torstai 29. marraskuuta 2018

Adventin alla

Marraskuun viimeisellä viikolla oli pakkaskelejä, mutta lunta ei Vantaalle vielä satanut. Sitkeä flunssani jatkui edelleen, uskalsin käydä vain kevyillä lenkeillä ja venyttelytunneilla.

Hain metsästä näillä näkymin viimeiset suppilovahverot, jotka lisäsin lehtikaali-broilerikastikkeeseen.

Benjamin Peltonen vieraili Puoli7-ohjelmassa ja kertoi poistaneensa insta-tilinsä kokonaan. Hänen mielestään somessa esitellään aina vain sitä parasta puolta itsestä ja elämästä. Siihen syyllistyn itsekin (kukapa ei?), mutta tässä yksi todellinen kuva siitä, kun petauspatjan päällinen tulee pesulasta. Nyt minulla on ihkaoma turvalaita sängyssä!

Hannu valmisti kokkausvuorollaan flammkuchenia, johon minä toivoin täytteeksi kylmäsavulohta, lehtikaalia ja sinappirelishiä. Hyvää oli!

Joogatunti jäi väliin, kun lähdimme viettämään keskiviikko-iltaa Helsinkiin. Otimme yhdet Hemingwayssä ja kävelimme jouluvalaistun keskustan läpi Savoyhin. Upea Tribute to Prince -konsertti, jossa UMO:n säestäminä esiintyivät Sam Huber, Tuomo Prättälä ja Marta Ren Portosta. Tämän vuoden paras kuulemani konsertti!

Tein piparitaikinan, vaihdoimme sohvan päälliset, sohvatyynyjen päälliset ja pöytäliinat punaisiin. Joulutähdet pääsivät ikkunoihin ja joulutunnelma hiipi kotiimme. Hannu ei anna minun vielä soittaa hilpeää joulumusiikkia, joulupuuhia siivittävät venäläiset munkkikuorot ja Bachin jouluoratorio.

Torstaina pesin keittiön ikkunan ja vaihdoin siihen jouluverhot. Vanha kynttelikkö pääsi vakiopaikalleen. Ennen joululeivonnaisia inventoin kuivatuotelaatikon, maustehyllyn ja säilykevaraston. Heitin vanhentuneet pois ja ostin valikoidusti uusia tilalle. Punaiset linssit ja kuoritut tomaatit olivat vanhentumassa, niiden seuraksi lisäsin pataan pakastimessa jo jonkun aikaa olleen kalapalapaketin, pari perunaa ja porkkanaa, fenkolia ja reilusti chiliä.

Appelmannit matkalla uuniin
 
Illalla jätin lavistunnin väliin, en kuitenkaan olisi jaksanut vetää polkkaa täysillä. Hetken huilin jälkeen ryhdyin paistamaan pipareita. Viimeistään nyt on kotona joulun tuntua. Hannun harmiksi tällä kerralla tuli harvinaisen vähän palaneita pipareita, jotka hän olisi saanut syödä.

Perjantaina jätin Hannun siivoamaan ja lähdin Lohjalle. Matkalla laitoin soimaan Jouluradion. Kävin äidin luona, häneltä puuttuivat sekä hampaat että silmälasit, ehdin jo huolestua hänen huonosta ulkonäöstään. Uusi (taas!) harjoittelijapoika kehui äidin olleen hyvällä tuulella ja hyvin hänelle maistui iltapäiväkahvit ja leivonnainen. Vein isän haudalle kynttilän ja menin Caritan luokse kahvittelemaan. Pikkujoulua vietimme Eijan ja Timon kanssa, kun he tulivat meille lauantaina ruokavieraiksi ja matkakuvia katsomaan.

maanantai 19. marraskuuta 2018

Ekakertalaiset Berliinissä

Finnairin lyhyt suora lento päätyi tuuliseen ja sateiseen Berliiniin. Bussi 109 vei meidät puolessa tunnissa hotellimme lähikulmille.
Trattoria Venezia
Jätimme laukut huoneeseen ja menimme syömään Trattoria Veneziaan. Päätimme pysytellä Charlottenburgissa ja kävelimme pitkin asuinalueemme katuja.
Keisari Wilhelmin muistokirkko
Keisari Wilhelmin muistokirkko
Kaiser-Wilhelm-Gedächniskirchen ulkopuolelle pystytettiin markkinakojuja ja suuri kuusi oli jo valmiiksi koristeltu. Ilmeisesti ensi viikonloppuna täällä avautuvat joulumarkkinat.


