tiistai 6. kesäkuuta 2023

Honkanummen "alppiruusupuisto"

Tuuli tyyntyi vihdoin ja lähdin fillarilenkille. Kävin Honkanummella tsekkaamassa Hannun keväällä istuttamat orvokit, jotka öiden lämmettyä pitää vaihtaa uusiin kesäkukkiin. Yritin löytää nimikkopuumme kappelin takaa, mutta en löytänyt sitä. Onkohan se kasvanut jo niin isoksi? Jäin kiertelemään aluetta ja ihailin eri värisiä rhodopensaita, jotka vielä jaksavat kukkia komeasti. Ei tarvitse polkea Haagan tai Kontulan rhodopuistoihin asti. Poimin varjoisista paikoista kieloja, ne ovat omalla pihalla aurinkoisella paikalla jo kukkineet. Olin ajatellut pyöräillä Kalkkikalliolle ja Tikkurilan kautta kotiin, mutta poikkesinkin Helsinki Outletin Haltian myymälään. Harmi, että -70% ruutupaitoja oli enää jäljellä vain pieniä kokoja. Fillarini muovinen ketjusuoja oli jossain (pyörätelineessä?) saanut kolhun ja nyt sen takaosa punkesi pinnojen väliin. Onneksi en ollut alamäessä ja sain vauhdin pysäytettyä nopeasti. Repäisin suojan irti ja poljin kaupan kautta kotiin.

Kotona tein tonnarisalaatin ja yritin vähän huilia. Illalla lähdin metsälenkille Susan kanssa ja vaihdoimme samalla kuulumiset. Hain kaupasta mansikkapullat iltakahville, olihan lounas ollut kevyehkö. Itse en viitsi juurikaan leipoa, ettei tule syötyä liikaa makeaa.

Keskiviikkona kutsuin Ritun lounaalle. Koska hän oli ensivierailulla kodissamme, esittelin ensin talon, sen jälkeen istuimme ulos syömään Murtolan salaattia (savutonnikalalla). Myöhemmin illalla hän poikkesi vielä tuomaan lupaamansa raparperit ja puskan lipstikkaa. Raparperit pilkon taas pakastimeen (sunnuntaina saadaan Suvin kakkua), lipstikkaa silppuan seuraavana päivänä hernekeittoon.

Kesän kirjoja:

Panu Kunttu & Sanna-Mari Kunttu "Kaikki luodon linnut - kahden saaristotutkijan melontaseikkailu Pentti Linkolan jäljillä". Koronakesänä 2020 pariskunta meloo Salosta Poriin seuraten Linkolan perheen soutumatkaa 1970-luvulla. Mielenkiintoinen tarina ottaa voimakkaasti kantaa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta saariston luonnon ja linnuston monimuotoisuuteen. Yksi oikoluku lisää, niin harmittavat kirjoitusvirheet olisi saatu pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti