Viro Hondalla 2024; Saarenmaa

Jurna Talu

Halasimme ihanat Kassarin emäntämme ("niin palju rahvast", huokasi Tiiu ilmeisesti synttärijuhlien väsyttämänä) ja ajoimme Sõrun satamaan. Rannan automaatti ei tuntenut moottoripyörää ja autopaikat oli myyty loppuun. Kävelin lautan luokse ja näytin henkilölippujamme, moottoripyöräpaikan voin maksaa kahvilassa. Kahvilan myyjä sanoi, ettei tälle lautalle ole enää tilaa. Vastasin kirkkain silmin, että olemme jo täällä. Aivan älyttömän halpaa matkustaa Viron lautoilla; moottoripyörä 3,70€!

Rantauduimme Triigin satamaan ja ajoimme ohi tutun Kohvik Ingan, joka on myynnissä. Mitähän jos... 🤔

Kodulinna Lokaal

Kodulinna Lokaal

Ajoimme ohi majapaikkamme suoraan Kuressaareen ja suosikkiimme Kodulinna Lokaaliin, jonka vierestä löytyi sopiva parkkipaikka Hondalle. Hetikös siihen parkkeerasi kolme muutakin suomalaista motoristia. Söimme hyvän lounaan, niin ei tarvitse enää illalla ajaa takaisin Kuressaareen. Ajoimme samaa tietä takaisin, tankkasimme ja kävin Lidlissä ostamassa oluet ja iltapalaa.

Majoituimme Jurna Taluun Upan kylässä, kävimme suihkussa ja Hannu laittoi pyykit koneeseen (7€), niiden pyöriessä nukuimme päikkärit. Ripustin pyykit takapihan kuivaustelineeseen ja otimme oluet isossa keinussa kiikkuen.

Jurna Talu

Majapaikan piha on todella iso ja kaunis. Meidän pitkän talon lisäksi pihapiirissä on myös mökkejä vuokrattavana. Ja yksi romanttinen aitta. Pihalta voimme poimia pudokkaita vanhojen omenapuiden alta.

Iltakahdeksalta oli vielä +26 astetta. Onneksi ilta-aurinko ei paista meidän ikkunaamme. Itätaivaalle (?) alkoi kertyä tummia pilviä ja Hannu kävi keräämässä pyykit pois. Voi kun tulisikin yöksi ukonilma!

Ei tullut ukonilmaa, vaan lämmin yö. Huonehintaan (80€/2 yötä) sisältyvä aamiaispöytä oli loistava, harmi etten jaksa aamulla syödä paljon. Herkullista savulohisalaattia santsasin ja maistoin kaikkia kolmea kotitekoista mehua.

Kuressaari

Jos olisi fillarit käytössä, voisimme polkaista Kuressaareen. Nyt otimme Hondan alle ja päräytimme lähelle rannan spa-hotelleja. Kävin katsomassa ulmarannan ja menin Piispanlinnaan, Hannu jäi puiden varjoon istumaan ja kuuntelemaan oopperapäivien harjoituksia. Katsoin nukketeatterimuseon ja taidenäyttelyt, ennen kuin siirryin linnan kirkon kautta tutustumaan sen museotiloihin. Niissä kerrottiin Saarenmaan historiasta, sotavuosista ja kolhooseista. Saarelaisten elämästä ja elinkeinoista. Kävin myös näköalatasanteella ja tornin kahvilassa.

Kiersin vielä ulkomuurit ja otin kuvia pihalla, ennen kuin menin uimaan. Matalan rannan vesi oli turhankin lämmintä ja suihkun harvat pisarat lensivät jonnekin tuulen mukana.

India Express

Ankkaa teki mieli ja joku meille uusi ravintola piti tsekata, joten päädyimme India Expressin terassille. Syötyämme naakat tulivat vuorostaan ruokailemaan. 

