Minulla on tälle kesälle peräti neljä Viron reissua. Heti kohta lähden Annan ja Sofian kanssa Tallinnaan, se on synttärilahjani näille keväällä synttäreitä viettäneille tytöilleni. Juhannuksen jälkeen on vuorossa 12 päivän moottoripyöräreissu. Luvassa on pääosin tuttuja kohteita, vain kaksi meille uutta. Yritin tehdä reitin niin, että pääsen mahdollisimman monessa paikassa uimaan. Naapurin Grete kutsui meidän vanhempiensa luokse yöksi ja vinkkasi monta lähistön nähtävyyttä tai mukavaa kohdetta. Heinäkuussa lupasin viedä Ilonan Tallinnaan, häntä näkee nykysin aivan liian vähän, ehkä kahden kesken saamme vietettyä yhteistä laatuaikaa.
Elokuussa lähden himoitsemalleni patikkareissulle Hiidenmaalle. RMK:n vaellusreitti on 240 km ja se kiertää koko saaren rantoja myötäillen. Ikävä vain, ettei siellä ole mitään palveluja, joten joudun suunnittelemaan reitin majapaikasta toiseen. Huonoa on myös se, että joudun joka paikassa (paitsi Tallinnan hostellissa) maksamaan yksin 2hh. Aikataulu määräytyi Kassarin majoituksen mukaan, nappasin kaksi yötä tutusta "leikkimökistä", jonka lähellä on Kassari poodi ja 2-3 hyvää ravintolaa. Mikäli ovat vielä auki elokuun loppupuolella. Hannu pääsee alkumatkalle mukaan tasaamaan majoituskuluja Tallinnaan ja Haapsaluun. Hiidenmaalla minulla on aikaa vain viisi yötä, ja joudun tekemään osan matkasta bussilla, kun allakka on taas kummasti täyttynyt. Ehkä pääsen ensi kesänä jatkamaan vaellusta Pohjois- ja Länsi-Hiidenmaalle.
Kotimaata pyörimme Hondalla mahdollisuuksien ja aikataulujen mukaan. Lähiseudun otamme haltuun fillaroiden. Kotonakin on kiva olla, varsinkin näin hienolla kelillä. Pihalla puuhastellen, grilliruokia herkutellen ja kirjoja lukien. Välillä käyn pulahtamassa Keravanjoessa. Olisin halunnut lähteä Hondalla Ahvenanmaalle, mutta se olisi tullut majoituksineen niin kalliiksi, että vaihdoimme sen mökkiviikkoon Mathildedalissa. Tarkoitus on ottaa fillarit mukaan, että pääsen vihdoin tutustumaan Kemiönsaaressa sijaitsevaan Söderlångvikin museoon ja puistoon. Menomatkalla voisimme poiketa Tammisaareen ja uuteen Chappe nykytaiteen museoon.
Loppukesän-alkusyksyn sunnitelmia ei ole vielä olemassa. Hannu haikailee Kreikkaan, minä muualle Balkanille tai Portugaliin. Ehkä jätän Portugalin ensi kevääseen ja lähden sinne vaeltamaan. Pitkään on roikkunut haaveissa Kiova, toisaalta edullisimmat (suorat) lennot ovat Pristinaan, mutta herrat sotaherrat pistivät nämä suunnitelmat jäihin. Jos serbit lopettavat uhoamisensa Kosovossa, se on yksi varteenotettava vaihtoehto syksyn reissulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti