tiistai 15. lokakuuta 2019

Syyspuuhia


Tallinnan reissun jälkeinen loppuviikko oli täynnä ohjelmaa. Keskiviikkona ajoin Lohjalle katsomaan äitiä (joka pian alkoi kuorsata sängyssään) ja vein Ilonan hänen nimipäivänään syömään. Suurlohjankatu on laitettu aivan mullin mallin uuden Lohi-kauppakeskuksen takia. Kun siitä selvisin kunnialla, tyttö halusi syömään Ravintola Antonioon. Lupasin ajaa takaisin keskustaan, jos voin parkkeerata auton kirkkokentälle. Molempien annosten kanat (broilerit) olivat kuivia, joten minua on turha houkutella sinne toiste.
  
Torstaina oli lukupiiri, sitä ennen ehdin käydä sienestämässä, kun Hannu valmisti ruuaksi lihapullia ja bataattiranskalaisia. Suppareita löytyikin jonkun verran ja sain merkitä kaksi uutta paikkaa karttaani. 
 
Perjantaina lähdin Järvenpäähän, treffasin Annelin asemalla ja menimme lounaalle viehättävään Ravintola Huvilaan. Haimme kahvilasta pullat ja kävelimme Annelin kauniiseen kotiin iltapäiväkahville ja -kuoharille. Illalla Hannu pullotti omenaviinin, josta kehittyessään tulee vallan mainiota. Lauantaina ehdin sienimetsään, ennen kuin iltapäivällä kävelimme Mirjalle ja Matille glögille ja saunomaan. Loppuilta kului herkutellen ja reissuja muistellen.

Alkuviikolla poimin naapurin aidasta mustamarja-aronioita, osan laitoin maustamaan virolaista vodkaa, loput menivät pakastimeen talven smootheja varten. Hain Tainan palstalta viimeisiä lehtikaaleja, joista osan käytin sieni- ja simpukkapastoihin ja loput pakastin.

Birger Carlstedt "Le Chat Dore Café"
Balkanin reissusta oli kulunut nelisen viikkoa ja sain luovuttaa verta. Syö10 -kampanjan innoittamana kävin tutustumassa Kalevankadun uuteen nepalilaiseen Nangloon. Hillitysti sisustettu tila oli rauhallinen, ainakin varsinaisen lounasajan jälkeen. Ennen verenluovutusta kävin Amos Rexissa katsomassa Birger Carsltedtin (1907-1975) näyttelyn "Le Chat Dore"
Birger Carlstedt
Birger Carlstedt
Näyttely oli varsin kattava ja esitteli hyvin taiteilijan monipuolisuuden.

Lauantaina menimme ihastuttavan tätini Soilin synttäreille. Sitä ennen kävimme katsomassa äitiä, Virekotiin saapui Jämsästä isän puoleisia sukulaisia, jotka olivat päättäneet yllättää Soilin. Poikkesimme vielä pikaisesti kummitätini luokse ja koeistuin Jarmon Dragstarin, jota Hannu haikailee Hondan tilalle. Synttäreillä tapasin pitkästä aikaa serkkujani ja heidän lapsiaan. Harmi, etteivät kaikki poikaserkut olleet paikalla. Ihanaa tavata sukulaisia muutenkin kuin hautajaisissa. Sanotaan, että suku on pahin, mutta minä voin sanoa, että suku on rakas!

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Söö Tallinn!

Taqueria
Hannu osti minulle (meille) synttärilahjaksi hotellipaketin Tallinnaan, itselleni varasin kokovartalohieronnan hotellin alakerrasta Ilusalong Centralista. Kävipä hyvä tuuri; parhaillaan on meneillään SööTallinn! -tapahtuma, useat ravintolat tarjoavat aterioita kympillä. Saimme huoneemme heti, siinä oli vain yksi vika; tv ei toiminut (illalla TTK). Mainitsimme asiasta respalle, kun lähdimme lounaalle ja tämä lupasi lähettää jonkun korjaamaan telkkarin. Emme kävelleet Rotermann-korttelia pidemmälle, vaan söimme hyvät burritot Taqueriassa.

Rotermann
Park Inn Radisson Central
Palasimme Park Inn Radisson Central Hoteliin, telkkarimme ei toiminut ja saimme vaihtaa toiseen (superior) huoneeseen. Tässä ikkunatkin sai raolleen ja tuuletimme pois hajuveden tuoksut.

Mix Restoran
Illalla aloitimme SööTallinn! -kierroksemme Mix Restoranissa. Hannu valitsi itselleen grillattua lampaanfilettä, minulla oli lounaasta vielä niin täysinäinen olo, että tilasin tattirisoton. Molemmat todella hyviä. 
http://www.soo10.ee/

Nukuimme ikkuna auki, vielä on niin lämmintä. Maanantaina menin runsaan aamiaisen jälkeen 1,5 tunnin hierontaan. Huone oli viileä, mutta Lidia kapaloi minut peittoihin aina niiltä osin, mitä ei ollut käsittelemässä. Hieronta tuntui ihanalta, korvatkin tuli hierottua.

Kristy Mitchell in her studio
Kirsty Mitchell "Wonderland"
Lähdimme kävelemään kohti Telliskiveä ja ensivierailulle Fotografiskaan. Olin varautunut koleaan keliin parkatakilla ja kun koleudesta ei ollut tietoakaan, olin aivan kuumissani. Ensin katsoimme Kirsty Mitchellin lumoavan kauniin näyttelyn "Wonderland". Teokset esiteltiin eri huoneissa vuodenaikojen mukaan.

Alison Jackson "Truth is Dead"
Seuraavaksi katsoimme Alison Jacksonin "Truth is Dead" -näyttelyn, johon oli kuvattu niin trumpit, kuninkaalliset kuin rocktähdetkin. Fotografiskan myymälästä löytyi pari joululahjaakin.

Telliskivi
Telliskivestä kävelimme torille ja jäimme sen yläterassille mustikkastoutille. Välillä ripottetli vettä, välillä paistoi aurinko. Torin ravintolakerroksessa söimme lounaaksi Wrap'n' Rollin wrapit, ennen kuin palasimme hotelliin iltapäiväkahville ja -torkuille.

Restaurant Trofé
Illan ravintola oli Trofé, jossa Hannu söi glögimarinoitua villisikaa. Tarkoitukseni oli tilata sitruslohta, mutta kalaa saa kotonakin ja valitsin sittenkin ankkafileen punaherukkakastikkeella. Hyvää oli!

Estonia-muistomerkki
Tiistaina ei ollut mihinkään kiire, söimme rauhassa aamiaisen, huilailimme huoneessamme ja jätimme tavarat hotellin säilöön ennen puoltapäivää. Kävelimme Kalasatamaan, sieltä Toompean kautta vanhaan kaupunkiin.

Linda Park
Scheeli Restoran
Vielä ehdimme nauttia yhdet kympin ateriat ja valinta osui Scheeliin, johtuen himoitsemastani ankka-annoksesta. Kokin tervehdyksenä saimme ankkapateeta sinappikastikkeella, leipävalikoiman täydensi hyvä savukalalevite. Hannu valitsi Vana Tallinna -maustettua porsaanfilettä, minun ankkaani kruunasi mustaherukkakastike. Nappivalinta! Ennen hotelliin ja satamaan lähtöä istahdimme vanhaan kaupunkiin kahvittelemaan, vielä oli terassikeli.

perjantai 4. lokakuuta 2019

Hyvää kansallista korvapuustipäivää!

Ellen Thesleff
Pidin taas Helsinki-päivän, kun osallistuin työpaikan lukupiiriin. Sitä ennen kävin konttorilla kahvilla ja ehdin katsoa Ellen Thesleffin näyttelyn HAM:ssa. Kauniita henkilökuvia ja pastellinsävyisiä maalauksia sekä Ruovedeltä että Italiasta. Illalla kävimme vielä joogassa, ennen kuin korkkasimme mansikkakuoharit synttärini kunniaksi.

Viikko oli sateinen, mutta metsään oli mentävä. Perjantaina sain houkuteltua Hannunkin mukaani, tosin kadotimme toisemme heti alkuun. Välillä satoi räntää, välillä paistoi aurinko. Toivottavasti ei sentään lunta tule vielä lähiaikoina peittämään suppareita! Tein lehtikaali-sienipastaa, jonka maustoin currykermalla ja fetalla. Iltapäiväkahville olin ostanut lähileipomosta tuoreet korvapuustit. #korvapuustipäivä

Lauantaina oli vuorossa Tikkurilan maalaismarkkinat, jonne menin aamupäiväjumpan jälkeen edustamaan Vantaan Naisten pankkia. Aurinkoisessa, mutta koleassa säässä lähdin kiertelemään keräyslippaan kanssa torialuetta ja hiillostamaan paikallisia poliitikkoja. Tulos oli odotetun kaltainen; kokkareilla ei ollut antaa kolikoita (ei käteistä), demareilta heltisi seteli, KD-naiset tyhjensivät taskunsa kolikoista, persut kertoivat avustavansa mieluummin kotimaan köyhiä, kepulaiset olivat ylimielisiä ja paikalliset Lionsit sanoivat tekevänsä omalta osaltaan hyväntekeväisyyttä (Vasemmiston ja Vihreiden kojuja en reitiltäni löytänyt). Ihmisiä oli mukavasti liikkeellä, mutta vantaalaiset olivat kaikesta päätellen päättäneet pitää kukkaron nyörit kiinni. Ilokseni moni nuorimies pysäytti minut lahjoittaakseen roposensa. 3-4 tuntia värjöteltyäni Hannu tuli auttamaan telttakatoksen kasaamisessa ja ajoimme kotiin kuumalle juomalle.