Juhannus Pärnussa

Pärnun kauniita bulevardeja

Koronavuoden kolmas ulkomaanmatka suuntautui Viroon. Oli turha odottaa mökkikutsuja juhannukseksi, joten jo hyvissä ajoin, heti Viron avattua rajansa, varasimme omatoimiloman Pärnuun (Suomen) juhannuksen viettoon. Virohan viettää Jaanipäevan aina 24. kesäkuuta, joten siellä on normiviikonloppu. Eckeröllä yli ja Lux Expressillä Tallinnasta Pärnuun. Koko aamuyön ja vielä aamullakin ukkosti ja satoi rankasti. Onneksi saimme kyydin juna-asemalle naapurin Tomilta. Aikataulut natsasivat hyvin, eikä meillä ollut mihinkään kiire. Laivalla oli väljästi tilaa. Huomasi, että vasta yksittäiset matkustajat olivat uskaltautuneet lähteä Viroon.

Bussimatka Tallinnasta Pärnuun sujui mukavasti musiikkia kuunnellen ja lehtiä lukien. Tällä kertaa bussiyhtiö ei tarjonnut kuumia juomia ja bussissa oli noin puolet istuimista varattu. Pärnun bussiasemalta kävelimme Kuningaan ja pääsimme heti majoittumaan pieneen, kodikkaaseen yksiöömme. Sen terassilla oli paahtavan kuumaa, ennen kuin se jäisi varjoon ilta-auringolta. Vaihdoimme kevyemmät vaatteet päälle ja huomasin, että olin unohtanut hihattoman puseroni kotiin. Parempi niin, en pääse polttamaan itseäni kuumassa auringossa.

Kävelimme takaisin keskustaan, joka oli oudon hiljainen. Ryhmämatkat Pärnuun taitavat olla edelleen jäissä, eikä +70 vuotiaita muutenkaan suositella matkustamaan. Kävimme Bisonin terassilla tervetuloporttereilla ja haimme Konsumista aamiaistarpeita ja terassijuomia. Virossa on todella hyvää leipää. Esimerkiksi neljän täysjyvä- tai siemensämpylän pussi maksaa vähän yli euron.

Steffani Pizzeria

Pakollisen suihkun jälkeen mietimme lounas- ja illallispaikkoja kolmelle päivälle. Haluaisin käydä joissakin uusissa paikoissa, joten hoidimme alta pois ennestään tutun Steffanin. Söimme yhteisen alkupalalautasen, itselleni tilasin kanacaesarin, Hannu itselleen katkarapuburriton. Olimme vähän pettyneitä, ehkä on paras tilata pizzat, jos jatkossa menemme Steffaniin. Kävelimme vielä rantaan, jossa porukat uivat kaukana matalalla lahdella. Huomenna minäkin!

Juhannusaatto kului rattoisasti; joimme aamukahvit terassilla, ennen kuin siihen alkoi aurinko paistaa. Kävelin Estonia Resort Spa & Hotelliin tunnin hierontaan. Jes, mieshieroja! ajattelin ja odotin kunnon urheiluhierontaa. En tiedä, oliko kyseessä aloittelija vai säälikö hän vanhaa rouvaa, mutta hieronta oli enemmänkin lempeä ja rentouttava. Paikka oli todella viihtyisä ja hiljainen, sieltä voisi vaikka joskus varata huoneen tarjoushintaan.

Pärnun aallonmurtaja

Käväisin kämpillä vaihtamassa tossut jalkaan ja kävelimme yhdessä Pärnu Museoon, jonka kahvilassa toivoimme saavamme hyvän lounaan. Jostain syystä kahvila on edelleen kiinni, viime vuonna se oli remontissa. Kurvasimme kaupungin läpi Pärnun aallonmurtajalle, jossa en olekaan ennen käynyt. 150 vuotta vanha aallonmurtaja on rakennettu tukevista, tasaisista kivistä, joilla on turvallista kävellä. Puolimatkassa muistin, että kreikkalaisravintola Oreganon lounastarjoilu loppuu kolmelta ja käännyin takaisin. On siis taas yksi hyvä syy palata Pärnuun.

Oregano

Kävelimme "patsaspuiston" läpi Oreganoon, jonka puiden varjostamalla terassilla söimme viiden euron lounaat. Viihtyisä paikka ja hyvä ruoka, sinne voisi mennä toistekin. Matkalla keskustaan poikkesin kämpille hakemaan itselleni sateenvarjon ja vaihtamaan varvastossut jalkaan; ukkonen rymisteli kaupungin ulkopuolella. Päiväoluet joimme Veerev Õlun terassilla, olen kerran asunut sen viereisessä hostelissa, joka taitaa olla jo lopettanut toimintansa. Sympaattinen paikallispubi, jossa illalla kuulemma soittaa suomalainen Jarmo levyjä. Tarkoitus oli käydä tänään uimassa, mutta ukkosen jyristessä edelleen kävimmekin suihkussa ja jäimme omalle terassille kahvittelemaan.

