keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Kesäinen juhannusviikko

Honkanummen haudalle istuttamani alkukesän neilikat olivat taas menneet pupujussien suihin. Kävin istuttamassa niiden tilalle samettiruusuja. Keltaisia, kun sen väriset kukat olivat anopin lempikukkia. Toivottavasti ne maistuvat pahalta! Tein samalla fillarilenkin, tällä kerralla en edes eksyillyt.

Honkanummi

Kylällämme toimii naapuriapu ja vaihtotalous. Uudet omenapuumme ovat vielä pieniä eikä satoa juuri tule, naapurin Soililta saatu raparperi tekee kaksi lehteä ja kuivuu sitten pois. Sitä olisi pitänyt lannoittaa reilusti, sanoo tuttu palstanviljelijä. Naapureilta saadut omenat vaihtuvat viiniin ja hilloon, nyt sain sylillisen tuoreita raparpereja, jotka vaihtuvat valmiiseen chutneyyn.

Sääennuste lupaa, että juhannuksesta alkaa helteinen jakso.

Nina Mya Trio
Torstaina polkaisimme Pitäjän kirkolle Laurin päiväkonserttiin. Onneksi mentiin; aivan loistava Nina Mya Trio! Jazzia, soulia, gospelia, ihanaa laulua ja soitantaa.

Ginger

Tunnin ilmaiskonsertin (on ilo maksaa kirkollisveroa!) jälkeen fillaroimme nepalilaisravintola Gingeriin. Mukava uusi tuttavuus, monipuolinen ja maukas lounaspuffet.

Ei tullut (tänäkään juhannuksena) mökkikutsuja, joten vietimme viikonvaihteen kahdestaan kotona. Juhannusaaton aamuna tein anjovismössön tekeytymään, kävin kaupoilla ja polkaisimme Kuusijärvelle. Hannukin heitti vihdoin viimein talviturkkinsa, ennen kuin kesäkuu loppuu.  

 

Hain juhannuskukat kannuun ja lounaaksi söimme anjovismössöä, salaattia ja uusia perunoita.

Iltapäivähuilin jälkeen kahvittelimme helteisellä pihalla. Osasimme hillitä itsemme ja grillasimme vain chorizomakkarat ja sinihomejuustolla täytetyt herkkarit. Loput herkut saavat jäädä seuraaville päiville. Hannu viritti suihkun takapihalle ja naapureiden lomaillessa Espanjassa/Virossa suihkuttelimme nakkena nurmikolla. 

Matari

Juhannuspäivänä tein pitkän lenkin, sillä aikaa Hannu pesi mattoja pihalla. Käytimme taas pihasuihkua, ennen kuin söimme grilliherkkuja. Matot kuivuivat helteessä ja sain ne yöksi sisälle. 

 

Nikinmäki
Sunnuntaina lähdimme omille fillarilenkeillemme. Poljin pitkin vanhan Lahdentien vierustaa, poikkesin jollekin sillalle ja huomasin, että lähettyvillä on (Nikinmäen) uimaranta. Joten nyt on korkattu joessakin uiminen. Pihalla taas nakkeilimme, ennen kuin siirryimme helteiselle etupihalle grillaamaan.
 

 

Kesän kirjoja:

Fernando Pessoa "Levottomuuden kirja". Portugalin ehkä merkittävin kirjailija/runoilija, jonka tuotantoon en ole aiemmin tutustunut. Pessoan patsaan vieressä olemme kyllä ottaneet yhdet Lissabonin kalleimmat oluet. Levottomuuden kirjan päiväkirjanomaiset muistiinpanot on kirjoitettu 1930-luvulla. Pessoa kuvaa (tylsää) kirjanpitäjän elämäänsä kirjailijan näkökulmasta. Yksinäisyyttään, masentuneisuuttaan. "Mitä matkustaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Auringonlasku on aina auringonlasku, ei sitä tarvitse mennä katsomaan Konstantinopoliin. Entä matkustamisen suoma vapauden tunne? Minä voin kokea sen yhtä hyvin mennessäni Lissabonista Benficaan ja vielä paljon syvemmin kuin ihminen, joka matkustaa Lissabonista Kiinaan, sillä ellei minussa itsessäni ole vapaudentunnetta, en löydä sitä mistään." 

"Poliittiset tai yhteiskunnalliset asiat eivät kiinnosta minua. Sen sijaan minussa elää tavallaan hyvin vahva isänmaallisuus. Minun isänmaani on portugalin kieli. Minua ei haittaisi vähääkään vaikka hyökkäisivät Portugaliin tai valloittaisivat sen, kunhan eivät tule häiritsemään minun rauhaani."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti