Kesäkuulle ei ollut juurikaan ohjelmaa ja ehdotin Hannulle, että kävisikö Tampere. No mikä ettei? Minä tein itselleni luettelon nähtävyyksistä, museoista ja uimarannoista, Hannun silmissä siinsi mustamakkara.
Kävelimme juna-asemalta lyhyen matkan Armonkallion kaupunginosaan ja huoneistoomme, jota vielä siivottiin. Jätimme laukut kämpille ja kävelimme keskustaan. Söimme hyvät salaatit Bistro Venlassa ja kävimme kauppahallissa. Hyvät oluet joimme Pyynikin Brewhousen aurinkoisella terassilla. Lähikaupassamme oli kehno valikoima, joten kokki saa ainakin toistaiseksi lomaa.
Kotiuduimme mukavaan asuntoomme, jonka keittiö on niin hyvin varustettu, että ilokseenhan täällä kokkailisi. Vain astianpesukone puuttuu. Asumme neljännessä kerroksessa, ilman hissiä tai parveketta. Onneksi asunto ei ole ilta-aurinkoon päin. Ikkunoista on kaunis näköala naapuritalon pihalle. Ilta kului kotoillen, ei viitsitty enää lähteä mihinkään. Ihmettelin, kun koneeni yhdistyi heti nettiin (viimeksi olin käyttänyt sitä VR:n tunnuksilla), tietääkseni en ole ollut täällä aiemmin.
Olikin kotoisa olo; avoimesta ikkunasta kuului junien ääniä (kovempaa kuin kotona) ja lintujen laulua, ei niinkään mustarastaita vaan lokkeja. Nyt harmittaa! En ollut varannut paikkaa Finlaysonin alueen kattokävelylle ja loppuviikon opastetut kävelyt on jo varattu loppuun. Aamukahvilla suunnittelimme päivän kävelyreittiä ja museokäyntejä.
Lähdin kävelemään kohti Tammelantoria ja Tampere-taloa. Torilla oli useita kirppispöytiä, joilla myytiin mm. Arabian kannuja. Hintoja ei ollut näkyvillä, enkä jäänyt niitä kyselemään. Kiersin Sorsalammen, ennen kuin menin katsomaan Muumimuseon näyttelyn "Muumit ja meri". Näyttelyn huoneissa oli eri Muumi-kirjojen kuvituksia, piirroshahmotelmia ja Tuulikki Pietilän upeita teoksia mm. Muumitalosta ja kirjojen tapahtumista. Ilmankos meilläkin on matkalukemisina "Vaarallinen juhannus" ja "Muumipappa ja meri". Sorsapuiston nurmikolla oli meneillään ohjattu joogatunti, porukka teki aurinkotervehdyksiä suurten puiden alla.
Keskustan kadut ovat remontissa tulevan ratikkalinjan takia. On silmiinpistävää, että tamperelaiset miehet ovat enimmäkseen lihavia ja naiset tatuoituja. Löytyy myös lihavia ja tatuoituja. Tuo oli rumasti sanottu, eikä välttämättä edes totta. Ehkä se johtuu siitä, että kotinurkilla ei tule paljon pälyiltyä ympärilleen, kun taas vieraissa paikoissa kiinnittää enemmän huomiota rakennuksiin, maisemiin ja ihmisiin.
Teimme treffit Ravintola Puiston terassille. Lounaan jälkeen kävelimme Finlayson-alueelle, sieltä Laukontorin kautta Brewhousen terassille iltapäiväportterille ja suklaa-kookosstoutille.
Tarkoitukseni oli käydä Finlayson 200 - tehtaasta brändiksi -näyttelyssä, mutta jostain syystä se avataan vasta parin viikon kuluttua. Avajaisten piti olla jo huhtikuussa (luulisi, että näyttely olisi saatu koronakaranteenin aikana valmiiksi). Katsoimme Museokeskus Vapriikin muita näyttelyjä. Kierrellessäni Ostia, portti Roomaan -näyttelyä päässäni välähti, että minähän olen ollut (Lido di) Ostiassa. Olin liikkeellä junalla, joten rauniot ja amfiteatterit jäivät silloin näkemättä. Palasimme kaupan kautta kämpille, Hannu kävi istumassa hetken pihan puutarhassa, minä tein kasvisdippiä iltapalaksi.
Lauantaina otimme huonehintaan kuuluvat fillarit alle ja polkaisimme Särkänniemen portille. Näsinneula jäi harmittavasti sen taakse, joten suunnistimme kohti Näsijärven rantaa. Kävin uimassa, vesi ei ollut juurikaan lämpimämpää kuin Kuusijärvessä, vaikka Näsijärven veden väitetään olevan tällä hetkellä Suomen lämpimintä. Matka jatkui pyörätietä uittotunneliin, jonka läpi pääsi polkemaan Pyhäjärven rannalle. Maisemareitti seuraa järven rantaa ja siinä riittää nousuja ja laskuja. Minun fillarini oli vaihteeton Hilma, jonka satula oli mukavaa mummomallia. Pispalan mäkiin emme lähteneet kapuamaan, se saa jäädä suosiolla seuraavaan kertaan.
Pyörätie johdatti meidät keskustaan ja suoraan Laukontorille, jossa söimme lounaaksi Tapolan mustamakkarat. Siitä olikin lyhyt matka sillan yli Pyynikin Brewhousen terassille lenkkioluille. Polkaisimme takaisin kämpille suihkuun ja huilimaan.
Oli edelleen helteistä, kun kävelimme jonottamaan Pizzeria Napolin terassille. Olikin hyvät pizzat! Porukkaa valui keskustaan ja aurinkoisille terasseille, mekin kävimme ottamassa vielä pienet Koski Bar & Brasserien terdellä. Loppuillan vilvoittelimme ja huilailimme kämpillä.
Sunnuntaina ei ollut mihinkään kiire, pysyimme asunnossa puoleenpäivään saakka, pakkasimme vähät tavaramme ja söimme loput dippikasvikset. Oli niin helteistä, että menimme puistoon puiden varjoon lukemaan. Lounaaksi söimme Laukontorin Cafe Ilopillerin runsaat salaatit. Ennen kuin kävelimme asemalle, poikkesimme vielä Brewhousen terassille lähtöoluille. Kiva reissu ja Tampere on kiva kaupunki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti