Allikalaht - Kärdla 14 km - Kassari

Mamma Mia Pizzeria

Jalkoja särki yöllä, olen totaalisesti unohtanut venyttelyt ja illalla vältin veden juomista, ettei tarvitse yön pimeydessä lähteä huussiin. Aamuyöstä laitoin sähköpatterin päälle ja sain nukuttua liki kahdeksaan saakka. Aamiaisen jälkeen laastaroin jalkani, pakkasin tavarani ja siistin jälkeni. Omat roskani vein lähimmän bussipysäkin roskikseen. Olisihan täällä viihtynyt pidempäänkin, mutta kauppa on kovin kaukana. Aurinko lämmitti jo, kun kymmenen hoodeilla lähdin kävelemään kohti Kärdlaa. Välillä vähän turhankin kuumasti, sillä taivalsin nyt tien aurinkoista puolta. Ennen Kärdlaa taivaalle alkoi kertyä tummia pilviä. Tässä kuumuudessa ja kosteudessa en todellakaan halua ottaa sadeviittaa käyttöön, joten päätin sateen sattuessa peittää rinkan sadesuojalla, avata sateenvarjon ja siirtyä tien toiselle puolelle bussipysäkille odottamaan bussia tai liftaamaan. Busseja oli tullut vastaani kaksi, eikä yksikään ollut ohittanut minua, joten huono idea. 80-tiellä ajetaan niin lujaa, ettei kukaan ehdi pysähtyä sille bussipysäkille, jolla minä seison. Huono idea sekin! Pääsin kuitenkin kuivana Kärdlaan ja kaupungin rajalla yksi bussi ohitti minut. Kävelin Mamma Mia Pizzeriaan ja tilasin nyt tiistain toisen vaihtoehtoni; grillatut katkaravut salaatilla ja lämpimillä vihanneksilla. Muuten hyvä, mutta pakastevihannekset oli lämmitetty aivan lötköiksi. Lähetin Tuulille viestin, että lähden bussilla kohti Kassaria. Hän on itse Tartossa sinne opiskelemaan lähteneen tyttärensä luona, mutta lupasi äitinsä tulevan autolla vastaan, kunhan ilmoitan millä pysäkillä jään pois. Yritin maksaa bussikyydin kolikoilla, mutta ne eivät kelvanneet! Kuski vingutti yhtiön korttia ja pääsin ilmaiseksi kyytiin. Tallinnassa olemme tottuneet maksamaan pankkikortilla (1,50€), mutta maanantain matkamme piti Baltijaamalta Bussijaamalle yllättäen maksaa käteisellä (2,00€). Mummo oli minua vastassa Vaelman pysäkillä ja ensi töikseen kysyi, missä "mees" on. Tämä on neljäs kertani tässä majoituksessa (plus kerran Vetsi Tallissa ja kerran Orjaku Sadamassa) ja olemme niillä reissuilla olleet Hondalla liikkeellä.

Little Garden House

Kassari Poodi

Menin suoraan piharakennukseen suihkuun ja jätin sinne osan tavaroistani. Samoin pyykit, jotka edelleen odottavat pesua ja kuivattamista, mutta onnistuuko se näin kostealla ilmalla? Loput vein mökkiini ja lähdin puhtain vaattein käymään Kassari Poodissa. Taitaa sielläkin olla jo kesäkauden alasajoa; ei ollut savukalaa, ei juustonakkeja eikä jogurtteja. Jäin perinteiselle tervetulo-oluelle kaupan terassille. Lest & Lammas Puhkekülään meni pitkä autoletka torvia soittaen. Liput hulmusivat autoissa, taitavat olla hääväkeä.

Yritin huilia, mutta kello oli jo niin paljon, että menin piharakennukseen keittämään kahvia. Samalla tein itselleni ruisleivästä iltapalan, emäntä oli tuonut keittiöön tuoreen kurkun ja omenia. Loppuillan istuin omalla terassilla ja kuuntelin, kun kypsät omenat putosivat maahan. Muuten olikin hiljaista. Myöhemmin illalla alkoi sataa. Harmittaa pyykkien puolesta, mutta muuten on mukava nukahtaa sateen ropistessa mökin kattoon.

Jokohan siellä tehdään eroa, mietin, kun Lest & Lammas lomakeskuksesta kantautui älytöntä älämölöä kolmen-neljän aikoihin. Oli niin pimeää, etten erottanut edes mökin ikkunoita. Yhden kerran välähti, ehkä se oli jonkun maantiellä ajavan auton ajovalot. Maren mökillä yön pimeydessä välähti pari kertaa ja jäin miettimään, oliko kyseessä elosalama vai iskikö sähköaita kipinää. Nousin aamulla kahvinkeittoon ja koska tälle päivälle on luvattu lämmintä säätä, otin riskin ja pesin vähän pyykkiä. Loput saavat jäädä Haapsaluun, siellä minulle luvattiin pesukone. Nettiyhteys on niin huono, että pyysin Hannua varaamaan minulle bussilipun huomiselle. Vanhaemäntä lupasi heittää minut Käinaan, joten loppureissu tulee olemaan vain kevyttä lenkkeilyä (ilman rinkkaa).

Õlle Koda

Aamiaisen jälkeen käyskentelin Kassarissa katsomassa vanhastaan tuttuja nähtävyyksiä. Uutta oli Õlle Koda, joka oli suljettu, mutta pihalla oli vapaa wifi. Tarkoitukseni oli alun perin kävellä Sääreen ja käydä mahdollisesti uimassa, mutta pilvinen sää ja nirhamat jaloissa ei antanut siihen mahdollisuutta. Kävin mökillä siirtämässä pyykit varmuuden vuoksi keittiöön ja lähdin kävelemään Orjakun satamaan. Uudet sandaalit tuntuivat niin mukavilta, että riskillä lähdin matkaan niillä, laastaroiduin jaloin.

iiUmekk

Lähetin illalla sähköpostia iiUmekk-ravintolalle varmistaakseni, että se on auki lauantaina. En saanut vastausta, mutta FB-sivut kertoivat ravintolan aukeavan 12.00 ja että illalla vietetään Venetsialaisia ja paikalla on food truck. Kävelin paikalle puoli kahden aikoihin ja siellä selvästi siivoiltiin paikkoja. Tarjoilija sanoikin, että ravintola on suljettu tältä kaudelta. Kerroin olevani kävellen liikkeellä, enkä halua taivaltaa samaa reittiä uudelleen illalla, varsinkin kun koko Kassari on ilman katuvaloja. Sain luvan käyttää wc:tä ja nauttia lasillisen valkoviiniä terassilla. Hetken kuluttua tarjoilija tuli (säälistä?) kertomaan, että jos kelpaa, heillä on kalagotlettia tuoresalaatin kera. No toki kelpaa! Kala oli kermaisessa kastikkeessa, lisäksi sain lämpimän leivän.

iiUmekk

Tyytyväisenä kävelin takaisin Kassarin mökkiini ja menin päikkäreille. Iltakahvin jälkeen alkoi taas sataa, pyykkini oli jo onneksi lähes kuivunut. Söin iltapalan ja kääriydyin filttiin omalla terassillani lukemaan Ulla-Lena Lundbergin "Kökarin Anna" -kirjaa. Vanhaemäntä palasi reissuiltaan ja varmisti vielä huomisen aikatauluni.

Pikkumökin venetsialaiset