Stage Theater des Westens
Joulumarkkinoita tai kylmempää keliä täällä taidetaankin odottaa, sillä saimme poiketa useaan kahvilaan kysymään glühweiniä flunssaani. Vasta Kaffeehaus Milassa sitä luvattiin, tosin saimme tovin odotella sen valmistumista (tai kaupasta hakua). 

Ostimme kaupasta Rieslingin ja palasimme hotelliimme. Torkkujen jälkeen ei enää huvittanut lähteä ulos palelemaan, vaan vietimme loppuillan huoneessamme. Ajankuluksi luin verkosta muiden suomalaisten kokemuksia Camino Portuguesista.


Tiergarten, Schöneberg ja Charlottenburg
Steinecke
Aivan lähellä hotelliamme on junarata ja meidän ikkunamme on tietysti siihen suuntaan. Meteli oli melkoinen, vaikka pidimme ikkunat kiinni. Onneksi junaliikenne hieman hiljeni yön tunneiksi. Tyyny oli turhan kova, nousin aamuyöstä ottamaan buranan niskasärkyyn ja kurkkupastillin yskään. Hotelli ei tarjonnut aamiaista, mutta tien toisella puolella on erinomainen Steinecke-leipomokahvila, jossa tilasimme täytetyt sämpylät ja isot kahvit. Samalla suunnittelimme tämän päivän nähtävyys-lenkkiä.


Die Delphi-Terrassen

Berliinin terrori-isku joulumarkkinoille 19.12.2016
Hiljennyimme hetkeksi Keisari Wilhelmin muistokirkon lähellä olevalle paikalle, jossa joulukuussa 2016 tunisialainen mies ajoi joulumarkkinoilla keskelle ihmisjoukkoa. Iskussa kuoli 12 ja loukkaantui 48 ihmistä.



Keisari Wilhelmin muistokirkko
Suojauduimme hetkeksi pois tuulisesta säästä Wilhelmin kirkkoon lukemaan sen historiasta ja ihastelemaan kattomaalauksia. Sytytimme kynttilät läheisille.


#RakeBerlinGreatAgain

Kaupunginpuutarhuri taatusti kiroaa sen viskaalin, joka aikoinaan päätti istuttaa Berliinin täyteen vaahteroita. Suuret puut pudottavat syksyisin kadut täyteen lehtiä.

Ohitimme eläintarhan, joka ei muutenkaan kiinnosta eikä varsinkaan 21 euron sisäänpääsymaksulla. Kävelimme pitkin Budapester Strassea; puuduttavan tylsä. Toiselle puolelle jäi Tiergarten, joka varmasti on kesällä hieno puisto viettää aikaa. Nyt alkoi vilutus ja ketutus vallata mielialaa, mutta tulihan käveltyä.

Richard Wagner
Holocaust-Mahnmal
Saimme ruksattua to do -listaa, kun päädyimme vaikuttavalle holokaustin muistomerkille.


Brandenburger Tor
Seuraava nähtävyys oli Brandenburgin portti. Sen lähellä sijaitsee Valtiopäivätalo, mutta jätimme sen väliin ja menimme mukavaan Hopfingerbräuniin glühweinille.


Hopfingerbräu
Bombay Spice
Alkoi olla lounasaika. Tarkoitus oli syödä jotain pientä (currywurstit/dönerkebabit), mutta kylmä sää sai meidät menemään viihtyisään Bombay Spiceen, jossa söimme hyvät alkukeitot, lammas- ja kana-annokset kera erinomaisen, tumman Köstrizer-oluen.


Kaupat kierrettiin (kaukaa)
Sony Center
Kävelimme läpi Sony Centerin, jossa oli jo aloitettu joulukoristelu.