Suihkun ja huilin jälkeen vietimme aurinkoisen illan puutarhassa istuen. Muut pariskunnat taisivat lähteä ykköset päällä oopperajuhlille.

Jurna Talu

Aamulla satoi vettä, onneksi ei ollut mikään kiire lähteä. Nautimme tämän reissun viimeisen runsaan aamiaisen.

Sade lakkasi aamupäivällä, päätimme panostaa enemmän kuivalla kelillä ajamiseen kuin johonkin tiettyyn lauttaan ehtimiseen. Muutaman kilometrin ajettuamme alkoi taas sataa, ilmeisesti ajoimme sadepilven alla. Muhun saarella ei satanut ja tiekin oli kuiva. Emme varanneet lauttalippuja etukäteen ja Kuivastun satamassa jouduimme pitkään jonoon, seuraa saimme pärnulaisesta mopoilijasta, joka aikoo ajaa Latviaan ja viettää siellä kolmisen viikkoa. Pääsimme vasta kolmannelle lautalle, onneksi niitä kulkee puolen tunnin välein. Matka Virtsun satamaan kesti alle puoli tuntia (moottoripyörä 3,85€).

Missä ovat Saarenmaan haikarat? Emme nähneet ainuttakaan.

Mietimme, miksi Hiidenmaa on meille rakkaampi kuin Saarenmaa. Johtuuko se siitä, että Hiidenmaalla on enemmän mäntymetsiä vrt. Saarenmaan peltoaukiot? "Siin on selline vaikus ja rahu, et isegi aeg käib siin puhkamas, Hiimaa on hinge spaa."

Viro Hondalla 2021; Saarenmaa, Nasva

Nukuimme hyvin toisen yön veneessä. Aamukuudelta vessan automaattinen tuuletin pärähti käyntiin, enkä sen jälkeen saanut unta edes korvatulpilla. Luin uutisia ja e-kirjaa puhelimesta, ennen kahdeksaa nousin kahvinkeittoon, kun kuulin Hannun jo käyneen satamarakennuksessa aamutoimillaan. Aurinko lämmitti mukavasti, kun söimme aamiaisen kannella ja pakkasimme tavarat laukkuihin, jotka nostin kattoluukusta Hannulle.

Autolautta Soela

Lauttalippuja Hiidenmaalta Triigin olisi netin mukaan saatavilla vasta sunnuntain lähdölle. Emme taaskaan löytäneet kategoriaa "moottoripyörä", mutta luotimme siihen mitä henkilökunta viime kerralla sanoi: moottoripyörälle löytyy aina tilaa. Varsinkin nyt, kun niitä on todella vähän liikenteessä. Ajoimme Orjakusta muutaman kilometrin taaksepäin, että saimme Hondan tankattua JetOililla. Ihan turhaan, sillä Emmasteen on ilmestynyt asema, josta saa myös 98:sta. Hyvä tietää seuraavaa kertaa varten. Vaikka olimme ajoissa, satamassa oli jo autoja jonossa. Satamakaupan täti tuli näyttämään, miten saamme ostettua liput automaatista, myös moottoripyörälle (yht. 6,40€). Autolautta lähti ajallaan, pääsimme sen keulaan parkkiin, fillaristien joukkoon.

Leisin risteyksessä näimme ensimmäiset puolalaiset motoristit (pariskunta). Liettualaisia ja latvialaisia ei ole näkynyt lainkaan. Kun yritimme jatkaa Kuressaareen johtavalta tieltä kohti Sääreä, liikennepoliisi esti etenemisemme ja ohjasi kääntymään toiseen suuntaan. Risteyksessä oli tapahtunut romuista päätellen paha kahden auton kolari. Teimme huoltoasemalla uukkarin, odotimme hetken ja ohitimme kättä heilauttaen onnettomuuspaikan oikeaan suuntaan, yksi poliiseista näytti huitovan jotain peräämme. Romut (ja ruumiit?) oli pääosin jo korjattu pois maantieltä.

