Tartto

Majoitumme taas kerran Kastaniin (Vaksaliin?) ja kartta oli Hannun muistissa. Tosin ajoimme hetken vastavirtaan yksisuuntaista tietä, mutta ei hänkään voi kaikkea muistaa. Olimme liian aikaisin perillä ja huoneistoa siivottiin vielä. Nou hätä vakuutimme siistijälle ja ajoimme lähimpään Coopiin ostoksille. Huomenna ei ole ajopäivä; tänään voimme nauttia kuoharista ja tuoreista mansikoista. 

Quiet Romantic Studio

Kun palasimme kämpille, siistijä oli lähtenyt ja pääsimme majoittumaan. Siirsimme tavarat sisälle ja menimme istumaan takapihalle omenapuun varjoon, Hannu siirsi sinne muovituolit terassilta. Ehdimme juuri juoda vadelmaportterit (marjat marjoina ja oluet oluena, totesin jälleen kerran), kun vanhempi rouva tuli kysymään mistä olemme ja ymmärtääkseni kertoi, että tuolit ovat hänen. Yritimme parhaamme mukaan pyydellä anteeksi ja lähetin vielä asuntomme omistajalle pahoittelut, että olemme jo suututtaneet yhden naapurin. Samalla kyselin, mihin uskallamme ripustaa pyykit kuivumaan. Huoneistossa kun on pesukone käytössä ja olemme jo hikoilleet ajovaatteet.

Pepe's Bistro

Meillä on kolme uutta ravintolavaihtoehtoa Tartossa, yksi niistä on sopiva lounaspaikka. Katsoimme netistä, että kaksi muuta ovat avoinna ja suihkun jälkeen lähdimme kävelemään Vilde & Vine -ravintolaan, jossa suunnittelimme tilaavamme (ohitetun lounaan tilalle) antipastolautasen ja ainakin minulle ankkaa. Listalla on myös lempiviiniäni, argentiinalaista Torrontesia. Pettymys olikin suuri, kun ravintolassa oli vasta baari auki, ruokaa saisi myöhemmin. Toinen vaihtoehto - Pepe's Bistro - oli lähellä ja menimme sen terassille. Tilasimme hyvät ruuat; lammaspyörykät tzatzikikastikkeella, kanansiivet sinihomejuustokastikkeella ja yhteiset ranet kantarelli-tillimajoneesin kera. Koskahan tulee se päivä, kun joudumme pettymään virolaisravintoloiden ruokiin?

Kävelimme kämpille mutkan kautta suoraan, kävimme suihkussa ja kahvittelimme pihalla. Emäntä oli tuonut pyynnöstäni pyykinkuivaustelineen ulos.

Aamiaisen aikana pesukone pyöritti eiliset vaatteet ja jätimme ne pihalle kuivumaan. Lähdimme omille lenkeillemme, minä suuntasin Toomemäelle. Olen kuvannut Piispanlinnan rauniot joka kerta, mutta aina se on yhtä sykähdyttävä. Kävelin mäellä pitkään, kyllä on romanttinen paikka; pieniä siltoja, rappuja, näköalatasanteita ja istumapaikkoja.

Tartu Piiskopid

Pühima Neitsi Maarja

Olin suunnitellut laskeutuvani Emajõen rantaan, mutta kun kävelin Marjaa ja Hernettä myöten kohti Raatihuoneentoria, kello oli jo sen verran paljon, että palasin kämpille suihkuun. Hannu oli tehnyt oman lenkkinsä vastapäivään Emajõen toista puolta pitkin. Tartossa on yllättävän vähän turisteja, vaikka ollaan jo heinäkuun alussa. Aukiot ja kadut ovat lähes tyhjiä, kun opiskelijatkin ovat lähteneet lomille kotipaikkakunnilleen. Ehkä viikon kuluttua on jo enemmän elämää?

Lihaniku äri

Koska haluan testata Tarttossa kolme minulle uutta ravintolaa, tänään on syötävä kaksi kertaa. Kävelimme alas keskustaan lounaalle Lihaniku äriin. Harvemmin syön punaista lihaa ja vielä harvemmin burgereita, mutta nyt oli todella hyvä pulled pork burger. Samoin Hannun lammaskebab.

Iltapäivähuilin ja -kahvin jälkeen kävelimme illalla keskustaan. Kuten toivoimme, saimme Vilde ja Vinen ainoan pienen terassin itsellemme. Sisätiloihin saapui edellämme iso saksalaisryhmä ja tunnelma oli varsin hikinen. Olimme jo etukäteen tutkineet ruokalistaa. Jos olisimme tulleet tänne eilen (keittiö aukesi vasta 18.00) olisimme tilanneet ensin yhteisen antipaston. Nyt, kun olimme syöneet jo mellevän lounaan, tyydyimme ankka- ja lammasfileisiin. Harmiteltavasti viinilistalta oli poistettu myös lempirypäleeni Torrontes. Kokemus oli kaiken kaikkiaan herkullinen ja sitä paransi privaattiterassi kauniine näkymineen.

Vilde ja Vine

Kävelimme rannan kävelykadulle, jossa soi livemusiikki. Nyt oli porukkaa liikkeellä ja terassit täynnä! Kämpillä oli pakko käydä taas suihkussa. Aina yhtä ihana Tartto!