Näytetään tekstit, joissa on tunniste Peipsijärvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Peipsijärvi. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. elokuuta 2025

Viro Hondalla 2025; Kuru 》Kallaste 》Tartto 110 km

Aamiainen oli taas kevyt; kahvia, mehua ja emännän tuoma kulhollinen vesimelonin viipaleita. Pakkasimme rauhassa, sää oli aurinkoinen ja ennen puoltapäivää suuntasimme Hondan Kallasteen. Ohitimme yhden vuosien takaisen majapaikkamme ja Kallasten kirkon.

Tässä on pysähdyttävä joka kerta, kun olemme lähistöllä; Peipsi Kalapunkt ja mainiot kuhawrapit. Hannu kehui rouvalle, että käymme täällä iga suvi (no ei sentään joka kesä, tämä oli vasta kolmas kerta) ja tämä kiikutti meille vielä jälkkärit kaupan päälle.


Tarton tietyöt yllättivät meidät taas kerran ja teimme ylimääräisen kierroksen asuinalueellamme. Majoituksemme on lähellä ennen käyttämiämme, nyt Võrutiellä. Ehkä hippasen yllätyimme, että asumme jollain teollisuusalueella (kaikkeen on vuosien varrella totuttu!), mutta kun löysimme avaimen "kellariin", siellä meitä odotti tilava huoneisto. Ja sauna! Vain vilvoittelupenkki puuttuu pihalta.

Roudasimme laukut alakertaan, vaihdoimme vaatteet ja kävelimme läheiseen Maximaan, josta ostimme saunaoluet, aamu- ja iltapalat. Suihkun jälkeen levytimme hetken. Hannu lämmitti saunan jo kuuden jälkeen, joten iltakävelyt jäivät tältä päivältä. Tuulinen tulomatka oli vienyt mehut molemmista.

Tein iltapalan ja vietimme rauhallisen saunaillan lepäillen ja lukien.

Aamiaisen syötyämme kävelimme keskustaan, sää oli viilein tähän asti, ei tarvinnut enää hikoilla. Raatihuoneentorin lähettyville oli tuotu lukuisia myyntikojuja, joihin viritettiin valoja illalla alkavaa ruoka- ja viinifestivaalia varten. Hain infosta esitteitä ja karttoja ja suunnittelin tämän päivän museokierrokseni. Erkavoiduimme ja lähdimme omille reiteillemme.

Kiertelin yksikseni Tartu Ülikooli kunstimuuseumin, jossa on esillä vain kipsipatsaita ja pieni egyptiläinen huone. Ei siis minulle, kun pidän edemmän kuva-, valokuva- ja lasitaiteesta. Hienoa kuvataidetta (akvarelleja) oli tarjolla Tartu Kunstimuuseumissa, jossa on esillä virolaisen Karin Lutsin maalauksia Pariisista, Venetsiasta ja muualta Italiasta. Ylemmissä kerroksissa on näytillä tuoreempaa taidetta ja virolaisten hopeaseppien hienoja töitä; koruja, aterimia ym. Teimme treffit Raatihuoneentorille ja otimme oluet irkkupubin terassilla. Ruokapaikan valitsimme hinta edellä; Pompein lounastarjous 5,50€/annos.

Hannu lähti takaisin kämpille, minä ylitin Emajoen ja kävin vielä katsomassa Tartu Linnamuuseumin, joka esittelee mm. Tarton eri kaupunginosat. Asumme samoilla hoodeilla (paria poikkeusta lukuunottamatta) kuin ennenkin, mutta edelleen minulle on hämärää, missä on Vaksalin ja Karlovan raja. Kävin samalla kävelyllä ruokakaupassa ja kannoin ostokset kämpille. Aurinko paistoi, mutta kun yritin huilia, ikkunan takana alkoi sade ropista. Keitin kahvit ja jätimme harkintaan, kannattaako tänään enää palata keskustaan. Kuuden jälkeen oli vielä pilvistä ja tuulista, joten Hannu lämmitti saunan. Ruokafestivaali jää siis huomiseen ja tein meille iltapalan. Huomiselle on luvattu kaunista säätä ja sitten kyllä kierretään kaikki kojut, Hannu saa valita oman synttäriruokapaikkansa.

Synttärin kunniaksi otimme aamiaisella mimosat.

Sitä saa mitä tilaa; sitten mentiinkin KGB:n eristysselliin. Samanlaisiahan nämä KGB-museot ovat maasta riippumatta, täällä oli niin lämmin, ettei tullut kylmiä väreitä. Yhdessä huoneessa kuului jatkuvaa koputusta, ehkä joku onneton vanki pyysi päästämään ulos kopistaan?

Seuraava käyntikohteemme oli Tartu Ülikooli tähetorn, jossa Hannukin (korkeanpaikan kammoisena) kapusi kapeat portaat ylös näköalatasanteelle. Korkeat puut haittasivat näköalaa keskustaan.

Ruoka- ja viinifestivaali oli levittäytynyt kävelykadulle ja puistoon. Kojujen hinnat olivat ravintolatasoa, menimme mieluummin syömään ravintolaan. Kävimme kämpillä suihkussa ja myöhemmin iltapäivällä kävelimme Aparaattiin, jonne on meiltä kävelymatkaa noin 500 metriä.

Halusin tarjota Hannulle synttäriaterian. Totuttuun tapaan tilasimme jaettavan antipastilautasen, minulle tietysti ankkaa, Hannu tilasi itselleen naudanlihahampparin. Pois lähtiessä huikkasin naapuripöydässä istuvalle nuorelle suomalaisparille, että nää lähtee nyt saunaan. Otettiin kuitenkin ensin pikkupäikkärit.

tiistai 5. elokuuta 2025

Viro Hondalla 2025; Tallinna 》Rakvere 》Kuru, Peipsijärvi 215 km

Yöllä satoi, mutta sääennuste piti (kerrankin) paikkansa ja aamulla pääsimme ajamaan Helsinkiin kuivina. Satamaan kokoontui kymmenisen moottoripyörää, myös pariskunta Rekolasta Harrikoineen. Lauttamatka kului mukavasti aurinkokannella istuen. Mirja onnistui taas yllättämään meidät ja toi Hannulle tulevan synttärin kunniaksi pienen pullon skottiviskiä.

Lounastauon pidimme Rakveressa, vanhastaan tutussa Berlin Trahterissa. Mare laittoi myöhemmin viestin ja kertoi, että Rakveren aukiolla pyöräilevä poikapatsas on kuuluisa virolainen säveltäjä Arvo Pärt. Venäjän vallan aikana aukiolla soi klassinen musiikki kaiuttimista ja se kiinnosti poikaa kovasti. Välttääkseen ikätoverien kiusaamisen Arvo otti tavakseen pyöräillä muinapoikina aukiolla voidakseen kuunnella rakastamaansa musiikkia. Rakveren jälkeen Hannu halusi jatkaa matkaa pienempiä (ja vielä pienempiä) teitä pitkin kohti Kurua, siksi kilometrejäkin kertyi enemmän kuin oli suunniteltu. Olihan se mukavaa vaihtelua Viron pitkille suorille. Tuntui, että olemme ennenkin ajaneet näitä teitä, läpi näiden pienten kylien. Ei olla, ne vain ovat niin samankaltaisia. Rakveresta tulee mieleen Haapsalu; samanlainen pikkukaupunki, samanlaisia puutaloja teiden varsilla ja neukkutyylin kerrostaloja kaupungin laidoilla. Vain vesi puuttuu.

Saavuimme Kuru Guesthouseen hieman etuajassa, mutta saimme heti huoneemme talon yläkerrasta (isossa kylpyhuoneessa on oma jääkaappi!). Perheet ovat vallanneet mökit, meillä on käytössä yhteiskeittiö. Keittiössä tapasinkin mukavia virolaisnaisia, jotka valmistivat siellä ruokaa itselleen ja/tai perheelleen. Hannu parkkeerasi Hondan talon seinustalle, kannoimme sivulaukut yläkertaan ja pöksyt vaihdettuamme kävelimme läheiseen Kuru Pood/kohvikiin.

