Teijon kansallispuisto; Matildanjärven kierros (ja lisää sieniä)

Olin ehdottanut Annalle, että he tulisivat käymään ja vaikka saunomaan mökille. Pyysin häntä ilmoittamaan mikäli tulevat, sillä minä suuntasin taas sienimetsiin.

Ennen sienestystä lämmitin itseni Matildanjärven kierroksella. Hannu lähti kokeilemaan sienionneaan Hummeltien suuntaan.

Metsässä oli useita OLO/TILA -taideteoksia, jotka valaistuina ovat varmasti illan hämärtyessä kauniita. Oli aivan erilaista vaeltaa kuin eilen, jolloin saimme kulkea lähes kaksistaan ja varsinkin omalla kierroksellani täysin yksin. Nyt puheääniä kuului edestä ja takaa. Tein kierroksen vastapäivään ja useimmat lapsiperheet jäivät jo ensimmäiselle laavulle Roosinniemeen.

Vicksbäckinlahti

Heti Vicksbäckinlahden jälkeen sillan ylitettyäni nousin ensimmäiseen rinteeseen. Voin luvata, että suppiksia löytyy täältä ihan jokaisesta rinteestä, missä on sienille sopivaa maastoa. Parhaimmillaan laskin kaksi askelta, kun taas löytyi uusi sienirypäs ja heti seuraava kahden askeleen päässä. Anna soitti, että Sofialla on Salossa ratsastustunti, eivätkä he halua tulla kiireellä. Kiire loppui minultakin, ja pakotin itseni pois metsästä vasta parin tunnin kuluttua. Vähän ennen vaellusreitin loppua ohitin perheen, jonka kauniilta rouvalta oli pakko kysyä "Ethän sää vaan lohjalaisii ole?" Olihan hän, mistä lie tutun näköinen.

Ilma oli taas mitä ihanin ja teimme Hannun kanssa treffit Ruukin Krouvin terassille. Nautimme ulkona auringonpaisteessa Krouvi-oluet, lounasruokailijoitakin oli mukavasti sisätiloissa. Nousimme mäen takaisin mökille ja Hannulle lankesi taas sienien puhdistustalkoot. Tällä kerralla paistoin pannun kautta pakastimeen "vain" neljä pussia, loput saavat kuivua yön yli lauteilla. 

Saunottuamme tein meille iltapalaksi lämpimät sienileivät. Tuore leipä oli lähes loppu, joten käytin niihin siemennäkkäriä.