Vähän isommat glögimukit kuin meillä
Ei tehdä kuten Mannerheimintiellä, vaan putketkin pintavetona!
Saigon Green
Palasimme kämpille huilimaan ja nyt pidin huolen siitä, ettemme jääneet koko illaksi laiskottelemaan. Illallispaikkakin oli selvä; suosittu, mukava vietnamilaisravintola Saigon Green lyhyen kävelymatkan päässä hotellistamme. Barcelonan matkalla Annan kanssa ihastuin kesäkääryleisiin, niitä oli ehdottomasti saatava. Lisäksi maukkaan tulinen salaatti, friteerattuja katkarapuja ja täytettyjä pikkulettuja. Suuri suositus!

Charlottenburg ja Wilmersdorf


Benedict
Lähdimme niin myöhään aamupäivällä ulos, että yhdistimme aamiaisen ja lounaan. Opaskirja kehui Benedictin ympäri vuorokauden tarjolla olevaa aamiaistarjontaa ja suunnistimme sinne, kun kahvila sattuu olemaan kotikatumme varrella. Tosin lähes kilometrin päässä. Paikka on niin suosittu, että jouduimme jonottamaan pöytää. Kenelläkään ei ollut kiirettä, tänne tullaan herkuttelemaan ja seurustelemaan. Aamiainen oli kolme kertaa kalliimpi kuin eilen, mutta oli siinä syömistäkin; Hannulla perinteinen English breakfast Mimosa-drinkillä, minulle paistetut munat (sunny side up), salaatti, tonnikalasalaatti, tahini, jogurtti, yrttivoita ja hilloa sekä korillinen oman leipomon leipää. Mimosan vaihdoin kahviin.

Suunnitelmissa oli hypätä S-bahniin ja lähteä tv-tornille, mutta sää oli edelleen pilvinen ja siirsimme sen huomiselle. Syötyämme kävelimme pitkin Kurfürstendammia ja Charlottengurgin ja Wilmersdorfin katuja. Paikallistimme kaksi mahdollista illallispaikkaa ja päädyimme oluelle mukavaan Dicke Wirtin -pubiin. Ehdimme jo melkein menettää toivomme Berliinin pubikulttuurin suhteen! Ehkä olimme (taas!) väärään aikaan liikkeellä? Palasimme kotikulmille ja hotelliin päikkäreille.


Schwarzes Café
Ei jaksettu kauan lusmuilla hotellilla ja mietimme taas, olemmeko liian aikaisin liikkeellä, kun kuuden pintaan kävelimme lähellä olevaan Schwarzes Caféhen (saman ikäinen kuin meidän Anna). Vielä mitä! Hyvä, kun saimme kahden hengen pöydän meluisasta yläkerrasta. Mukavan rento paikka, asiakkaiden keski-ikä arviolta 30-35 vuotta. Tilaamani avokado-taimen -salaatti näytti kovin kevyeltä, mutta jäävuorisalaattikeon lisäksi siihen oli lohkottu kokonainen avokado ja päällä oli reilusti hyvää taimenta. Hannukin tuntui olevan tyytyväinen tilaamaansa gnocchi-annokseen. Suuri suositus! Kotimatkalla satoi lunta. Tai oikeastaan räntää, sillä olimme vielä piirun verran plussan puolella.

Mitte, Unter den Linden ja Museumsinsel


U-Bahn
Tarkoituksemme oli kävellä bageleille What Do You Fancy Loveen, mutta läheisen Steinecken ihanat täytetyt sämpylät veivät voiton. Niissä ei todellakaan täytteissä pihdata! Siitä olikin lyhyt matka juna-asemalle, ostimme automaatista liput (2,80€/kpl) ja hyppäsimme U-Bahnin kyytiin. Yhdellä vaihdolla pääsimme nopeasti Alexanderplatzille. Sielläkin joulumarkkinakojut olivat vasta rakenteilla.


Tv-torni
Sää oli edelleen kolea ja harmaa, jätimme tv-tornilla käymisen (sis.pääsy 15,50€/hlö) toiseen kertaan ja tutustuimme Unter den Lindenin ympäristöön.


Kaffeestube im Nikolaiviertel
Pysähdyimme glühweinille viehättävään kahvitupaan. Glögiin oli lisätty viinirypäleitä, täytyypä kokeilla joskus itsekin (tosin minulla on monta purkkia niitä virolaisvodkassa lionneita marjoja). 


Joku on pihistänyt kalastajapatsaalta ongen
Jatkoimme kävelyä Spree-joen vartta kohti tuomiokirkkoa. Joenvarren ravintoloissa on kesäaikaan kaikissa terassit, tuli Amsterdam mieleen. Muuten Berliini muistuttaa minusta aikalailla Lontoota, mutta paremmin tunnen viihtyväni täällä.


Berliner Dom

Marx & Engels

Tuomiokirkko
Tuomiokirkko
Poikkesin tuliaisostoksille Ampelmann-myymälään. Mukaan lähti yksi lasten turvaliivi, heijastimia ja piparimuotti. Hannu osti omat tuliaisensa Trabi-kaupasta.
 
Museosaari - Museumsinsel

Kävelimme museosaarella käymättä yhdessäkään museossa sisällä. Taidetta riitti ulkonakin.



Checkpoint Charlie
Kävimme katsomassa pienen pätkän muuria ja Checkpoint Charlien, jossa kaksi "sotilasta" päivysti. Siinä olisi voinut kuvauttaa itsensä maksua vastaan armeijan hattu päässään.


Murphys
Alkoi janottaa ja piipahdimme Murphysiin olusille. Hannu maistoi kolmea lajia, minulle kelpasi dunkel.

Eilen tuli käveltyä niin vähän, että päätimme suoriutua kotimatkasta jalan. Suunnistimme kohti Carmerstrassea ja eilen mukavaksi todettua Dicke Wirtiniä.


Dicke Wirtin
Jostain pystykioskista olisi saanut currywurstin kolmella eurolla, mutta mieluummin söimme sen kodikkaassa korttelikapakassa. Kävelimme oikotietä kämpille huilimaan.


Mamma Monti
Viimeinen ruksi to do -listalla oli Ristorante Mamma Monti, sekin Carmerstrassella. Yllättävän kolkko paikka italialaisravintolaksi, mutta mustekalarisotto ja -pasta olivat hyviä (viini ylihinnoiteltu). Palasimme kämpille pakkaamaan, se oli nopeasti hoidettu. Aamulla on edessä aikainen lähtö.


Näin siis aloitimme ja päätimme Berliinin matkamme italialaisravintolaan. Ajoitus oli tällä kerralla huono; kesäkausi oli jo mennyt, samoin marraskuun alun jazzfestivaalit ja joulumarkkinat avattaisiin vasta meidän lähdettyämme. Valitsemamme majapaikan sijainti Charlottenburgissa oli mainio, mutta jos/kun tulemme uudelleen Berliiniin, majoitumme johonkin toiseen kaupunginosaan ja otamme sen kävellen haltuumme. Mukava kaupunki, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Ja hyvää ruokaa!


"Ich bin ein Berliner" (J.F.K.)

Lähtöaamuna oli aikainen herätys. Steinecke avautui 6.30 ihanalla tuoreen leivän tuoksulla. Asiakkaita poikkesi leipomokahvilaan eväiden hakuun, me istuimme sisälle kahvittelemaan ja syömään vielä reissun viimeiset täytetyt sämpylät. Bussi 109 lähti kulmilta ja alle puolessa tunnissa olimme jo kentällä. Lento lähti parikymmentä minuuttia myöhässä. Koneessa oli taas väljästi tilaa ja kotimatka sujui leppoisasti lukien. Tarjoilua hoiti jumpparyhmästä tuttu lentoemäntä, joka sattuu olemaan kotikylän naisia. Kunhan edullisia lentoja löytyy, palaamme varmasti Berliiniin. 


Opaskirjoja:


"Berliini; oppaana Roman Schatz". Hauskasti kirjoitettu Berliini-kierros paikallisoppaan johdolla. 


Erica Löfman "Tritsteri Berliini matkaopas". Raikas päivitys Berliini-oppaisiin kaupungissa asuvan suomalaisen toimesta. Kirja on jaettu kaupunginosittain, kaikista on hyvät vinkit nähtävyyksistä, ravintoloista, kahviloista ja julkisesta liikenteestä.


Berliini kartta-opas. Eksyilevän turistin (kuten minä) paras kaupunkiopas selkeine karttoineen. Tässäkin jaottelu kaupunginosittain.Jos Berliinissä tulee jatkossa käytyä, taidan hankkia tästä päivitetyn version itselleni.