Näytetään tekstit, joissa on tunniste Boheem. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Boheem. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. maaliskuuta 2025

Tallinna

Käytin Eckerön joululahjan (ilmainen reittimatka, kaveri puoleen hintaan) niin myöhään kuin suinkin, Hannu voi käyttää omansa huhtikuussa. Varasimme tutun asunnon Kalamajasta kolmeksi yöksi.

KurKum

Ilmoitin Marelle, että käymme lounaalla ennen majoittumista. Sää oli aurinkoinen, mutta kovin tuulinen. Laivamatkalla Hannu tutki lounastarjouksia, ja kun uudessa KurKum Kalarannassa oli tarjolla lammasta, suuntasimme sinne. Itselleni valitsin saman annoksen kanalla.

Majoituimme Suur-Patarein asuntoon. Mare kutsui meidät naapuriin kahville ja vaihdoimme kuulumiset. Hetken huilin jälkeen jalkauduimme tuuleen ja kävimme kaupassa. Iltapalaksi tein Espanjan tunnelmissa tapakset ja vietimme illan "kotona" lukien ja musiikkia kuunnellen. Yläkerrasta kuului tuttua pienten jalkojen töminää. Alkoi pyryttää ja naapuritalon pihalla kasvavat lumikellot peittyivät lumeen.

Ülo Sooster

Tiistaina oli lämmin päivä ja menimme omille kävelylenkeillemme. Treffit teimme Restoran Pulliin. Hannu lähti kiertämään Telliskiven, minä suuntasin Kadriorgiin. Olen jo nähnyt Tallinnan tämän hetken näyttelyt, mutta Mikkeli museossa en ole vielä käynyt. Parhaillaan siellä on Ülo Sooster 100 -näyttely. Katsoin myös Johannes Mikkelin (1907-2006) keräämän taidekokoelman, jossa taulujen lisäksi on runsaasti kiinalaisia posliiniesineitä.

Pull

Varasin ikkunapöydän Pullista ja ehdin ottaa lasillisen valkoviiniä, ennen kuin Hannu ilmestyi paikalle. Söimme hyvän lounaan (8,90€), tällä kertaa lohta chilikastikkeella ja munanoodeleilla. Olimme sopineet yhteisistä terassioluista, mutta Hannu oli jo hoitanut sen itsekseen (ja unohtanut käsineensä jonnekin). Hän lähti takaisin Kalamajaan, minä vanhaan kaupunkiin.

Museokortti on siitä hyvä, että kaupungin monet wc:t ovat käytettävissä. Kävin Kiek in de Köökin Neitsetornissa (ja vessassa), sieltä Toompean näköalapaikalla ja rappuja pitkin alas Baltijaaman kautta kotiin.

Lembit

Aamu aukeni aurinkoisena ja tuulisena. Olin luvannut lähteä Hannulle seuraksi Lennu sadamaan (merimuseo). Kiertelimme paikan ajan kanssa, tutustuimme myös Lembit-sukellusveneen sisätiloihin.

Samalla pääsylipulla tutustuimme Suur Tölliin, joka on ankkuroituna satamassa. Ei ollut sielläkään ruuhkaa.

Lore Bistro

Meillä oli Noblessnerissa kolme vaihtoehtoista lounasravintolaa, joista halusin näyttää Hannulle Lore Bistron. Lihapullat on lihapullat, mutta nämä maistuivat erinomaisilta (9,90€).

Hannu puolestaan halusi tarjota minulle glögin Vallibaarissa, mutta vaihdoin sen valkkarilasilliseen, kun kävellessä tuli niin lämmin. Palasimme kaupan kautta kotiin, päikkäreiden jälkeen keitin pullakahvit. Illalla tyhjensin jääkaappia ja tein meille viimeiset tapakset.

Torstaina tiskasin astiat aamiaisen jälkeen ja pyyhin keittiön pinnat. Samalla kuuntelin puhelimesta radiota. Lajittelin vielä roskat pihan kierrätysastioihin, ennen kuin lähdimme ja tipautin avaimen Maren postilaatikkoon. Yhteys oli jossain vaiheessa katkennut, radio hiljentynyt ja niin unohdin puhelimeni keittiöön latautumaan. Huomasin sen terminaalissa, kun olin aikeissa lähettää Marelle kiitosviestin. Hän sanoi Hannulle eilen, ettei ole aamupäivällä kotona, mutta toivoin Jaanin olevan paikalla, vaikkei hän vastannutkaan Hannun puheluun. Hyppäsin taksiin, odottelin pihalla melkein puoli tuntia, mutta oli palattava satamaan ilman puhelinta. Onneksi matka on lyhyt (ei mikään Málaga tai Lissabon), joten sovimme, että teen viikonloppuna päiväristeilyn Tallinnaan. Onnettoman päivän kruunasi Hannun saama 100 euron tarkastusmaksu junassa. Hän osti minun ABC-lippuni HSL:n sovelluksella ja maksoi omansa ratikassa matkakortilla, mutta kortilla sitä ei kuitenkaan näkynyt. Mitkään selitykset eivät auttaneet, lipuntarkastajat pyysivät tekemään valituksen HSL:lle.