Tihemetsa Talli

Hannu oli tutkinut Nasvan tarjontaa ja kurvasimme Tihemetsa Tallin pihalle, jonne parkkeerasivat myös savukalaa ostamaan tulleet asiakkaat. Emäntä ohjeisti meidät puutarhapöydän ääreen istumaan ja tilasin ruuat kahdelle. Hän kantoi pöytään tummaa leipää, voita ja lautasellisen savustettuja kaloja. Seuraavalle tarjottimelle oli ladottu perunoita, silakkarullia, kasviksia, maustettua kermaviiliä (tms.) ja mehua. Syötyämme saimme vielä kahvit ja marjapiirakkaa. Hinta 2 x 16€ ei ollut paha hyville ja runsaille ruuille.

Lepametsa Puhkemajad

Lepametsa Puhkemajan mökkimme on savukalapaikan naapuritontilla. Pääsimme heti majoittumaan, kevensimme vaatetusta ja kävelimme "keskustan" ainoaan kauppaan. Siellä ei myyty tummaa olutta, ei myöskään Nasva Klubin terassilla. Palasimme ostosten kera mökkiin ja kävimme suihkussa omassa kylppärissä. Kylä on niin pieni, että kaikki naapurit taisivat lähteä Kuressaareen syömään, meille riitti näin "matkapäivänä" oma tupa ja oma piha. Eikämitä, teimme vielä pienen kävelyn kaupalle ja haimme napsut iltakahville. 

Luin ensimmäisen e-kirjan loppuun. Aino Huijala & Jerry Ylkänen "Pakumatkalla". Toimittaja-reissaaja Huijala kirjoittaa hyvin ja ilmeisen rehellisesti heidän pakumatkastaan Länsi-Euroopan läpi Kanariansaarille ja takaisin. Harmi, että korona katkaisi myös heidän matkansa, olisi ollut mielenkiintoista lukea pariskunnan kokemuksista Balkanilla.

Kuressaari

Majoituimme kahden huoneiston mökkiin ja seinänaapurimme pitivät meitä hereillä (naisen) kikatuksilla ja puoleenyöhön kestäneillä suihkun ja vessan käytöllä. Muuten oli mukavan vilpoista ja muutaman tunnin nukuimmekin hyvin. Aamulla aurinko paistoi, mutta tummia pilviä oli näkyvissä. Sadetutkan (toisin kuin emäntämme) mukaan ei pitäisi sataa, ja vuokrasimme fillarit päiväksi 7€/pyörä/päivä.

Kuressaareen on Nasvasta noin seitsemän kilometriä hyvää pyörätietä. Oli taas niin tasaista, että koko matkan voi polkaista 3-vaihteella. Vähän ennen keskustaa alkoivat tietyöt ja kurvasimme rantahotelleille. Lenkkioluet otimme tutussa John Bull Pubissa. Sen terassilta on kaunis näköala Kuressaaren Piispanlinnalle.

John Bull Pub

Viime käynniltä minulle jäi kaksi lempiravintolaa/ruokaa Kuressaaresta. Suuntasimmekin lounaalle Gastro Pub Kodulinna Lokaaliin syömään mustekalarenkaat ja mustaaleipää valkosipulilla.

Gastro Pub Kodulinna Lokaali

Jätimme fillarit parkkiin keskusaukiolle ja kävelimme vanhastaan tuttuja teitä ohi Saaremaa Veski -ravintolan ja viime kertaisen majapaikkamme kohti Piispanlinnaa.

Kuressaari

Saaremaa Veski

Menimme sillan yli Piispanlinnaan ja kurvasimme rannan kautta toiseen suosikkiravintolaani, Ristorante La Perlaan.

Ristorante La Perla

Halusin taas ankkaa, Hannu tilasi itselleen pastaa. Haimme fillarit ja kävimme keskustan ulkopuolella Selverissä (löytyi edullista aurinkorasvaa), ennen kuin palasimme suoraa, mutta vastatuulista tietä takaisin Nasvaan.

Tapoihini kuuluu harhailla ja niin tein nytkin. Hannu ei jostain syystä seurannut, kun käännyin hiekkatietä näköalatornille, fillarin korissa ostokset, mökin avaimet ja hänenkin puhelimensa. Tornista on näköala Kuressaaren Piispanlinnalle. En halunnut palata samaa tietä takaisin, vaan lähdin etsimään toista reittiä Nasvaan. Ensin peltotietä, joka päättyi, sen jälkeen kivistä hiekkatietä rantaan, joka sekin päättyi. Ranta on ilmeisesti tarkoitettu vain lähellä laiduntaville lampaille. Näin Nasvan kaupan takana olevat tuulivoimalat, mutta lammaslaitumen läpi ei päässyt mitenkään siihen suuntaan. Ei auttanut muu kuin palata samaa reittiä asvaltoidulle pyörätielle. En enää jaksanut lähteä etsimään lähintä uimarantaa, vaan palasin suoraan Lepametsaan. Mökillä suihku tuli tarpeeseen, kylmä olutkin olisi maistunut, jos sellainen olisi ollut jääkapissa. Kaikki mökkikylän muut asukkaat olivat poistuneet, mutta harmiksemme naapurin äänekäs pariskunta palasi päivän reissultaan.

Illalla saimme kutsumattoman vieraan terassimme viereen. Se kiersi pihalle parkkeeratun Hondan ja hävisi sitten puskiin. Virolaisilla on suuret, hyvin hoidetut puutarhat ja tuntuu, että vähän jokaisella pihalla pyörii tuollainen "siilin tappaja".

 

Saarenmaa ja Kuressaari ovat niin hienoja paikkoja, että ToDo-listani vain kasvaa. Joskus voisi tulla lentäen Kuressaareen ja kierrellä fillarilla lähialueita. Toisaalta Hiidenmaa on niin "minun paikkani", että suunnittelen jo majoituksen varaamista mantereelta (omalla autolla) ja siirtymistä fillareilla Hiidenmaalle, muutamaksi päiväksi tai miksei pidemmäksikin ajaksi. Joka kerta saarilla käydessäni aika tuntuu loppuvan kesken. 

 

Yö oli tällä kerralla (naapureista huolimatta) hiljainen. Hannu yritti varata lauttalippuja, mutta nettivaraus näytti vain nollaa ja ilmoitti, että aikataulut ovat satunnaiset ja ensin ehtineet pääsevät ensimmäisinä sisään. Lähdimmekin heti aamukahvit juotuamme ajamaan kohti Kuivastun satamaa. Tarkoitus oli käydä katsomassa Paula Havasteen Saarenmaa-kirjasarjan paikkoja, kuten Oressaari ja Muhu. Nyt ei kuitenkaan uskallettu pysähdellä matkan varrella, joten myös Muhu jää toiseen kertaan.

 

Jokaisella ajopäivällä olemme saaneet "nauttia" sikaloiden hajusta vähintään kerran päivässä. Sivuttainen tuuli peltoaukeilla oli taas hermoja raastava. Sitä olen tällä reissulla ihmetellyt, että mihin ovat haikarat kadonneet. Vasta vähän ennen Pärnua näin ensimmäisen haikaranpesän, jossa pariskunta huolehti poikasistaan. Vuosi sitten samaan aikaan näimme useitakin pesiä. Muistaakseni Puolassa pystytetään tolppia (ilman sähköjohtoja) vain haikaranpesiä varten.

 

Matkalla Muhuun

Saimme satamassa ostettua liput ja samalla selvisi, miksi niitä ei voinut varata netin kautta. Joku lautoista oli törmännyt ramppiin, joka oli aivan viturallaan. Rein kertoi myöhemmin, että myös Viron presidentti oli ollut sillä lautalla ja auto oli ilmeisesti saanut vähän vaurioita. Ensimmäinen lautta oli jo täynnä, mutta pääsimme ensimmäisten joukossa seuraavaan.

