hyvillä mielin voin siis aloittaa jouluvalmistelut kotona jo marraskuussa. Lisään ledivaloja, poltan kynttilöitä ja laitan cd-soittimeen ortodoksimunkit laulamaan. Hannu puolestaan ei ole talvi-ihminen olleenkaan; hän haluaisi matkustaa johonkin lämpimään tai mieluummin vaipuisi talviuneen.


Torstaina kävimme äidin luona, meneillään oli taas tuolijumppa, mutta äiti kuorsasi sängyssään. Kävimme myös kummitätini luona kahvittelemassa, Tarja oli leiponut ensimmäiset joulutortut (omenahillolla), jotka tuoreeltaan maistuivat taivaallisen hyviltä. Hannu teki DragStarista kaupat Jarmon kanssa, onneksi pyörän voi jättää talveksi heidän talliinsa. Viime viikolla jätimme käymättä Suvin luona, kun Noelilla oli enterorokko. Tällä viikolla sitä poti Suvi (ja minä kun luulin, että se on joku lastentauti). Hyödynsin sieni- ja lehtikaalivarastoa ja paistoin sienipiirakan. Perjantai-iltana "karkkia vai kepposta" -tytöt kolkuttivat oveamme, emme olleet tuohon Amerikan höpötykseen varustautuneet, mutta ainahan kaapista lakua löytyy ja sehän sopii teemaan väriltään hyvinkin.

Cittarin sushivalikoimaa
Pyhäinpäivänä veimme kynttilän Hannun perhehaudalle, kotimatkalla haimme Cittarista tuoreet sushit. Lisäksi tarvittiin vain soyaa, salaattia ja kylmää Rieslingiä. Nam!


Lenkkipolun varrelta 2. marraskuuta
Ennen lounasta kävimme omilla kävelylenkeillämme. Minä tein pitkästä aikaa metsälenkin. Ei pitäisi lähteä lähelle metsää ilman muovipussia ja puhelinta! Kävelyreitin varrella oli juurikin oikean näköistä metsää, johon minun oli aivan pakko poiketa. Ja löytyihän niitä suppilovahveroita hakkuualueelta. Ei ollut puhelinta, minkä karttaan merkitä uusi sienilöytö eikä pussia, mihin kerätä sienet. Poimin takin taskut täyteen suppareita ja lopulta poistuin alueelta vilkuilematta enempää maastoon. Pakko palata sinne huomenna paremmin varustautuneena!

Sunnuntaina tein saman metsälenkin, nyt pussi ja sieniveitsi mukana. Vain muutaman metrin päässä lenkkipolulta on rinne, josta löysin runsaan sienisaaliin. Joutsenparvi lensi kaakattaen kohti etelää. Kotona vokkasin nasi gorengin, johon laitoin vähän broileria ja paljon sieniä. Lukemani perusteella sienissä on runsaasti D-vitamiinia, ja sehän on tarpeen näinä synkkinä aikoina. Sunnuntai-iltani kruunaa TTK, tällä kerralla oli vuorossa parinvaihtoviikko ja hurmaavat Meeri&Katri ja Christoffer&Matti.




Syksyn (vuoden?) kirja: Pajtim Statovci "Bolla". Luin Statovcin kirjan "Kissani Jugoslavia" kahteen kertaan, enkä silti ymmärtänyt kaikkia metaforia, eikä kirjan punainen lanka auennut minulle kokonaan. Toinen - "Tiranan sydän" - oli jo helpommin luettavaa, kaunista tekstiä ja juoni vei mennessään. Tämä uutuus "Bolla" on taattua Statovcia; kuvauksellista ja kauniita kielikuvia sisältävää tekstiä. Kirjassa serbi- ja albaanimies kertovat omalta osaltaan heidän rakkaustarinansa ja taustalla väijyy tuhoisa Balkanin sota. Ehdottomasti Finlandia-ehdokkuutensa ansainnut!

maanantai 28. lokakuuta 2019

Yamaha DragStar 650

Hannu ei päässyt pyöräkuumeensa yli ja hän sai houkuteltua minut Lohjalle DragStarin koeajoon. Onhan se hyvän näköinen pyörä, mutta kuten etukäteen arvelin, takapenkin istujalle ei niin mukava mitä Magna on. Onhan se vähän sellainen "poikamiehen pyörä", varmasti hyvä ajaa yksikseen. Hän teki päätöksensä, oli kuitenkin samaa mieltä kanssani siitä, että neljä liikennevakuutusta samaan osoitteeseen on liikaa. Niinpä neukkupyörä lähtee myyntiin ja Magna pysyy matkapyöränämme.

