Sunnuntaina ei saatukaan kakkua. Lohjalla nuoriso oli kesäflunssassa ja pysyimme kaukana sieltä. Lähdin fillaroimaan Nikinmäen kautta ja Kukinkaantietä pitkin Sipoon kirkoille ja Nikkilään. Hannun pyörästä katkesivat ketjut, onneksi kotiportilla, joten hän vaihtoi pyöräilyn kävelylenkkiin.
Sipoon "uudelle" kirkolle polkiessani näin jo kaukaa, että ovi oli avoinna ja sisällä paloivat valot. Muistelin, etten ole siellä sisällä käynytkään, mutta kastepuu olikin vanhastaan tuttu. Lukuisat ehtoollispikarit kertoivat, että kirkossa oli juuri päättynyt konfirmaatio. Pienen matkan päässä on vanha kirkko, jonka ovi oli yllättäen kiinni. Hetken kuluttua vahtimestari saapui uudelta kirkolta ja kertoi vanhan kirkon avautuvan 12.00 kun opas saapuu paikalle. Olen käynyt siellä niin monta kertaa, etten tarvinnut opastusta. Polkaisin Nikkilän ja Korson kautta kotiin päin.
Kotiin polkiessa tein vielä
yhden lisämutkan, kun lähdin seuraamaan vanhaa Jawaa selvittääkseni,
kenellä naapurilla sellainen on.
Kotiuduttuamme grillasimme pihalla koko pussillisen vihreitä paprikoita (pimientos), sillä halusin testata niitä dippiin. Illalla soseutin kermaviiliin grillatut paprikat, aurinkokuivattuja tomaatteja, fetaa, chiliä, mausteita ja yrttejä. Epämääräisen näköistä, mutta hyvän makuista.
Maanantaina polkaisin Ritulle ja sain lisää ihanaa lipstikkaa. Kuivuri pyöritti niistä laatikollisen rapsakkaa, hyvän tuoksuista maustetta talven keittoihin ja patoihin.
Lämpötila on noussut huimaavasti ja yötkin ovat jo lämpimiä. Tiistaina haimme Tikkurilan torilta kukat haudalle ja terassille. Päivän lenkin tein kävelemällä Honkanummelta kotiin. Matkalla keräsin ruusun terälehtiä, jotka aion kuivattaa ja tehdä niistä ruusuöljyä kuivalle iholle. Kylpyhuoneen valtaa hurmaava tuoksu, kun jätin ruusun terälehdet lämpimän lattian päälle kuivumaan. Hannu rutisti kuivatun lipstikan, eikä sitä todellakaan tullut paljon purkin pohjalle. Pitää muistuttaa itseään, kuinka vahvaa se on, joten hippunen riittää ruokaan kuin ruokaan. Siitäkin aion tehdä suolaa, kuten kuivatuista suppilovahveroista. Ilta kului pihalla puuhastellen; Hannu pesi muutamat matot ja terassin, minä keskityin ulko- ja sisäkukkien istuttamiseen ruukkuihin. Toin Honkanummelta Hannun keväällä viemän orvokin kotiin, se saa jatkaa kukintaansa pihapöydällä. Ehkä siirrän sen myöhemmin kukkapenkkiin ja se kukkii siellä tulevanakin kesänä.
 |
| Markku Luolajan-Mikkola ja Marianna Henriksson |
Tänä kesänä emme ehdi kuin kahteen Pitäjänkirkon Laurin päiväkonserttiin. Torstaina polkaisimme kirkolle kuuntelemaan Markku Luolajan-Mikkolaa (viola da gamba) ja Marianna Henrikssonia (cembalo), jotka esittivät musiikkia Versaillesin hovista. Koska oli helteinen päivä, päätimme jo lähtiessä, että jätämme Haltialan pyörälenkin väliin. Hyvä niin, sillä Grete lähetti viestin ja kertoi tarvitsevansa lapsenvahtia. Konsertin jälkeen tulimme suoraan kotiin kotiin ja menin naapurin poikien seuraksi, kun nämä plutasivat pikkualtaassa. Hannu tuli pelaamaan sulkapalloa Danielin kanssa ja minä jouduin pomppimaan trampalle. Ihanat pojat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti