Salonsaari, Asikkala

Ei tullut enempää saunakutsuja, joten ajoimme Hondalla Salonsaareen viikonlopun viettoon. 

Uutisissa kerrottiin, että suomalaisetkin osaavat jo vaatia luksusmatkailua, niinpä mekin varasimme itsellemme kokonaisen mökin, 10 neliötä ilman mukavuuksia (no on siinä tärkeimmät, eli kahvinkeitin ja jääkaappi). Riittää mainiosti meille!

Jätimme Lahden Moottoripyörämuseossa käymisen kotimatkalle ja ajoimme suoraan Vääksyyn. Söimme hyvän lounaan (yllärinä tarjolla oli myös muikkuja!) Ravintola Jalmarissa. 

Kävimme kaupassa ja päräytimme mutkaista tietä pitkin Salonsaareen. Saimme avaimet ja majoituimme yllättävän tilavaan mökkiin. Rantasauna oli varattu, varasin sen huomiselle (30€/tunti!) ja menimme uimaan. Liian lämmintä vettä minulle!

Yhteen mökkiin majoittui puolalainen motoristipariskunta. Pesupaikalla juttelin rouvan kanssa ja kun kerroin, että suunnittelemme syyskuulle Baltian reissua, sain kyläkutsun. Myöhemmin kävin vielä rannassa iltauinnilla, muuten istuimme omalla terassilla kirjoja lukien ja musiikkia kuunnellen. Hyttysistä ei onneksi ollut haittaa, vaikka oli tyyntä ja mökit ovat puiden ja pusikoiden ympäröimiä. Ehkä syynä oli terassilla polttamani Ikean vihdalta/metsältä tuoksuva kynttilä? 

Aamu-uinti, aamukahvi, aamupäivälenkki ja päiväuinti. Sen jälkeen päräytimme Vääksyyn kauppaan. Unohdin ostaa sinapin, mutta sain sitä puoli mukillista Lomakeskuksen keittiöstä.

Iltapäivällä Hannu grillasi avotulella makkarat, jotka söimme rannassa perunasalaatin kera. Päikkäreiden jälkeen keitin kahvit ja istuimme omalla terassilla odottaen saunavuoroamme. Puulämmitteisen rantasaunan oli lämmittänyt vantaalainen pariskunta, jolla oli mukana ihana Espanjanvesikoira Aada. Ei kuulemma tykkää ihmisistä, meistä kyllä.

Vähän ennen seitsemää pariskunta huikkasi meille, että sauna on vapaa. Uimaan, saunaan, uimaan, saunaan, ties kuinka monta kertaa. Pitkästä aikaa pääsimme nakkena uimaan ja minä sukeltamaan laiturilta.

Aamu-uinnin ja -kahvin jälkeen kävin tiskaamassa astiat, pakkasimme sivulaukut ja siivosimme mökin. Kotimatkalla poikkesimme Lahden Moottoripyörämuseoon ja Järvenpäähän, että saimme syödä irtojäätelöt. Kotona laitoin pyykit koneeseen ja hain kaupasta perunoita. Niitä söimme sillin ja kantarellikastikkeen kera.

 

Heinäkuun kirjoja;

Donna Freitas "Rose Napolitanon yhdeksän elämää". Ensin ajattelin, että tämän kirjan olen jo joskus lukenut, sen nimi oli niin tuttu. Otin riskin ja lainasin kirjan. Luultavasti se roikkui sillä Lukemattomat kirjat -listallani, jonka vahingossa pyyhkäisin pois puhelimestani. Hyvä että lainasin, hyvä kirja. Tosin olisin tarvinnut fläppitaulun pysyäkseni edes jotenkin kärryillä tämän Rosen yhdeksässä elämäntarinassa (joita ei todellakaan kerrottu kronologisessa järjestyksessä), joissa kaikissa oli sama alku, mutta jatko oli erilainen. Rose taistelee aikansa oman mielipiteensä puolesta; hän ei lapsia tähän maailmaan aio synnyttää. Antaa lopulta (ainakin jossain versiossa) periksi ja saa miehensä kanssa tyttövauvan. Äidinrakkaus on ylitsepääsemätön, mutta Rose pelkää hukanneensa oman itsensä.

Salonsaari, Asikkala

 

Tarkoitus oli ajaa Salonsaareen Hondalla, kuten aiempina vuosina. Sen haaveen saimme heittää sadeveden ja myrskytuulen mukana ja lähdimme matkaan autolla. Säästä johtuen ensimmäinen päivä kului lähinnä kokkipojan herkkuja syöden ja omassa kämpässä lepäillen. Illalla saunoimme, minä yksin naisten puolella ja Hannu yksin miesten puolella. Ilmeisesti pätkittäiset sähkökatkot pitivät muut poissa. Vaahtopäät vyöryivät laiturin yli, jätin suosiolla uimisen toiseen kertaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nukuin melkein yhdeksään saakka! Myrskytuuli laantui yön aikana ja aamiaisen syötyämme lähdimme lenkille. Hannulle riitti kävely kesäkioskille (avataan vasta 28.5.), kävimme VPK:n 24/7 kirjalainaamossa, siitä jatkoin peltojen välistä hiekkatietä, jolta poistuin pehmeälle metsätielle. En vieläkään tiedä, mistä luontopolku alkaa. Vaikka joka tienhaarassa valitsin suunnan randomina, päädyin taas samaan mökkirantaan kuin viime kerrallakin.

Selvisin 11 kilometrin lenkistä kuivana, ennustettua sadetta ei tullutkaan. Palasin lomakylään sopivasti lounaalle. Sen jälkeen ei jaksettu muuta kuin lueskella ja sulattaa ruokia (ja odottaa seuraavaa ruokailua). 