 Lauantaina teimme Maijan kanssa treffit Bio Grandiin ja katsoimme yhdessä matinealeffan "Kaikki tietävät". Sunnuntaina satoi syksyn ensimmäinen räntälumi Vantaallekin. Olen käynyt lähimetsässä sienestämässä aina, kun olen ehtinyt eikä ole satanut. Tainan palstalta hain viimeiset lehtikaalit ja olemme syöneet sienirisottoa, sieni-lehtikaalipastaa, -munakkaita ja -piirakkaa. Kutsuimme naapurin Matin glögille ja kasvisbuumista poiketen lisäsin sienipiirakkaan myös pekonia.

Sienisaalis 28. lokakuuta
Tänään keräsin ehkä syksyn viimeisen sienisaaliin, sillä kotiin tultuani maan peitti ensilumi. Taisivat kukkapenkit jäädä laittamatta talvikuntoon...

tiistai 15. lokakuuta 2019

Syyspuuhia


Tallinnan reissun jälkeinen loppuviikko oli täynnä ohjelmaa. Keskiviikkona ajoin Lohjalle katsomaan äitiä (joka pian alkoi kuorsata sängyssään) ja vein Ilonan hänen nimipäivänään syömään. Suurlohjankatu on laitettu aivan mullin mallin uuden Lohi-kauppakeskuksen takia. Kun siitä selvisin kunnialla, tyttö halusi syömään Ravintola Antonioon. Lupasin ajaa takaisin keskustaan, jos voin parkkeerata auton kirkkokentälle. Molempien annosten kanat (broilerit) olivat kuivia, joten minua on turha houkutella sinne toiste.
  
Torstaina oli lukupiiri, sitä ennen ehdin käydä sienestämässä, kun Hannu valmisti ruuaksi lihapullia ja bataattiranskalaisia. Suppareita löytyikin jonkun verran ja sain merkitä kaksi uutta paikkaa karttaani. 
 
Perjantaina lähdin Järvenpäähän, treffasin Annelin asemalla ja menimme lounaalle viehättävään Ravintola Huvilaan. Haimme kahvilasta pullat ja kävelimme Annelin kauniiseen kotiin iltapäiväkahville ja -kuoharille. Illalla Hannu pullotti omenaviinin, josta kehittyessään tulee vallan mainiota. Lauantaina ehdin sienimetsään, ennen kuin iltapäivällä kävelimme Mirjalle ja Matille glögille ja saunomaan. Loppuilta kului herkutellen ja reissuja muistellen.

Alkuviikolla poimin naapurin aidasta mustamarja-aronioita, osan laitoin maustamaan virolaista vodkaa, loput menivät pakastimeen talven smootheja varten. Hain Tainan palstalta viimeisiä lehtikaaleja, joista osan käytin sieni- ja simpukkapastoihin ja loput pakastin.

Birger Carlstedt "Le Chat Dore Café"
Balkanin reissusta oli kulunut nelisen viikkoa ja sain luovuttaa verta. Syö10 -kampanjan innoittamana kävin tutustumassa Kalevankadun uuteen nepalilaiseen Nangloon. Hillitysti sisustettu tila oli rauhallinen, ainakin varsinaisen lounasajan jälkeen. Ennen verenluovutusta kävin Amos Rexissa katsomassa Birger Carsltedtin (1907-1975) näyttelyn "Le Chat Dore"
Birger Carlstedt
Birger Carlstedt
Näyttely oli varsin kattava ja esitteli hyvin taiteilijan monipuolisuuden.

Lauantaina menimme ihastuttavan tätini Soilin synttäreille. Sitä ennen kävimme katsomassa äitiä, Virekotiin saapui Jämsästä isän puoleisia sukulaisia, jotka olivat päättäneet yllättää Soilin. Poikkesimme vielä pikaisesti kummitätini luokse ja koeistuin Jarmon Dragstarin, jota Hannu haikailee Hondan tilalle. Synttäreillä tapasin pitkästä aikaa serkkujani ja heidän lapsiaan. Harmi, etteivät kaikki poikaserkut olleet paikalla. Ihanaa tavata sukulaisia muutenkin kuin hautajaisissa. Sanotaan, että suku on pahin, mutta minä voin sanoa, että suku on rakas!