Perjantaina oli Irjan siunaustilaisuus Lohjalla. Sama paikka, sama, surullinen tilaisuus. 

Lauantaina olikin hieno ilma, kun lähdin Tallinnaan hakemaan puhelintani. HSL ei pettänyt tälläkään kerralla! Ostin junalipun aseman automaatista, se veloitettiin kortilta, mutta lippua en saanut (pois käytöstä). Lisää kustannuksia tuli satamassa, kun en ollut laittanut varausnumeroa sähköpostistani mihinkään muistiin. Check-in -automaatille ei kelvannut nimi eikä passin numero. Tiskillä check-in maksoi 5€ (Eckeröllä se oli ilmainen).

Tallinnassa kävelin suoraan Marelle, joka oli keittänyt kahvit ja leiponut juustopiiraan. Hän kertoi Tallinnan kulttuuritarjonnasta, johon minulla ei ollut nyt aikaa tutustua. Lounaalla kävin Boheemissa ja vaikka sää oli kaunis, jätin terassit tällä reissulla väliin ja palasin hyvissä ajoin satamaan.

Maaliskuun kirjoja:

Henrik Tikkanen "Kulosaarentie 8". Omaelämäkerran ensimmäinen osa, jossa Henrik Tikkanen kertoo (jopa humoristisesti) elämästään alkaen syntymästään ja päättyen isänsä kuolemaan. Siihen väliin mahtuvat rakkaat isovanhemmat, isän alkoholismi ja vaihtuvat vaimot, sodankäynti ja oman identiteetin etsiminen.

Jari Järvelä "Kosken kahta puolta". Pieni Jari-poika viettää kesälomansa vuoroin Aino-mummin ja Sofia-mummin luona. Mummot asuvat sillan päässä toisistaan, mutta eivät koskaan tapaa toisiaan. Niin syvällä ovat sodan aiheuttamat traumat ja se, että heidän lapsensa - toinen punaisten, toinen valkoisten - aikoinaan rakastuivat ja menivät naimisiin. Kun mummot vuorollaan vierailevat Jarin kotona, taulukin vaihtuu vierashuoneen seinällä, riippuen siitä, kumpi on tulossa yökylään. Vasta Jarin yo-juhlissa mummit ovat samaan aikaan paikalla, liki 80-vuotiaina.

maanantai 12. elokuuta 2024

Tallinna

Ritu tuli Vantaalle jo sunnuntaina ja tein meille kattilallisen kesäkeittoa. Aamulla Hannu heitti meidät asemalle ja lähdimme Tallinnaan. Onneksi lähdimme hyvissä ajoin; Kampissa oli sähköt pois ja ratikka kierteli pitkin Bulevardia. Laivamatka kului lukiessa, perillä odotti tuulinen, mutta kuiva sää. Veimme laukut Fat Margaret'siin ja lähdimme kävelemään Kalamajaan. Olisin halunnut näyttää Ritulle Noblessnerin, mutta rantatie oli suljettu rakennustöiden takia. Nousimme ylös Telliskiveen ja menimme Boheemiin lounaalle. Kävimme Telliskiven pikkuputiikeissa ja tuli mieleeni, että pääseeköhän "The Mystery of Banksy" -näyttelyyn jo ilman kahden tunnin jonotusta. Pääsi, viiden minuutin odottamisella.

Boheem

Olikin hieno ja kattava näyttely! Alkoi sataa, suojauduimme siltä Baltijaamaan. Kiertelimme yläkerran kirppikset ja haimme Selveristä iltapalaa. Majoituimme ja menimme keittiöön keittämään kahvit. Lukuhetken ja huilin jälkeen laitoimme keittiössä tapakset, lopun viinin otimme mukaan kattohuoneeseemme. Satoi vähän väliä ja vietimme illan kämpillä.

Rotermanni

Yhdeksän jälkeen laskeuduimme keittiöön, jossa oli jo pitkä jono vohvelin paistopisteelle. Taikina näytti uhkaavasti loppuvan ennen meitä ja kävin pyytämässä respaa tuomaan uuden taikinakulhon. Harmi vain, että hillot olivat loppuneet, saimme syödä Ritun paistamat vohvelit nutellan kanssa. Makean aamiaisen syötyämme kävelimme Rotermannin läpi kohti Kadriorgin puistoa ja Kumua. Päivä oli helteinen, onneksi suuret puut antoivat vilvoittavaa varjoa.

Kumussa meitä kiinnosti värikäs "History and Mystery: Latin American Art and Europe" -näyttely. Vitoskerroksen Jevgeni Zolotkon näyttely "The Secret of Adam" oli turhan synkkä ja ahdistava näin kauniiseen loppukesän päivään. Perusnäyttelyt olemmekin molemmat jo nähneet.

NOP Kohvik

Tarkoitus oli käydä myös Kadriorgin Taidemuseossa, mutta Ritu muisti jo nähneensä sen näyttelyt ja minä voin käydä siellä koska vain. Tällä retkellä jäivät edulliset lounastarjoukset hyödyntämättä, kun ehdotin tälle päivälle NOP Kohvikia. Sillä on ihastuttava puutarha ja hyvät, kevyet ateriat. Söimme tiikerirapu- ja mustekalasalaatit. Matka jatkui vanhaan kaupunkiin, Ritu etsi vaellussandaaleja, mutta ei vielä ostanut mitään. Kerta se on ensimmäinenkin: vein Ritun Vallibaariin ja tilasin meille Aperol Spritzerit, kumpikin uusi kokemus Ritulle.

Kävelimme Toompealle, sieltä raput alas lähikauppaan, josta mukaan lähti iltaviini ja tuoreet sämpylät.

Noblessner

Iltapäiväkahvin, suihkun ja huilin jälkeen teimme iltakävelyn Noblessneriin, joka sekin on Ritulle uutta. Kävimme tutustumassa yhteen vuokralla (tai myytävänä) olevaan, tilavaan igluun. Ritu oppii kanssani huonoille tavoille: poikkesimme Põhjalapanimon myymälään, josta hän osti meille portterit mukaan. Kävelimme Kalamajan läpi Fat Margaret'siin, jonka parvekkeella nautimme oluet. Laskeuduimme kellariin ja söimme tapakset iltapalaksi.

Lähtöaamuna ei tehnyt mieli makeita vohveleita, haimme Rimistä hyvää leipää ja kurkkua. Tyhjensimme jääkaapista omat ruokamme ja söimme riittävän aamupalan. Huilailimme huoneessamme, lueskelimme ja juttelimme, kunnes havahduimme kellon olevan jo yli 11. Hain satamakaupasta vodkat liköörintekoon ja Hannun toivoman tuliaisjuoman. Laivan sisätiloissa oli hyvin tilaa, porukat taisivat istua aurinkokannella. 

Hannu haki meidät Länsisatamasta, joutessaan hän oli pessyt ikkunoita ja leiponut meille tuoreet sämpylät. Valmistin sardellipastaa, syötyään Ritu lähti asuntonäyttöön ja sieltä kaverinsa kyydillä kotiin Karkkilaan. Illemmalla Kaisa tuli käymään Hannun myöhästyneillä synttärikahveilla.

maanantai 19. kesäkuuta 2023

Tyttöjen kanssa Tallinnassa

Patarei

Lupasin Annalle ja Sofialle synttärimatkan Tallinnaan. Varasin Maren asunnon kahdeksi yöksi Soffen rippileiriläisten konfirmaation jälkeen. Harmi vain, että Annalle sattui iltavuoro juuri ennen reissua ja aamuvuoro heti reissun jälkeen, joten emme saaneet yövieraita. Onneksi olin varannut liput Viking Linelta, niin ei ollut kovin aikainen lähtö. Tytöt ajoivat Sauvosta meille hyvissä ajoin, Hannu heitti meidät junalle ja olimme Katajanokalla vähän turhankin aikaisin. Porukkaa oli paljon, löysimme istumapaikat 7-kannen kahviosta.

Noblessner
Noblessner, Kampai (Kim Mikkola)

Turhaan olin pelännyt ratikkatyömaan aiheuttamia häiriöitä ja varoittanut tyttöjä, että joudumme luultavasti kantamaan laukut työmaan ohi. Nämä olivat kuunnelleet ohjeeni kiltisti ja ottivat mukaan kannettavat kassit. Minä vedin sujuvasti vetolaukun perille asti. Mare pahoitteli jo etukäteen, ettei tällä kerralla voinut kutsua meitä kotiinsa kahville, sillä hänelle oli tulossa vanhoja luokkakavereita kylään. Siellähän nämä istuivat pihalla, kun pääsimme perille.

Boheem

Telliskivi

Halusin näyttää tytöille Tallinnasta muutakin kuin keskustan ja Raatihuoneentorin. Lähdimme kävelemään rantaa myöten Noblessneriin ohi iglumajoitusten ja poiketen Sishin myymälään ja outlettiin. Nousimme takaisin Kalamajaan ja menimme syömään Annallekin tuttuun Boheemiin. Siitä olikin lyhyt matka Telliskiveen ja Loomelinnaken myymälöihin. Sain odotella tyttöjä hetken jos toisenkin, itselleni ostin yhden hipelykiven ja samasta materiaalista tehdyn rannekorun. Näytin vielä Fotografiskan, mutta sanoin käyväni siellä heinä- tai elokuun reissulla. Palasimme Suur-Patareille Rimin kautta, ostin aamiaistarpeita, tytöt itselleen juotavaa ja herkkuja. Illan vietimmekin kämpillä.

Aamulla ei ollutkaan mihinkään kiire. Annan herättyä keitin kahvit, Sofia jatkoi uniaan. Lähdin kävelemään Rotermanniin, vähänkö outoa; menen 90 minuutin hierontaan, vaikka mukana on hieroja omasta takaa. Toivoin, että tytöt hoitaisivat shoppailut sillä aikaa. Ei mennyt ihan niin, vaan he olivat vasta tulleet Rotermanni-kortteliin, kun minä poistuin Central Ilusalongista hyvin hierottuna. Tatjana sanoi muistavansa minut, johtunee siitä, että varpaankynteni olivat taas mustuneita ja varoittelin koskemasta niihin. Lupasin tulla elokuussa uudelleen. 

Rotermanni
Pull Restoran

Suosittelin lounaspaikaksi Pull Restorania ja sisään astuessani onnittelin ravintolaa saamastaan Michelin-tähdestä. Tilasimme kaikki lohikulhot, jonka tulen syömään jatkossakin. Syötyämme lähdimme kävelemään kohti vanhaa kaupunkia.

Hain turisti-infosta uusia esitteitä ja karttoja, tytöt sanoivat menevänsä edeltä Toompealle. Poikkesin kirjakauppaan valitsemaan hauskoja postikortteja, kun Anna laittoi viestin, että he ovat Nigulisten kirkon edessä. Eivät kuitenkaan halunneet lähteä näköalatasanteelle, joten sekin jää minulta heinä- tai elokuun reissulle. Nousimme Toompealla ja kävimme Aleksanteri Nevskin katedraalissa, jossa ei saa nykyisin ottaa kuvia. Toompealla tytöt kävivät Tuomiokirkossa ja otimme kuvia näköalatasanteella, ennen kuin laskeuduimme portaat alas ja kävelimme siitä Baltijaamalle. Anna halusi vielä uudelleen Loomelinnaken myymälöihin, neuvoin heille reitin, otin avaimet ja palasin kämpille.

Soo Uulitsa

Tommi oli Siirin kanssa sattumalta myös Virossa ja sovimme illallistreffit tiistaille. Me olimme jo kävelleet tarpeeksi, joten ehdotin meitä lähellä olevaa Soo Uulitsaa. Oli mukava tavata Tommi pitkästä aikaa ja tutustua hänen nuorempaan tyttäreensä (söpö kuin mikä!). Meillä oli lyhyt kotimatka ja iltakin oli jo sen verran viilentynyt, ettei tarvinnut enää käydä suihkussa. 

Annan Misu-kissa (yksi kolmesta) oli kateissa, kun emäntä ei ollut kotona kutsumassa kattia kotiin. Käskin äänittää kutsuhuudot puhelimeen, Aapo voi soittaa sitä pihalla. No sehän toimi, Misu oli palannut kiltisti kotiin!

 

Keskiviikkona Mare kertoi, ettei hän ole ottanut peräämme asiakkaita, koska he lähtevät perinteisesti Latviaan juhannuksen viettoon. Saisimme pitää asunnon niin pitkään kuin haluamme. Se oli tosi hienoa, olin jo pelännyt, että joudumme raahaamaan kasseja koko päivän mukanamme, kun paluu olisi vasta 17.00. Aamiaisen jälkeen lähdin kävelemään Kalamajan kauniille kaduille ja tsekkasin elokuun majoituksemme sijainnin. Kävin Baltijaama turgin yläkerran antikvariaateissa ja löysin lasilautasen palasaippuoille.

Pizzeria & Trattoria Margherita

Kävelin vanhaan kaupunkiin ja kävin ostamassa ne postikortit, jotka eilen jäivät ostamatta. Otin aperitiivin Must Puudelin terassilla ja söin kanacaesarin Pizzeria & Trattoria Margheritan terassilla. Oli käytävä vielä pikasuihkussa, ennen kuin keräsimme kamamme ja kävelimme satamaan tuliaisostoksille. Laiva oli tupaten täynnä ja porukka osti valtavasti juhannusjuomia.  

Oli kiva reissu! Hauskinta oli näyttää tytöille uusia paikkoja, ehkä hekin innostuvat tutustumaan Tallinnaan vähän laajemmin, eikä aina niihin samoihin nurkkiin, missä kaikki pyörivät. Hannu oli meitä (onneksi) satamassa vastassa, meidän ei tarvinnut tunkea itseämme kassien kanssa täysiin ratikoihin.