Hauskaa juhannusta!

Villa Wesset

Huilin jälkeen otimme mansikkakuoharit terassilla, ukkoskuurot olivatkin ohittaneet Pärnun. Illalliselle menimme Villa Wessetin terassille, jonka asiakkaat taisivat olla enimmäkseen suomalaisia. Söin hyvän ankka-annoksen, Hannu tyytyi alkupalalautaseen. Palasimme puistoteitä pitkin kämpille ja joimme vielä juhannusportterit terassilla - lähikirkon tornin "varjossa" -  vilvoittavassa iltatuulessa.

Andrzej Strumillo, Liettua (1927-2020)

Pauliina Turakka Purhonen, Suomi

Anatoli Varvarov, Ukraina

Yläkertalaiset kuuluivat kotiutuvan joskus aamuneljän aikoihin, täällä ovat siis jotkut paikat avoinna niinkin myöhään. Aamulla oli pilvistä ja piha märkänä yöllisen sateen jäljiltä. Mitään suunniteltua ohjelmaa ei ollut, joimme aamukahvit kiireettä terassilla. Lähdimme kumpikin omille retkillemme, minä kävin ensin Linetten myymälässä alusvaateostoksilla, sen jälkeen hain Konsumista täydennystä huomiselle aamiaiselle. Vein ostokset kämpille ja suunnistin Nykytaiteen museoon katsomaan "Mees, naine, lend" -näyttelyn. Se koostuu osittain In Memoriam -näyttelystä, jossa esitetään hiljattain kuolleiden taiteilijoiden teoksia.

Tarkoitukseni oli kävellä viimeiselle lintutornille asti, mutta alkoi sataa ripottaa, joten tyydyin vain kiertämään laudoitetun luontopolun. Kaupunkilehmät näkyivät laiduntavan kauempana. Hannu oli varustaunut uikkareilla, mutta ei hänkään käynyt uimassa näin tuulisena ja pilvisenä päivänä. Kävelin vielä uimarannan ja patsaspuiston läpi lähelle aallonmurtajaa, ennen kuin käännyin takaisin keskustaan pitkin polkuja ja katuja. Viron kaupungeissa minua viehättävät kauniit, vanhat puutalot, joita on pidetty hyvässä kunnossa. Kävimme Bisonin terassilla pastalounaalla. Päikkäreiden aikana tuuli vei pilvet mennessään ja taivas selkeni. Terassilla kahvitellessani pihan toisella puolella mies pesi kalsareisillaan vanhan talon pieniä ruutuikkunoita. Saimme seinänaapureiksi venäjänkielisen pariskunnan poikavauvansa kanssa. Toivottavasti on hiljaista sorttia, täällä saa tarpeekseen lokkien kirkumisesta.

Edelweiss

Juhannusillallisen söimme minulle tutussa Edelweississä. Aina yhtä hyvä kanafilé juustokastikkeella ja salaatilla, Hannun possunfileet oli myös paistettu hiiligrillissä. Loppuillan istuimme omalla terassilla, tuulikin oli tyyntynyt.

Pööbel

F-Hoone

Jätimme ovet yöksi auki ja saimme hyvin nukuttua. Sunnuntai oli taas tuulinen, mutta helteinen päivä. Aamiainen terassilla, tavarat kasaan ja bussiasemalle odottamaan Lux Expressin Tallinnan bussia. Se tulikin täyteen, matka sujui taas rattoisasti. Olin varannut liput iltalautalle, joten meillä oli useita tunteja kulutettavana Tallinnassa. Hetken harkitsin Fotografiskaan menoa, mutta jätin sen seuraavalle reissulle. Kävelimme kuitenkin bussiasemalta Telliskiveen asti, matkalla poikkesimme Pöbeliin oluelle. Paikka näytti autiolta, olimme terassin ainoat asiakkaat. F-Hoonen terassi sen sijaan oli täynnä (osa pöydistä oli pois käytöstä), saimme pöydän yhden pariskunnan poistuttua paikalta. Söimme furgerit ja kävelimme Sadama Turgiin ostamaan pari viinipahvia. Eckerön lautta oli paljon täydempi kuin tullessa ja molemmissa päissä turvavälit unohtuivat osalta matkustajista laivaan mennessä ja sieltä poistuttaessa. Koskaan ennen ei ole ollut niin paljon poliiseja/rajavartioita vastassa, kun rantauduimme Helsinkiin.

Tampereen kolmen yön majoitus maksoi 230€, Pärnun majoitus122€. Erotus meni matkakuluihin, mutta onhan Viro huomattavasti edullisempi maa syömisen, juomisen ja ostosten suhteen. Toki Tampereen huoneistolle menee pisteet tilavuudesta, siisteydestä ja hyvin varustellusta keittiöstä.