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Söö Tallinn!

Taqueria
Hannu osti minulle (meille) synttärilahjaksi hotellipaketin Tallinnaan, itselleni varasin kokovartalohieronnan hotellin alakerrasta Ilusalong Centralista. Kävipä hyvä tuuri; parhaillaan on meneillään SööTallinn! -tapahtuma, useat ravintolat tarjoavat aterioita kympillä. Saimme huoneemme heti, siinä oli vain yksi vika; tv ei toiminut (illalla TTK). Mainitsimme asiasta respalle, kun lähdimme lounaalle ja tämä lupasi lähettää jonkun korjaamaan telkkarin. Emme kävelleet Rotermann-korttelia pidemmälle, vaan söimme hyvät burritot Taqueriassa.

Rotermann
Park Inn Radisson Central
Palasimme Park Inn Radisson Central Hoteliin, telkkarimme ei toiminut ja saimme vaihtaa toiseen (superior) huoneeseen. Tässä ikkunatkin sai raolleen ja tuuletimme pois hajuveden tuoksut.

Mix Restoran
Illalla aloitimme SööTallinn! -kierroksemme Mix Restoranissa. Hannu valitsi itselleen grillattua lampaanfilettä, minulla oli lounaasta vielä niin täysinäinen olo, että tilasin tattirisoton. Molemmat todella hyviä. 
http://www.soo10.ee/

Nukuimme ikkuna auki, vielä on niin lämmintä. Maanantaina menin runsaan aamiaisen jälkeen 1,5 tunnin hierontaan. Huone oli viileä, mutta Lidia kapaloi minut peittoihin aina niiltä osin, mitä ei ollut käsittelemässä. Hieronta tuntui ihanalta, korvatkin tuli hierottua.

Kristy Mitchell in her studio
Kirsty Mitchell "Wonderland"
Lähdimme kävelemään kohti Telliskiveä ja ensivierailulle Fotografiskaan. Olin varautunut koleaan keliin parkatakilla ja kun koleudesta ei ollut tietoakaan, olin aivan kuumissani. Ensin katsoimme Kirsty Mitchellin lumoavan kauniin näyttelyn "Wonderland". Teokset esiteltiin eri huoneissa vuodenaikojen mukaan.

Alison Jackson "Truth is Dead"
Seuraavaksi katsoimme Alison Jacksonin "Truth is Dead" -näyttelyn, johon oli kuvattu niin trumpit, kuninkaalliset kuin rocktähdetkin. Fotografiskan myymälästä löytyi pari joululahjaakin.

Telliskivi
Telliskivestä kävelimme torille ja jäimme sen yläterassille mustikkastoutille. Välillä ripottetli vettä, välillä paistoi aurinko. Torin ravintolakerroksessa söimme lounaaksi Wrap'n' Rollin wrapit, ennen kuin palasimme hotelliin iltapäiväkahville ja -torkuille.

Restaurant Trofé
Illan ravintola oli Trofé, jossa Hannu söi glögimarinoitua villisikaa. Tarkoitukseni oli tilata sitruslohta, mutta kalaa saa kotonakin ja valitsin sittenkin ankkafileen punaherukkakastikkeella. Hyvää oli!

Estonia-muistomerkki
Tiistaina ei ollut mihinkään kiire, söimme rauhassa aamiaisen, huilailimme huoneessamme ja jätimme tavarat hotellin säilöön ennen puoltapäivää. Kävelimme Kalasatamaan, sieltä Toompean kautta vanhaan kaupunkiin.

Linda Park
Scheeli Restoran
Vielä ehdimme nauttia yhdet kympin ateriat ja valinta osui Scheeliin, johtuen himoitsemastani ankka-annoksesta. Kokin tervehdyksenä saimme ankkapateeta sinappikastikkeella, leipävalikoiman täydensi hyvä savukalalevite. Hannu valitsi Vana Tallinna -maustettua porsaanfilettä, minun ankkaani kruunasi mustaherukkakastike. Nappivalinta! Ennen hotelliin ja satamaan lähtöä istahdimme vanhaan kaupunkiin kahvittelemaan, vielä oli terassikeli.