Vuosi 2024 matkaillen

Ristikheinä Kohvik, Tallinna

Olihan taas vuosi. Matkailua, vaellusta, kotoilua, mutta (minulle) myös harvinaisen paljon sairastelua.

Aloitin vuoden viettämällä viikon yksin Tallinnassa. Olikin niin mukavaa, että siitä voisi tehdä vuosittaisen tavan.

Cómpeta

Cómpeta ja Málaga, Andalusia

Perinteisen viikon Andalusiassa vietimme maaliskuun alussa Cómpetassa ja Málagassa. Taas meille uusi vuoristokylä ja mikä mukavinta, teimme sinne treffit Hellun ja Markun kanssa, he lomailivat samaan aikaan Nerjan lähettyvillä.

 

Portugali ja Espanja; Camino Senda Litoral

Kuudes caminoni, mutta ensimmäinen, jolle pyysin kaverin mukaan. Pirjo on noitakerhosta ainoa, jonka tiedän pystyvän siihen. Harmi vain, että Pirjo nyrjäytti polvensa, kun siirryimme Portugalista Espanjaan, mutta ehti hän päästä vähän caminon makuun. Minä jatkoin vaellusta yksin ja treffasimme päivittäin seuraavassa majapaikassa tai lounaalla ennen majoittumista.

Santiago de la Compostelan jälkeen meillä oli Hannun kanssa perinteiset treffit, tällä kerralla Portossa. Vietimme yhdessä parin viikon aurinkoisen loman viidessä eri kohteessa. Harmikseni sain jostain pitkäkestoisen yskän (koronan?).

Korčula

Kroatia

Melkein heti (käytyäni ensin terveydenhoitajalla) vaellusreissun jälkeen lensin Dubrovnikiin auttamaan Zeljkaa. Vajaan viikon ajan hoidin kaupassakäynnit, siivoamiset, pyykkien pyörittämiset ja seuraneidin virkaa. Uhkasin jo Hannulle, että jään Dubrovnikiin majataloa hoitamaan. No ei vaineskaan! Tein muutaman päivän Dalmatian kierroksen; Korčula, Hvar ja Baška Voda, ennen kuin palasin Dubrovnikiin Zeljkan luokse.

Vasta Kroatiasta palattuani pääsin vihdoin lääkärin vastaanotolle ja monen vuoden jälkeen minulta otettiin kaikki verikokeet, keuhkoröntgen ja sydänfilmi. 10 päivän antibioottikuurin jälkeen alkoi helpottaa, mutta kesän uimiset ja fillarilenkit jäivät todella vähiin.

 

Sääretirp, Kassari

Viro Hondalla

Kesällä hankin Viron Museokortin ja sitähän piti päästä käyttämään. Ajoimme satamasta suoraan Haapsaluun, Koidu Majutukseen, jossa vuosi sitten yövyin yksin. Yhden päivän vietimme Vormsin saarella. Hiidenmaalla yövyimme Jaanin ja Maren mökissä, sekin oli Hannulle uusi kokemus. Sen sijaan Kassarin majoitus ”leikkimökissä” on tullut vuosien varrella molemmille tutuksi. Hiidenmaalta jatkoimme Saarenmaalle, Upan kylään, jossa meillä oli mukava majoitus. Hondalla päräytimme Kuressaareen syömään, uimaan ja Piispanlinnaan. Mantereella asuimme pari yötä Vana-Pärnussa, minä pääsin uimaan ja hierontaan. Reissun viimeiset yöt vietimme Tallinnassa Maren asunnossa ja minä käytin taas ahkerasti Museokorttia. 

