Podgora, Kroatia

Aamupäivällä kävelimme Mostarin linja-autoasemalle, josta bussimme kohti Podgoraa lähti ajallaan. Yllättäen se kävi myös kroaattipuolen bussiasemalla, mutta niinhän minun retkioppaani aikoinaan kertoi, että molemmin puolin jokea on omat sairaalat, koulut ja näköjään myös bussiasemat. Kesti lähes puoli tuntia, ennen kuin pääsimme ulos kaupungista. Matkalla bussi ohitti hienon Počiteljin vuoristokylän, jossa olen vieraillut retkilläni. Välillä jouduimme vaihtamaan bussia, rajamuodollisuuksien jälkeen laitoin emännällemme viestiä, että olemme pian tulossa. No ei ihan pian tultukaan, sillä kuski vei meidät lipuistamme/pyynnöstämme huolimatta Makarskaan saakka. Siellä jouduimme odottamaan Dubrovnikiin menevää bussia, jonka kyydissä pääsimme Podgoran kohdalle. Tuli taas pitkä matkapäivä!

Laskeuduimme bussipysäkiltä rantakadulle, sen loppupäästä löysimme majoituksemme, Apartments Coastin. Saimme ylimmäisestä kerroksesta studiohuoneemme, jonka parvekkeelta on näköala merelle. Iltapäivällä kävimme uimassa lähimmistä rapuista, minua eivät rannat niinkään kiinnosta. Suihkun jäkeen istuimme hetken parvekkeella, ennen kuin lähdimme etsimään illallispaikkaa.

Päädyimme Riva Restaurantin terassille, jonka annokset eivät juuri kehuja keränneet. Iltakahvit joimme majatalomme alapuolella olevassa kahvilassa, tarjoilijatyttö kertoi odottavansa ensimmäistä lastaan (poikaa) syntyväksi parin kuukauden kuluttua.

Hain aamulla lähikaupasta (todellakin lähellä) tuoreen leivän, valmistin aamiaisen ja erkavoiduimme tahoillemme. Hannun agenda oli selvittää seuraava siirtyminen, minä lähdin kävelemään kohti Tučepia. 

Tućepi

Makarska Rivieran varrella on rantakohteita kuin helminauhana, tuskin toisistaan juurikaan erottuvina. Kaikkien ylle nousee upea Biokovo-vuoristo.

Kävin Tučepin aallonmurtajalla ja käännyin takaisin kohti Podgoraa. Kohtasimme Podgoran kävelykadulla, hain kaupasta ja tuoretorilta salaattiainekset ja otimme lenkkioluet majapaikkamme alapuolella olevalla terassilla. Suihkun jälkeen pyykit, salaattilounas ja siesta.

Konoba Klemić

Illalla laskeuduimme rantakadulle ja kävelimme hetken matkaa samaan suuntaan, josta olin aiemmin päivällä rekisteröinyt parit mukavat terassit. Jäimme Konoba Klemićin rannan puoleiselle terassille, jossa söimme hyvät (hinnaltaan edulliset) ateriat. Kun palasimme kämpille, naapuriin majoittunut mukava tsekkiperhe halusi tarjota meille mantelilikööri- ja luumuviinasnapsit. Yhteistä kieltä ei löytynyt kuin "Njam, njam!"

Tämän päivän kävelylenkkini suuntautui rantaa toiseen suuntaan, Čakljeen. Majoituksia, ravintoloita ja kahviloita riitti koko tien täydeltä. Samoin poukamia, joissa saattoi kivirannoilta pulahtaa mereen. 

Poikkesin mäen päälle pienelle hautausmaalle, siitä oli hienot näköalat sekä merelle että vuoristoon. 

Čaklje

Tieni päätyi viihtyisään Čakljeen, jonka aallonmurtajalla kävin kääntymässä. Suojaisissa poukamissa oli täälläkin auringonpalvojia ja uimareita.  Päivä oli tuulisin tähän asti ja aallot melkoiset.

Čaklje

Kivetys päättyi pikkukivirannalle ja käännyin takaisin kohti Podgoraa. Tarkoitukseni oli käydä tänään sekä iltapäivä- että iltauinnilla, mutta taivaalle alkoi kertyä pilviä ja kohdallamme aallot olivat melkoiset.

Kohtasimme Podgoran satamassa ja menimme lenkkioluille mukavaan Kuka kahvila/baariin. Kun palasimme kämpille, tsekkinaapurit huutelivat parvekkeelta iloisesti ja nostimme taas maljat Tšekki-Suomi -ystävyydelle. Tuuli niin kovasti, että siirsimme kuivaustelineen sisälle ja päätimme unohtaa uimisen tältä päivältä.

Suihkun jälkeen tein taas lounassalaatin, näillä rehuilla luulisi pärjäävän tämän päivän.

Pitkästä aikaa sain ottaa käyttöön pitkähihaisen vaatteen. Menimme läheiseen Restauran Centraliin syömään pastat ja simpukat. Ei tullut sadetta eikä luvattua ukkosta, mutta tuuli kohisi ja paukutti peltikattoja koko yön.