Otimme kaupan terassilla oluet ja ostimme mukaan juustopiiraat ja savunakkeja. Unohdin ostaa kahvimaidon, mutta hyvin tuo pressokahvi menee ilmankin. Keitin kahvit ja istuimme pihan yhteen hyttysverkolla eristettyyn telttakatokseen.

Emme halunneet ostaa mitään ruokaa mukaan kuljetettavaksi, keitin aamulla pressot ja kävelimme Kuru Kohvik/poodiin kymmeneltä, kun se avautui. Savukalaa ei ollut myynnissä, ei myöskään tuoretta leipää. Ostimme pienen borssikeiton, juustopiiraat ja mehua.

Söimme aamupalan keittiössä, tiskasin ja lähdimme rannalle. Mökkiläiset pakkasivat tavaroitaan, lapset olivat käyneet vielä uimassa. Vastaantulijat kertoivat, että rannalla on kova tuuli. Kerrankin olisi hieno hiekkaranta, mutta niin isot aallot, ettei uimisesta olisi tullut mitään. Minulle ei pelkkä kastautuminen riitä. Kävelimme hetken rannalla ja palasimme majataloon. Kaikki muut asukkaat olivat jatkaneet matkaa. Iltapäivällä sadekuuro pyyhkäisi Kurun yli.

Nukuimme päikkärit, aurinko paistoi, kun kävelimme Kuru Kohvikiin burgereille, mitään muuta ruokaa sieltä tuskin saakaan. Best in town! Se on totta, kun on kylän ainoa paikka. Aurinko paistoi taas kuumasti, onneksi tuuli vilvoitti. Kahvittelimme guesthousen hiljaisella pihalla ja jäin siihen lukemaan kirjaa. Illalla alakertaan ja yhteen mökkiin majoittui kaksi perhettä.


torstai 29. kesäkuuta 2023

Sonda- Peipsijärvi - Tartto

Nukuimme taas erinomaisen hyvin viileässä saunamökissä. Yhdeksän hoodeilla menimme päätaloon aamiaiselle, Maret oli jo ehtinyt ruokkia suurimman osan pesueesta. Daniel ja Markus nukkuivat vielä, olivat niin väsyneitä eilisestä riehumisesta ja valvomisesta. Pikkuinen Lili ja isoveli Riko olivat tulleet äitinsä kanssa jo aamusta tapaamaan isoäitiä ja pikkuserkkuja. Hyvästelimme kiitollisina koko porukan ja lähdimme ajamaan kohti Peipsijärveä hiljaista, mutkaista ja melko hyväkuntoista tietä pitkin.

Mustvee

Pidimme jaloittelupaussin Mustveen rannalla, joka näytti mainiolta uimiseen. Tankkasimme Hondan ja matka jatkui tuttuun Kallasteen. Ohitimme viime kertaisen majapaikkamme ja kurvasimme Kallasten kirkolle, kun minun piti käydä hautausmaan huussissa. Halusin poiketa Kallasteen yhdestä syystä; pysähtyä lounaalle Peipsi Kalapunktin terassille syömään hyvä, tuore kuhawrappi. Näinköhän se tulisi (taas) olemaan reissun paras ruoka?

Kallaste Kirik
Peipsi Kalapunkt

Cozy Apartment near the City

Uhkaavat sadepilvet alkoivat kertyä taivaalle, kun suuntasimme Tarttoon. Muutama kilometri ennen kaupunkia tie oli sateen kastelema, mutta me vältyimme kastumiselta. Hannu suunnisti Oa-kadulle ja löysimme majapaikkamme Cozy Apartment near the Cityn läheltä Emajõgea. Hannu etsi Hondalle parkkipaikan kadun varrelta, ei uskallettu parkkeerata sitä pihalle (kun aina tulee sanomista). Sillä aikaa minä siirsin laukut sisälle ja tutustuin viehättävään keittiölliseen kaksioon. Olohuoneessa on jopa kamina, mitä ei näillä helteillä tarvita. Asunto on todella hyvin varustettu, edes omaa hammastahnaa ei tarvinnut käyttää. 

Kävelimme joenvartta vajaan kilometrin matkan Raatihuoneentorille ja joimme tervetulo-oluet Pahad Poisid Pubin terassilla. Hain turisti-infosta uusia karttoja ja neiti kertoi, että tänään vietetään Tartu-päivää ja sen kunniaksi Vabaduse psteen varrella on ilmaiskonsertteja iltaseitsemältä.

Haimme kaupasta aamiaistarpeita, tuoreita mansikoita ja iltaviinin. Palasimme kämpille kahvinkeittoon. Joimme ne auringonpaisteessa pihalla, vaikka pelkäsimmekin jonkun tulevan ajamaan meidät pois omilta kalusteiltaan, kuten viimeksi Tartossa ollessamme. Saimme istua ihan rauhassa, joku naapuri tervehti iloisesti ohi mennessään. Lähdimme kävelemään takaisin keskustaan ja kuuntelimme hetken klassista konserttia. Kevyelle illalliselle jäimme Eesti Pubi Ruunin terassille. Olin kuunnellut huonosti Hannun lukiessa listaa etukäteen; käsitin, että kanacaesarissa on lämmin kanafile, mutta se olikin aivan toinen salaatti. Tarjoilija puolestaan kuunteli minua huonosti ja toi meille kaksi Caesaria. Onneksi Hannun pelmeniannos sentään oli lämmin ja maukas. Palasimme kämpille rantakatua pitkin ohi kauniiden puistojen ja totesimme, että on mukava asua vaihteeksi eri kaupunginosassa (Supilinn) kuin aiemmilla kerroilla, löytyy taas uusia kävelyreittejä ja nähtävää.


Aamulenkin tein lähtemällä kävelemään pois päin keskustasta. Hannu lähti toiseen suuntaan ja teki rupisin polvin (kolaroi fillarilenkillä kolmion takaa tulleen auton kanssa viikko ennen tätä reissua) lyhyemmän lenkin. Emajõen toisella puolella on uimaranta, mutta sinne päästääkseni minun olisi pitänyt kävellä vähän matkaa keskustaan päin ja ylittää ensimmäinen silta.

Poistuin jokea myötäilevältä kävelytieltä, kun asutus loppui. Päädyin Laululavalle, siitä jatkoin kauniita puistokatuja myöten Toome Mäelle. Kuvasin taas kaunista katedraalia, ennen kuin tähtitornin ja näköalatasanteen kautta laskeuduin keskustaan ja kävin kaupassa. Vein ostokset kämpille ja menin lähellä olevaan Kasvitieteelliseen puutarhaan. Ihana keidas lähellä keskustaa!

Botanical Garden

Käyskentelin puutarhassa nauttien sen hiljaisuudesta ja varjojen suomasta viileydestä. En mennyt sisätiloihin, siellä olisi luultavasti vielä kuumempaa ja kosteampaa kuin ulkona (puutarhaan on vapaa pääsy porttien ollessa auki). Botanical Garden

Botanical Garden

Illemmalla kävelimme vielä Kasvitieteellisen puutarhan läpi ja löysin sieltä ruusutarhan. Pysähdyimme Tarton Jumalanäidin kirkon (kartassa nimellä Tartu Kathedral) pihalle tuoksuttelemaan jasmiinipensaita, ennen kuin menimme syömään.

La Dolce Vita
La Dolce Vita

La Dolce Vita on suosikkiristorantteni Tartossa, koskaan ei ole tarvinnut pettyä. Listalla oli vaikka mitä ihanaa ja tarkoituksella söimme päivällä vain porkkanapiiraat, jotta voimme tilata alkuruuat ja yhteisen pizzan. Minun Vitello tonnato oli yhtä suussasulava kuin ennenkin ja Hannun italialainen lihalautanen niin iso, että se olisi riittänyt kahdelle. Jaoimme pizzan, onneksi olemme sen verran viisastuneet, että yksi riittää.

Cozy Apartment near the City
Kieltäydyimme jälkiruuista (jopa minä espressosta!) ja palasimme kämpille kahvinkeittoon. Nautimme kahvit pihalla pienten napsujen kanssa. Pyykit olivat kuivuneet ulkona (asunnossa on koneet sekä astioille että vaatteille), vetäydyimme viettämään loppuiltaa hiljaiseen taloon.