Salonsaaren lomakylä

Taivas selkeni, kävimme rannassa kävelemässä. Järviveden pintamittari näytti +12 astetta, saman verran kuin ilman.

Illalla kävin uimassa, sen jälkeen sain aika pitkään löylytellä itseni lämpimäksi.

Laiskottelimme seuraavan aamupäivän ja lähdimme vasta lounaan jälkeen talon fillareilla Vääksyyn. 

Kanavan Kunkku

Vääksyn kanava

Teimme perinteisen pyöräilyn Vääksyn kanavalle ja Kanavan Kunkun terassille. Silta nostettiin ja isohko alus pääsi jatkamaan matkaansa kanavan kautta. Vaihteettomat fillarit tuntuivat raskailta polkea mäkistä maastoa, vaikkei kilometrejä kertynyt 16 enempää.

Päijänteen saaristotie

Luhangan puukirkko

Kärkisten silta

Aamiaisen jälkeen pakkasimme laukut ja luovutimme huoneemme avaimet. Tankkasimme Hondan Asikkalassa ja lähdimme ajamaan Pulkkilanharjua. Ylitimme Karisalmensillan ja matka jatkui läpi Päijänteen kansallispuiston. Luhangan kohdalla satoi hetken rankasti, kirkko oli suljettuna ja pidimme paussin Luhangan Etapin terassilla. Mökkiläiset (miehet) keskustelivat keskenään, että piti alkaa hommiin, mutta ehtiihän sen huomennakin - tai ensi kesänä - ja sitä paitsi nythän sataa. Sade loppui ja matka jatkui auringonpaisteessa kohti Korpilahtea, josta käännyimme Jämsään.

Salonsaaren lomakylä, Vääksy

Sunnuntain sateiden jälkeen yöstä tuli tähtikirkas ja yritin tähyillä ikkunoista tähdenlentoja, näkemättä yhtään. Maanantai valkeni puolipilvisenä. Pakkasimme Hondan sivulaukut ja suuntasimme pyörän vanhalle Lahdentielle. Se on suora ja äärimmäisen tylsä, mutta sentään mukavampi ja hiljaisempi kuin moottoritie.

Ajoimme Salonsaaren lomakylään, Asikkalaan. Saimme rannan läheisestä rivitalosta tilavan 2h-huoneen, jossa on oma kylppäri ja terassi. Talon asukkaiden (tällä hetkellä yksi meidän lisäksemme) yhteiskäytössä on keittiö-olohuone. Taidan varata sen keinutuolin itselleni.

Ruokailut ovat keskusrakennuksessa, jonka yhteydessä on myös kirjasto ja iso ulkoterassi. Rantasaunassa on takkatupa ja ulkona grillauspaikka. Ruokailujen jälkeen kävimme uimassa ja vetäydyimme omaan rauhaan lueskelemaan. Myöhemmin rivitalomme johonkin huoneeseen tuli virolaisia raksamiehiä.

Tiistaina kävin aamu-uinnilla ja puulämmitteisessä rantasaunassa. Hannu kunnosti kaksi lomakylän fillaria ja lounaan jälkeen polkaisimme Vanha Vääksyyn ja Vääksyn kanavalle. Kanavan Panimon terassi on jo suljettu tältä kaudelta.

Illalla lämpenivät sähkösaunat, kävin kolme kertaa uimassa ja löylyissä.

Keskiviikkona oli vuorossa mm. aamusauna ja -uinti, hieronta, jalkahoito ja lettukestit.

Lähdin aamupäivällä kävelylenkille hiekkatietä niin pitkälle, kuin sitä riitti (päättyi jonkun pihaan). Puiset sähkötolpat tuoksuivat tervalle. Tuntui mukavalta, kun vastaantulevat autoilijat moikkasivat. Paluumatkalla kävin tervehtimässä läheisen tallin heppoja.

M/S Elbatar -risteily Päijänteellä

M/S Elbatar

Salonsaari

Salonsaari

Vääksyn kanava

Vääksyn kanava

Viikko-ohjelmaan kuului myös kolmen tunnin Päijänne-risteily M/S Elbattarella. Laiva noukki meidät kyytiin lomakylän laiturilta ja suuntasi kokan kohti Päijänteen selkää. Matka eteni lähellä itäpuolen rantoja, alitimme Karisalmensillan ja palasimme länsipuolen rantoja ohittaen Päijännetunnelin suun. Kävimme Vääksyn kanavassa, jossa kapu käänsi laivan takaisin paluumatkalle Salonsaareen.

Päivällisen jälkeen pääsimme taas saunaan ja uimaan.


Viimeinen leiripäivä Salonsaaren lomakylässä

Aamupäivällä jätin Hannun edustamaan perhettämme Salonsaaren olympialaisiin ja karkasin 11 km:n kävelylenkille.

Kävelin Salonsaaren kioskin (suljettu tältä kesältä) ja VPK:n kirjalainaamon ohi.

Jatkoin matkaa pitkin pölisevää hiekkatietä ja kaunista metsätietä, kunnes järvi tuli näkyviin. Pysähdyin hetkeksi jonkun rantamökin pihalle, ennen kuin käännyin kävelemään samaa tietä takaisin. Olikin taas ruoka-aika, sen jälkeen uimaan ja hetken huili. Tarkoituksemme oli lähteä soutelemaan, mutta iltapäivällä nousi tuuli ja jatkoimme laiskottelua.

Seniori-Ulla ja juniori-Sami

"Alma"

Lomaviikon päättäjäisjuhlassa oli kaikenlaista ohjelmaa, olympiaadien palkintojenjako ja mitalikahvit. Hannun kipparoima joukkue Veni, vidi, vici voitti kisan, tosin selkäni takana protestoitiin ankarasti.