Tallinna

Ritu tuli Vantaalle jo sunnuntaina ja tein meille kattilallisen kesäkeittoa. Aamulla Hannu heitti meidät asemalle ja lähdimme Tallinnaan. Onneksi lähdimme hyvissä ajoin; Kampissa oli sähköt pois ja ratikka kierteli pitkin Bulevardia. Laivamatka kului lukiessa, perillä odotti tuulinen, mutta kuiva sää. Veimme laukut Fat Margaret'siin ja lähdimme kävelemään Kalamajaan. Olisin halunnut näyttää Ritulle Noblessnerin, mutta rantatie oli suljettu rakennustöiden takia. Nousimme ylös Telliskiveen ja menimme Boheemiin lounaalle. Kävimme Telliskiven pikkuputiikeissa ja tuli mieleeni, että pääseeköhän "The Mystery of Banksy" -näyttelyyn jo ilman kahden tunnin jonotusta. Pääsi, viiden minuutin odottamisella.

Boheem

Olikin hieno ja kattava näyttely! Alkoi sataa, suojauduimme siltä Baltijaamaan. Kiertelimme yläkerran kirppikset ja haimme Selveristä iltapalaa. Majoituimme ja menimme keittiöön keittämään kahvit. Lukuhetken ja huilin jälkeen laitoimme keittiössä tapakset, lopun viinin otimme mukaan kattohuoneeseemme. Satoi vähän väliä ja vietimme illan kämpillä.

Rotermanni

Yhdeksän jälkeen laskeuduimme keittiöön, jossa oli jo pitkä jono vohvelin paistopisteelle. Taikina näytti uhkaavasti loppuvan ennen meitä ja kävin pyytämässä respaa tuomaan uuden taikinakulhon. Harmi vain, että hillot olivat loppuneet, saimme syödä Ritun paistamat vohvelit nutellan kanssa. Makean aamiaisen syötyämme kävelimme Rotermannin läpi kohti Kadriorgin puistoa ja Kumua. Päivä oli helteinen, onneksi suuret puut antoivat vilvoittavaa varjoa.

Kumussa meitä kiinnosti värikäs "History and Mystery: Latin American Art and Europe" -näyttely. Vitoskerroksen Jevgeni Zolotkon näyttely "The Secret of Adam" oli turhan synkkä ja ahdistava näin kauniiseen loppukesän päivään. Perusnäyttelyt olemmekin molemmat jo nähneet.

NOP Kohvik

Tarkoitus oli käydä myös Kadriorgin Taidemuseossa, mutta Ritu muisti jo nähneensä sen näyttelyt ja minä voin käydä siellä koska vain. Tällä retkellä jäivät edulliset lounastarjoukset hyödyntämättä, kun ehdotin tälle päivälle NOP Kohvikia. Sillä on ihastuttava puutarha ja hyvät, kevyet ateriat. Söimme tiikerirapu- ja mustekalasalaatit. Matka jatkui vanhaan kaupunkiin, Ritu etsi vaellussandaaleja, mutta ei vielä ostanut mitään. Kerta se on ensimmäinenkin: vein Ritun Vallibaariin ja tilasin meille Aperol Spritzerit, kumpikin uusi kokemus Ritulle.

Kävelimme Toompealle, sieltä raput alas lähikauppaan, josta mukaan lähti iltaviini ja tuoreet sämpylät.

Noblessner

Iltapäiväkahvin, suihkun ja huilin jälkeen teimme iltakävelyn Noblessneriin, joka sekin on Ritulle uutta. Kävimme tutustumassa yhteen vuokralla (tai myytävänä) olevaan, tilavaan igluun. Ritu oppii kanssani huonoille tavoille: poikkesimme Põhjalapanimon myymälään, josta hän osti meille portterit mukaan. Kävelimme Kalamajan läpi Fat Margaret'siin, jonka parvekkeella nautimme oluet. Laskeuduimme kellariin ja söimme tapakset iltapalaksi.

Lähtöaamuna ei tehnyt mieli makeita vohveleita, haimme Rimistä hyvää leipää ja kurkkua. Tyhjensimme jääkaapista omat ruokamme ja söimme riittävän aamupalan. Huilailimme huoneessamme, lueskelimme ja juttelimme, kunnes havahduimme kellon olevan jo yli 11. Hain satamakaupasta vodkat liköörintekoon ja Hannun toivoman tuliaisjuoman. Laivan sisätiloissa oli hyvin tilaa, porukat taisivat istua aurinkokannella. 

Hannu haki meidät Länsisatamasta, joutessaan hän oli pessyt ikkunoita ja leiponut meille tuoreet sämpylät. Valmistin sardellipastaa, syötyään Ritu lähti asuntonäyttöön ja sieltä kaverinsa kyydillä kotiin Karkkilaan. Illemmalla Kaisa tuli käymään Hannun myöhästyneillä synttärikahveilla.

Mysteerimatka 2024; Hattula/Iittala

Ennen Hannun synttäriä uhkasin, että tämän vuoden Mysteerimatka suuntautuu Tikkurilan "Vauhti kiihtyy" -festareille. Mikä järkytys! Maija meinasi pilata yllätyksen, kun hän torstain päiväkonsertin jälkeen toivotti meille hyvää reissua. Hannu oli ilmeisesti varautunut muuhunkin kuin lauantain kakkukahveille Lohjalla, kun hän oli varoitellut Kaisaa, että ei olla perjantaina kotona. Itsekseen hän oli arvaillut, että suuntaamme Tammisaareen/Hankoon, vaikka minulla on kesken Anneli Kannon "Rottien pyhimys".

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Koska minä suunnittelin tämänkin Mysteerimatkan, tottakai minulla oli oma lehmä ojassa. 🐄 Ajoimmekin suoraan Hattulan Pyhän Ristin kirkolle (vapaa pääsy). Samaan aikaan kirkkoon saapui opastuksesta maksanut ryhmä. Kuuntelin puolella korvalla munkinkaapuun pukeutuneen oppaan puhetta, joka kuulosti Kannon kirjan ansiosta tutulta, vaikka olenkin vasta kirjan alkupäässä.

Mierolan Silta Café

Seuraava kohteemme oli Mierolan Silta Café, jossa tarjosin Hannulle synttärilounaan. Mustat sadepilvet pyörivät ympärillä ja Guesthouse Solbackan emäntä Tuula soittikin, että Iittalan oli juuri ylittänyt rankkasade ja voimme majoittua vaikka heti.

Guesthouse Solbacka

Haimme kaupasta leipää ja saunaoluet, parin harharetken jälkeen löysimme Solbackan, jonka piharakennuksen ovessa avaimet olivat odottamassa. Harvoin olemme majoittuneet näin tilavaan asuntoon! Nukkumapaikat kuudelle (mikä ihana päiväunivuode!), takka, terassi ja puulämmitteinen sauna. Kun tapasin pihalla Tuulan - ja ihanan silittelyä kaipaavan Rauha-kissan - hän kertoi, että piharakennuksessa on aikoinaan saunotettu Iittalan lasitehtaan vieraita. Voin kehua, että (vanhassa) saunassa on löylytellyt mm. Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Majoituimme, huilailimme ja Hannu lämmitti saunan, jonka lempeissä löylyissä viihdyin pitkään, käyden välillä terassilla vilvoittelemassa. Söimme iltapalan, sen jälkeen siirryin päiväunivuoteelle lukemaan niin kauan, kuin luonnonvaloa riitti. Ulkovalot syttyivät ja menin vielä terassille lukemaan, kun ei ollut edes hyttysiä. Ja syömään viinimarjoja. Lueskelin myös vieraskirjoja, jotka olivat täyttyneet kansainvälisistä tervehdyksistä. Yksi pariskunta - toinen Espoosta, toinen Tampereelta - oli tehnyt treffit tänne. Tosiaan, tänne voisi tulla myös junalla!

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin sateen ropinaan. Sade loppui aamiaista valmistaessani. "Vahtikoira" Huugo haukkui minut, kun aamupäivällä ilmestyin terassille. Kävin tervehtimässä ja kuten Sipe, Huugo tarttui ranteeseeni; tuu leikkimään! Juttelin Tuulan kanssa, pakkasimme sivulaukut ja suuntasimme kohti Hämeenlinnaa.

Sanna Kannisto

Anni Honkajuuri "Pieniä ihmeitä"

Heli Huotala "Saman taivaan alla"

Listallani oli Hämeenlinnan taidemuseo ja Hämeen linna ja sen näyttely. Hannu ajoi suoraan taidemuseoon ja jäi ulos odottamaan, kun katsoin Taidevaltakunta ´24 -biennaalin näyttelyt.

Hannu sai valita lauantain lounasravintolan ja menimme kauppakeskuksen Asian Wokkiin syömään. Toki sain sushia, mutta parempaa saa Vantaallakin.

Raija Jokinen

Sadekuurojen välissä ajoimme Hämeen linnaan, joka on aidoilla ympäröity viikon päästä pidettävien keskiaikamarkkinoiden takia. Parkkipirkon neuvosta ajoimme Militaria museon parkkipaikalle, siitä oli lyhyt kävelymatka linnaan. Hannu jäi pitämään sadetta jonkun rakennuksen sisäänkäynnin suojaan. Kävin katsomassa Raija Jokisen hienon näyttelyn "Muistikuvia". Tekstiilitaideteosten lisäksi näyttelyssä kerrottiin Hämeenlinnan pellavantuotannon historiaa.

Kiertelin linnan eri kerroksia ja ilman karttaa olin yhtä eksyksissä kuin Turun linnassa; mikä kerros, mihin mennä, kävinkö jo täällä? Hikisenä palasin parkkipaikalle ja pelastin Hannun pois sadesuojasta. Matka jatkui samaa reittiä kuin tullessa, mutta tällä kerralla ajoimme rankkasateessa Hämeenlinnasta Hyvinkään Sveitsiin saakka. Oli pakko pysähtyä kaksi kertaa, kun emme enää nähneet eteen visiirien ollessa ulkopuolelta täynnä pisaroita ja sisäpuolelta huurussa. Kun pysähdyimme, sade valui takkini selkämystä pitkin satulaan ja tunsin, kuinka takamus kastui (olin luottanut, että hyvä tuurimme jatkuu, enkä pukenut goretexhousuja, vaan mukavammat ajohousut). Samoin kypärästä valui vesi takin kauluksesta niskaan. Harkitsimme jo jättää Lohja väliin ja ajaa suoraan kotiin, mutta kun sade lakkasi, käännyimme kohti Hankoa. Kun sade lakkasi, alkoi puuskittainen tuuli. Suvi oli keittänyt kahvit ja tehnyt hyvät kakut. Saimme onnitella "pikkupojat", halaukset sain Onnilta ja Sipeltä, joka olisi halunnut ruveta leikkimään (varsinkin Hannun kanssa). Kotiin ajoimme suoraan kohti tummia pilviä, mutta ne ehtivät väistyä, emmekä enää kastuneet. Kiva reissu!

Kesän kirjoja;

Anneli Kanto "Rottien pyhimys". Hieno kertomus Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta ja maalareista 1500-luvun alkupuolella. Kirkko on saatava valmiiksi kesän aikana, jotta maalata voi luonnonvalossa. Kiirettä pitää ja linnan rouvan suosituksesta Ruotsinmaalta tulleet maalarit ottavat avukseen Pelliinan, jota kyläläiset pitävät outona ja vähä-älyisenä. Onnettomuuksia sattuu, mutta romantiikkakin leiskuaa. Syksyn tullen kirkko on koristeltu raamatunkertomuksilla ja pyhimyksillä, seuraavalle kesälle on luvattu Lohjan kirkon koristelu.

Elokuun kosteat illat

 

Olin kevään-alkukesän aikana yhteensä kymmenisen viikkoa pois kotoa. Jätinkin elo- ja syyskuun kalenterin tyhjäksi, jotta voin olla enemmän kotona (tai ainakin kotimaassa). Pikkuhiljaa kalenteri alkoi täyttyä, mutta vain päivän kestävistä menoista. Viikonloppuna satoi meilläkin ja toivo sienisaaliista virisi. Sunnuntaina jätin lenkin väliin, otin Pekka Laineen mukaani ja lähdin lähimetsään kantarellijahtiin. Saaliina muutama sieni (suunnilleen saman verran mitä Hannu löysi lauantaina melkein talon nurkalta), selkää pitkin valuva hiki ja kymmenkunta hyttysenpuremaa. "Pitääkö noin varustautua lenkille?" kysyy naapurin Viktor, kun kumppareissa ja pitkissä vaatteissa lompsin omalle pihalle.

Syyskuulle haikailin "Junamatka Puolaan ihana ois" -reissua, mutta siihen kuluu vähintään pari viikkoa. Juuri silloin, kun omenat kypsyvät ja sienet ilmestyvät metsiin. Vielä on käymättä Kuusijärvi/Sipoonkorpi ja kaksi kuukautta kestäneen yskän takia aloittamatta pyöräily ja kotimaan vesissä uiminen (olen uinut Atlantissa, Adrianmeressä ja Itämeressä Viron puolella).

Tiistaina olisin mennyt lenkin jälkeen uimaan, mutta ukkoskuuro yllätti kastaen minut ja pihalle kuivumaan jättämäni vastapestyn peiton. Illan vietimme serkkuni luona Veikkolassa nauttien uudella terassilla kesäkeittiön herkuista. Kotiin ajaessamme kosteat sumuriekaleet leijuivat peltojen päällä.

Megamotoristi-ilta, Wanha Pehtoori 30v.

Yhdet munkkikahvit kesässä pitää käydä nauttimassa Haltialassa, nyt sattui paljon motoristeja paikalle, kun vietettiin Wanhan Pehtoorin 30-vuotisjuhlaa Megamotoristien merkeissä. Paikalla oli myös rullaavaa rokkia soittava The Primer Kings -bändi.

Simonkylän vanha huoltis on nykyään Birstro Mezze Deli.

Torstaina päräytimme Pitäjänkirkolle kesän viimeiseen Laurin päiväkonserttiin. Esiintyjänä vanhan musiikin yhtye Flauto Dolce Vita. Maijakin löysi meidät vakipaikoilta. Konsertin jälkeen ajoimme Ikeaan, söimme kesäpuffetin ja ostin itselleni parit uudet sisätossut.

Hannu lähti illaksi bänditreeneihin, minä pullotin kirsikkaliköörin ja laitoin uuden satsin tulemaan. Viime syksynä liköörin tekemiseen käyttämistäni herukoista ja aronioista tein vähän hilloa. Roudasin vintistä Hondan sivulaukut alakertaan odottamaan aamua.
 

Ismo 🖤 1946-2024

 

Aurinko laskee, ja pitenevät varjot. Poissa on ystävä kallehin.

Hyvä ystävämme Ismo kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen läheisten läsnäollessa rakastamassaan kesäpaikassa. Sydänvaivoja hänellä oli ollut jo vuosia, silti hänen poismenonsa oli järkytys meille kaikille. Kiitollisina saimme kutsun Ismon siunaustilaisuuteen. Hautajaiset ovat minulle (kaikille) kova paikka, mutta tänään oli murskaavaa seurata Ismon jo aikuisten pojanpoikien syvää surua vaarin arkun äärellä. Meille lohtua tuovat muistot yhteisistä juhannusten vietoista ja sieniretkistä Bromarvissa sekä Ismon lämmin huumori ja sydämellinen ystävyys.