Mysteerimatka 2023; Lohja!

Hannu oli siinä uskossa, että järjestämäni Karkkilan reissu oli jo tämän kesän Mysteerimatka. Lisäksi olin jo aiemmin ostanut hänelle synttärilahjaksi Ukraina-paidan. Pyysin häntä kutsumaan tyttäret lapsineen meille grillaamaan viikolla, koska "olen luvannut Suville mennä viikonloppuna Lohjalle". Koiravahdiksi? Keskiviikkona olisi ollut hieno sää, mutta tytöille sopi paremmin torstai. Torstaina tietenkin satoi. Onneksi sää selkeni ja illasta tuli kaunis.

Perttilän Ismet

Viikonlopulle luvattiin kaunista säätä ja pakkasimme mukaan vain kevyet vaihtovaatteet. Matkalla Lohjan keskustaan poikkesimme Perttilän Ismetiin lounaalle. Puh! Eipä tarvitse mitään muuta tänään syödäkään.

Gasthaus Lohja

Pääsimme heti majoittumaan Gasthauseen. En itsekään ole koskaan ollut siellä hotellivieraana, terassilla on tullut käytyä fillaroiden muutaman kerran. Kävin pikasuihkussa ja menimme terassille Ipalle. Seuraa saimme Amista ja Roksusta, jotka jättivät autonsa hotellin parkkiin ja kävelimme yhdessä Aurlahden rantaan.

Juha Lehti

Antti Ketonen

Elias Kaskinen

Lohjan kaupunginorkesterin solistina aloitti Juha Lehti, hänen jälkeensä Antti Ketonen ja Elias Kaskinen, kaikki lähtöisin Lohjalta. "Me ollaan täällä ilmapallojen luona" viestitti Helena. Ilmapalloja myyvä mies vaihtoi jatkuvasti paikkaa, mutta lopulta löysimme Helenan ja Riitan miehineen, joten puolet noitaporukasta oli koossa. Tapasimme muitakin tuttuja, myös sukulaisiani.

Rannan kahdelle terassille oli tolkuttoman pitkät jonot. Emme olleet varustautuneet omin eväin, vaikka sekin oli sallittua. Pidemmän paussin aikana nousimme keskustaan ja istuimme Opus K:n terassille yksille. Palasimme rantaan, kun Sanni (hänkin entisiä lohjalaisia) aloitti oman bändinsä kanssa. Johan oli rannassa porukkaa!

Sanni

Tungoksessa ei enää päästy lähellekään esiintymislavaa, mutta musiikki kantautui pitkin rantaa. Lähdimme kävelemään pois päin ennen konsertin loppua ja poikkesimme Soilin ja Pasin luona yömyssyillä, ennen kuin palasimme hiljaiseen hotelliin nukkumaan. Ei jaksettu yöllä nousta parvekkeelle katsomaan mahdollisia perseidejä.

Sunnuntaina söimme Gasthausen maittavan aamiaisen, johon oli lisätty edellisillan juhlista jääneitä voileipäkakkuja, leipäjuustosalaattia ja täytekakkua. Puoliltapäivin ajelimme Suvin luokse ja saimme lisää kakkua. Onnilla ja Noelilla oli myös synttärit tällä viikolla. Sipe oli hurmoksissa; lisää vieraita! Ei enää mikään pentu; koira teki hienoja loikkia terassilta nurmikolle ja on jo kuulemma ensimmäisen juoksun kuumotuksessa.

Koulujen alettua  siirryin uimaan Kuusijärvelle, sillä Keravanjoessa on bakteereja.

Onnittelut kaikille valmistuneille!

Onnea uusille ylioppilaille; Kerttu, Sinna, Tiitus ja Ida! 💓🥂🌹

Tiituksen ja Idan lakkiaiset olivat meille kesän (ehkä) ainoat viralliset juhlat. En halunnut ostaa uusia vaatteita, kun kaappi on täynnä "työperäisiä" bleisereitä, jakkuja, prässihousuja, paitapuseroita ja kenkiä. Tosin ne ovat vuosien varrella kutistuneet kaapissa, joten valitsin löysät kesähousut, vähän paremman topin ja vihkiäisissämme käyttämäni Ril'sin silkkijakun. Senkään nappi ei enää mene kiinni, mutta se ei haittaa kesäjuhlissa. Murjotut varpaani ja mustuneet varpaankynnet eivät sallineet sandaaleja, onneksi kaapin kätköistä löytyi myös lähes käyttämättömät Gaborin korkkarit. Miehillä on niin helppoa; puku päälle, jos se vielä mahtuu!

Iltapäivällä ajoimme Espooseen Idan kauniiseen lapsuudenkotiin, jossa vietettiin hänen ja Tiituksen yhteisiä lakkiaisjuhlia. Idan äiti oli järjestänyt maukkaan tarjoilun, viihdyimme valoisassa kodissa ja sen tilavalla parvekkeella tuttuja tavaten ja Idan sukulaisiin tutustuen. Samaan aikaan Lohjalla vietettiin Kertun ja Sinnan lakkiaisia.

Syyspuuhia

Tallinnan reissun jälkeinen loppuviikko oli täynnä ohjelmaa. Keskiviikkona ajoin Lohjalle katsomaan äitiä (joka pian alkoi kuorsata sängyssään) ja vein Ilonan hänen nimipäivänään syömään. Suurlohjankatu on laitettu aivan mullin mallin uuden Lohi-kauppakeskuksen takia. Kun siitä selvisin kunnialla, tyttö halusi syömään Ravintola Antonioon. Lupasin ajaa takaisin keskustaan, jos voin parkkeerata auton kirkkokentälle. Molempien annosten kanat (broilerit) olivat kuivia, joten minua on turha houkutella sinne toiste.

  

Torstaina oli lukupiiri, sitä ennen ehdin käydä sienestämässä, kun Hannu valmisti ruuaksi lihapullia ja bataattiranskalaisia. Suppareita löytyikin jonkun verran ja sain merkitä kaksi uutta paikkaa karttaani. 

 

Perjantaina lähdin Järvenpäähän, treffasin Annelin asemalla ja menimme lounaalle viehättävään Ravintola Huvilaan. Haimme kahvilasta pullat ja kävelimme Annelin kauniiseen kotiin iltapäiväkahville ja -kuoharille. Illalla Hannu pullotti omenaviinin, josta kehittyessään tulee vallan mainiota. Lauantaina ehdin sienimetsään, ennen kuin iltapäivällä kävelimme Mirjalle ja Matille glögille ja saunomaan. Loppuilta kului herkutellen ja reissuja muistellen.

Alkuviikolla poimin naapurin aidasta mustamarja-aronioita, osan laitoin maustamaan virolaista vodkaa, loput menivät pakastimeen talven smootheja varten. Hain Tainan palstalta viimeisiä lehtikaaleja, joista osan käytin sieni- ja simpukkapastoihin ja loput pakastin.

Birger Carlstedt "Le Chat Dore Café"

Balkanin reissusta oli kulunut nelisen viikkoa ja sain luovuttaa verta. Syö10 -kampanjan innoittamana kävin tutustumassa Kalevankadun uuteen nepalilaiseen Nangloon. Hillitysti sisustettu tila oli rauhallinen, ainakin varsinaisen lounasajan jälkeen. Ennen verenluovutusta kävin Amos Rexissa katsomassa Birger Carsltedtin (1907-1975) näyttelyn "Le Chat Dore"

Birger Carlstedt

Birger Carlstedt

Näyttely oli varsin kattava ja esitteli hyvin taiteilijan monipuolisuuden.

Lauantaina menimme ihastuttavan tätini Soilin synttäreille. Sitä ennen kävimme katsomassa äitiä, Virekotiin saapui Jämsästä isän puoleisia sukulaisia, jotka olivat päättäneet yllättää Soilin. Poikkesimme vielä pikaisesti kummitätini luokse ja koeistuin Jarmon Dragstarin, jota Hannu haikailee Hondan tilalle. Synttäreillä tapasin pitkästä aikaa serkkujani ja heidän lapsiaan. Harmi, etteivät kaikki poikaserkut olleet paikalla. Ihanaa tavata sukulaisia muutenkin kuin hautajaisissa. Sanotaan, että suku on pahin, mutta minä voin sanoa, että suku on rakas!

Venetsialaiset Raaseporissa

Sisko kuuli toiveemme ja kutsui meidät mökille saunomaan ja yökylään. Pieneksi korvaukseksi veimme heidän taloyhtiön "kuntosaliin" Virkkalaan Susannan ja Jukan turhaksi käyneen soutulaitteen. Se mahtui auton kyytiin, ei tarvinnut vetää peräkärryä. Ami oli tehnyt maukkaan kesäkurpitsakeiton oman maan sadosta. Saunavuorot jaettiin taas naisten ja miesten vuoroihin. Puulämmitteisen saunan lempeät löylyt irrottivat hyvin hiet, välillä istuimme terassilla vilvoittelemassa. Niityllä olevat kaksi hevosta saivat syödäkseen omenia, salaattia ja kesäkurpitsaa. Roksu hoiti illalla grillaamisen ja syötyämme ulkona syttyivät ledivalot, lyhdyt ja ulkotulet rannikon venetsialaisillan kunniaksi. Loppuilta kului perinteisesti Skip Bota pelaten.

Sunnuntaina kävimme katsomassa äitiä. Hautausmaalla ei tarvinnut käydä, kun sade hoiti kukkien kastelun. Kotimatkalla poikkesimme Suville poikien (ja vähän Ilonankin) synttärikahveille. Vantaalla ei kaikesta päätellen ollut satanut lainkaan, Hannu lähti lenkille ja johan taivas repesi.

Jämsä ja Jämsänkoski

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Marja-Leena kutsui meidät kotiinsa ja niinhän siinä kävi, että saimme kahden vuorokauden täysihoidon. Lauantai kului kotiutuessa, hyvästä ruuasta ja seurasta nauttiessa ja Jämsänjoen vartta kävellessä.

Himos

Himos

Himos

Sunnuntain täydelllisen aamiaisen syötyämme lähdimme autoajelulle Himoksen rinteille. Olisihan siellä kaikennäköistä ja -kokoista majoitusta tarjolla. Nyt oli hiljaista, mutta lasketteluaikaan on taatusti tunkua. Kävimme ruokakaupassa ja ajoimme Jämsänkoskelle.

Jämsänkoski

Jämsänkoski

Asko ja Eila asuvat edelleen samassa talossa, jonka muistan lapsuudestani. Marja-Leenan tytär Sara puolestaan asustaa perheineen Marja-Leenan kotitaloa. Siitä on kulunut vuosikymmeniä, kun olen viimeksi käynyt täällä sukuloimassa. Samaa Päijänteen vettä mekin juomme Vantaalla, mutta näiden vedessä täytyy olla jotain erinomaista lisäainetta, kun eivät tunnu vanhenevan lainkaan.

Siskon kanssa vanhempiemme valokuvia peratessa totesimme, että liki joka kesä kävimme Jämsänkoskella (junalla). Ensin vanhempamme nuorena parina, sitten kahden vanhemman sisaruksen kanssa. Muutaman vuoden kuluttua minä tulin mukaan kuviin ja siitä vielä muutaman vuoden kuluttua pikkuveli. Telttamajoitus pihalla ja siskonpeti vintissä olivat kova sana. Vastavuoroisesti Asko ja Eila kävivät Lohjalla lähes joka kesä. Ja jos oli syntymäpäiviä tai muita juhlia, Jämsänkoskelta saapui suurempikin vierasjoukko. Meidän sukupolvellamme on käytössä autot, sähköpostit, älypuhelimet, facebookit sun muut vempaimet, silti sukulaisvierailut jäävät hävettävän vähiin, vaikka asummekin "koko lähellä", kuten jämsänkoskelaiset saattaisivat asian ilmaista.

Syötyämme kahvittelimme Marja-Leenan aurinkoisella takapihalla. Saunottuamme jatkoimme jutustelua ja katsoimme vanhoja valokuvia. Skip Bon pelaaminen sai suosiolla jäädä seuraavaan kertaan.

Enni-mummi ja Yrjö-vaari

Entisenä lohjalaisena kaipaan aina veden lähelle. Järvi-Suomen maisemat saivat minut huokaamaan ihastuksesta. Ajoimme kotiin vaihtelun vuoksi Hämeenlinnan kautta.

Hoedown, Valkeakoski 2017

Esa Kaartamo R.I.P.
 

Sisaruksellista juhannusta Raaseporissa

Kaikki neljä sisarusta tapasimme pitkästä aikaa, kun saimme kutsun juhannuksen viettoon Amin ja Roksun mökille Raaseporiin. Tuulisessa säässä ajoimme 51:stä kohti Inkoota, illan tullen tuuli tyyntyi vähän, mutta hyttysistä ei ollut edelleenkään haittaa. 

Oli niin lämmintä, että istuimme koko päivän ulkona. Lounaaksi savukalaa ja uusia perunoita, välillä pullakahvit ja illan tullen söimme grilliherkkuja.

Naapuripelto on vuokrattu jollekin hevosten omistajalle. Hevoset uskalsivat tulla lähelle ja pääsimme taputtamaan niitä. Ne rouskuttivat pellolta todellista nyhtökauraa.

Roksu ja Timo keskittyivät jalkapalloon, sillä aikaa me saunoimme Hannun kanssa kaikessa rauhassa. Piruuttamme puimme päällemme punaiset t-paidat, Hannu Albania-paidan ja minä Força Portugalin. Sunnuntaina oli vuorossa hidas aamiainen, sekin ulkona. Puolenpäivän jälkeen ajoimme Timo kyydissämme Lohjalle. Kävimme katsomassa äitiä ja Suvilla piirakkakahvilla, ennen kuin kurvasimme Puistolaan, josta pikkuveli jatkoi junalla keskustaan.