Café Ekkulla

Kotimaan reissut

Heinäkuussa vietin viikon Lohjalla Sipen seurana, kun perhe oli Kreikan lomalla. Ilman Hannua olin myös Karkkilassa Ritun vieraana ja kävimme katsomassa Virpi Suutarin dokkarin ”Havumetsän lapset”. Hondalla ajelimme Porvooseen ja ruukkikierroksella kävimme kahvittelemassa kovasti hehkutetussa Ekkullassa. Helsinkipäiviä pidin silloin tällöin käyden mm. Suomenlinnassa, näyttelyissä ja lukupiirin kokoontumisissa. Hondalla päräytimme myös Riihimäen lasimuseoon, kotimatkalla poikkesimme Keravan Purkutaidetaloon. Hannun tämän kesäinen Mysteerimatka suuntautui Hattulaan ja Iittalaan, syynä Anneli Kannon kirja ”Rottien pyhimys”. Kumpulassa kyläilimme Leenan siirtolapuutarhamökissä.

Tatra Mt. Zakopane

Puola

Hannu olisi halunnut syksyllä Balkanille, minä olin suunnitellut maata myöten reissun Baltian maihin. Olin kuitenkin ollut kevään ja kesän aikana niin paljon pois kotoa, että vaihdoin suunnitelmat lennossa lyhyempään Puolan reissuun. Neljä yötä Zakopanessa – pääsin Tatralle vaeltamaan – ja neljä Krakovassa, jossa vietimme helteisen kaupunkiloman. Puolan reissun jälkeen menin taas Lohjalle Sipeä hoitamaan ja aamulenkillä poika veti minut vauhdissa nurin ja solisluuni murtui. Siitä tulikin kivulias ja pitkään kestänyt vaiva.

Raeapteek

Tallinna, ”toinen kotikaupunkini”

Tallinnassa kävin vuoden aikana usein, mm. Ritun kanssa tämän synttärin hoodeilla. Vietin siellä myös oman synttärini lokakuussa, kun majoituimme vaihteeksi Kadriorgiin. Se olikin niin mukava paikka, että menin sinne myös marraskuussa lepuuttamaan kipeää kättäni. Tallinnan joulutoreilla käydessämme majoituimme taas Maren naapuriin kolmeksi yöksi.

Matildanjärvi

Mathildedal, toinen (vai kolmas?) kotimme

Varasin Matildan mökin lokakuun viimeiseksi viikoksi ja kävimme viitenä päivänä sienestämässä. Talvivarastot täyttyivät nopeasti kuivatuista suppiksista, niitä jaoimme myös joululahjoiksi. Kuudes mökkijoulumme Matildassa kului rauhallisesti, olihan aatto vasta tiistaina ja me kotiuduimme jo perjantaina, mukana piparit ja bataattivuoat. Sää ei oikein suosinut eikä sieniäkään enää löytynyt, mutta oli taas joulu ilman säpinää. Uusina perinteinä osallistuimme aatonaattona Valimolla kyläläisten kera joulunavaukseen ja aattona Teijon kirkon aattohartauteen.

Kulttuuria

Kaksi lukupiiriä ja kaksi Museokorttia edesauttavat vaihtelevien kirjojen lukemisen ja erilaisten näyttelyiden näkemisen. Viron Museokorttia käytin heinäkuusta alkaen peräti 19 kertaa, lisäksi käynnit Fotografiskan ja Banksyn näyttelyissä. Kotimaan Museokorttia käytin 36 kertaa. Konserteissa ja elokuvissa kävimme muutaman kerran, teatteri jäi väliin tänäkin vuonna. Kirjoja tuli vuoden aikana luettua 36 kappaletta. ”Alastalon salissa” on edelleen keskeneräisenä puhelimessani.

Jumpat alkoivat syksyllä lupaavasti; 4-5 kertaa viikossa joogaa, pilatesta tai zumbaa. Ne loppuivat kohdallani lokakuussa kaatumiseen ja solisluun murtumiseen. Pyrin kuitenkin kävelemään noin 200 km kuukaudessa, lisäksi vähän rapputreeniä ja kotijumppaa, etten ole ihan pohjakunnossa kevään vaelluksella.