 

Saarenmaalla on viikonloppuna joku kokoontumisajo, sillä ilmeisesti kaikki mantereen moottoripyörät (enimmäkseen Harrikoita) olivat kokoontuneet Virtsun satamaan. Vain me ajoimme Pärnuun päin, pyöriä tuli vielä vastaan jatkuvalla syötöllä.

Viro Hondalla; Saarenmaa, Kuressaare

Hannu yritti tehdä nettivarausta 11.00 lautalle Saarenmaalle, sille oli autopaikat myyty loppuun, polkupyörille oli vielä tilaa, mutta ohjelma ei tuntenut sellaista välimuotoa kuin moottoripyörä. Varmuuden vuoksi laitoimme herätyksen kuudeksi, söimme aamiaisen ja ajoimme bensa-aseman kautta Sõrun satamaan odottamaan 8.15 lauttaa. 

Sõru

Lautta oli pienempi kuin Hiidenmaalle tullessa, mutta hyvin oli tilaa. Liput (alle 10€) ostimme lautalla.

Triigi

Villa Inga

Saavuimme Saarenmaalle, Triigin satamaan. Koska aamukahvit olivat jääneet juomatta, pysähdyimme Villa Ingaan kahville ja kirsikkapiirakalle. Suurin osa henkilökunnasta taitaa olla suomalaisia.

Angla

Meillä oli koko päivä aikaa käytettävissä ja pysähdyimmekin Anglan tuulimyllymäen kohdalla. Emme maksaneet sisäänpääsyä (4€), vaan katsoimme vanhat traktorit ja tuulimyllyt aidan takaa.

Kaalin meteoriittikraatteri

Seuraava pysähdys oli Kaalissa, jossa kävelimme parkkipaikalta katsomaan meteoriitin esihistorialliseen aikaan tekemää kraatteria. Suomalaisia alkoi olla enenevässä määrin.

Good Mood Food Kohvik

Saavuimme Kuressaareen ja löysimme Pärna Guesthousen. Edelleen hyvissä ajoin, huoneita vasta siivottiin. Saimme jättää Magnan parkkiin, laukut sisälle ja vaihdoimme kevyemmät vaatteet päälle. Kävelimme Piispanlinnan ohi ja jäimme viehättävän Good Mood Food Kohvikin aurinkoiselle terassille tervetulo-oluille.

Gastro Pub Kodulinna Lokaali

Jatkoimme kävelyä vanhaan kaupunkiin ja pysähdyimme hyvälle lounaalle Kodulinna Lokaalin terassille.

Poikkesimme torille, joka oli jo sulkeutumassa (maanantaina haetaan sieltä marjat), kävimme kaupassa ja palasimme majataloomme, josta saimme huoneemme ylimmästä kerroksesta. Majoitukselle suuri suositus!

Pärna Guesthouse

Sää oli niin hieno, että majoituttuamme istuimme hetken helteisellä terassilla, ennen kuin menimme suihkuun ja päikkäreille.

La Perla

Illalla kävelimme vanhaan kaupunkiin ja jäimme La Perlan terassille, jonne vielä hetken paistoi ilta-aurinko. Nyt oli suomalaisia joka paikassa. Tilasin itselleni todella hyvän ankka-annoksen, Hannun seafoodpasta oli kuulemma paras for ever. Suuri suositus! 

Naapuritalon Apartments Pärnaan oli majoittunut suomalaismotoristeja, jotka istuivat alakerrassa tilatulla aamiaisella, kun menimme omalle aamupalalle. Lähdimme kävelemään Ujula abajakseen, lähimmälle uimarannalle, jossa ajattelin käydä tänään uimassa. Katsastimme Piispanlinnan, siellä rakennetaan esiintymislavaa ilmeisesti tulevaa oopperajuhlaa varten.

Kävimme katsomassa hauskan ja liikuttavan sarjakuvanäyttelyn "See oli siis kui Soome läksimme".

Suur Tõll ja Piret said hea kalasaagi

Tarkoitukseni oli varata hieronta-aika huomiselle ja kävin parissa rannan spa-hotellissa kyselemässä aikoja, mutta jäljellä oli enää lyhyitä sessioita.

Kohvik John Bull

Poikkesimme mukavan John Bull Kohvikin aurinkoiselle terassille, ennen kuin jatkoimme kävelyä pitkin Tolli-katua.

Siitä käännyimme Kauballe ja kävin Johan Spa Hotellissa varaamassa tunnin hieronnan huomiseksi.

Kodulinna Lokaali

Lounaalle oli monta vaihtoehtoa, mm. kaupan salaattibuffet tai lämminruokatiski, mutta meitä kumpaakin himotti Hannun eilen syömät rapsakat mustekalarenkaat ja kävimme syömässä ne Kodulinna Lokaalin terassilla.

Taivaalle alkoi kertyä tummia pilviä ja sen verran taas laiskotti, että päätin jättää uimisen huomiseen. Palasimme kämpille iltapäiväkahville, suihkuun ja huilimaan. Koko talo taisi olla meitä lukuunottamatta tyhjä.

Saaremaa Veski

Aurinko paistoi niin komeasti, että ehdotin illallispaikaksi Saaremaa Veskiä, joka sijaitsee kotikatumme varrella. Valitsimme pöydän aurinkoiselta yläterassilta ja tilasimme yhteisen alkupalalautasen, leivässä olevan keiton ja savukanasalaatin. Loppuillan istuimme omalla terassilla, kunnes aurinko painui talojen taakse. Isäntäväellä oli vieraita, (lasten?)lapset kirmasivat naapuritalon pihalla ja grillissä tuoksui possu.

Aamupalan syötyämme lähdimme kävelylenkille. En ottanut uimakamppeita mukaani, sillä ilma oli vielä tuulinen ja viileähkö. Kävelimme Piispanlinnan kautta rannalle, jossa tuuli tuntui vielä koleammalta.

Harhautimme itsemme vanhan kaupungin kapeille kujille, mm. Suur-Põllulle ja ihailimme vanhoja taloja ja niiden runsaita pihoja. Näyttää tulevan hyvä omenavuosi tännekin.

Haimme yhdeltä torimummolta vadelmat ja palasimme Konsumin kautta kämpille. Mukaan ostimme lounassalaatit, jotka söimme aurinkoisella pihalla.

Tietenkin tuli helteinen iltapäivä, kun minä päätin jättää uimisen Pärnuun. Vetäydyimme yläkertaan lukemaan ja päikkäreille.

Lähdin Johan Spa Hotelliin varaamalleni klassiselle (ei voi sanoa kovin urheilulliselle) tunnin hieronnalle (38€). Muuten hyvä, mutta allasosastolta kuuluvat lasten kiljumiset hieman häiritsivät rentouttavaa sessiota.

Teimme treffit vanhan kaupungin keskustaan ja huolimatta Hannun ehdottamasta intialaisravintolasta päädyimne taas Kodulinna Lokaalin terassille. Tämän reissun viimeinen illallinen Saarenmaalla oli varsin hyvä. 

Kuressaaren vanha paloasema

Kävelimme majapaikkaamme, jonne olimme saaneet naapureita Latviasta ja Liettuasta. Nautimme vielä lasilliset pihalla ilta-auringossa, kunnes pilvet valtasivat taivaanrannan. Ehkä kastumme huomenna matkalla Pärnuun?

Tasan kello 23.00 (hiljaisuus) alakertaan majoittuneet latvialaiset/liettualaiset pikkulapset lopettivat kiljumisen. Kuuntelin avoimesta kattoikkunasta (ja viereisestä sängystä) kuuluvaa suhinaa ja mielessäni olin jo Pärnussa.