Muuseumikaart vinkumaan, Tallinna

Tosin minulla ei ole mitään korttia, eikä edes APPia (suomalainen puh.numero), vaan käytän QR-koodia. Ehdotin Sofialle, että hän lähtisi mukaani pariksi yöksi Tallinnaan. Mietin hotellia aamiaisineen, mutta varmuuden vuoksi varasin Fat Margaret'sin 2hh omalla kylpyhuoneella ja omin eväin, jos lähdenkin yksin. Niinhän siinä kävikin.

Pull

Menomatka Tallinnaan oli Viking Cinderellalla. Täällähän hienot istuimet on, ehdin jo iloita, kunnes ymmärsin, että tila oli tarkoitettu matkatavaroiden säilytykseen ja lukittaisiin matkan ajaksi. Mitä haaskausta! Hain muualta ei niin mukavan istumapaikan, kävin taxfreessa ja kulutin matkan näyttelyitä ja lounaspaikkoja netistä tutkien ja kirjaa lukien. Rantauduttuani suunnistin suoraan Pulliin, koska siellä oli kalkkunavarras lounaaksi (8€). Kadut olivat märkiä, sadekuuro oli pyyhkäissyt Tallinnankin yli. Huoneeni ei ollut vielä valmiina, jätin laukkuni säilytykseen ja kävin Baltijaaman Selverissä ostamassa iltapalaa. Torilla mustaherukat maksoivat 6€/kilo, niitä pitää hakea kotiin, kun omat puskat ovat niin kitukasvuisia.

Fat Margaret's

Sain huoneeni, joka ei onneksi ole maantielle päin. Kävin suihkussa ja yritin levätä, mutta olin unohtanut puhelimeen äänet päälle ja K-kauppa pimputti minut hereille. Keitin kahvin, jonka join parvekkeella. Vaihdoin mekon päälle ja lähdin kaupungille, ei kai tänne nukkumaan ole tultu. 

Nyt kun minulla ei ole lasta eikä miestä mukana, voin suunnistaa minne haluan. Meninkin Paksun Margaretan kattoterassille spritzerille, kun oli kuuma ja siellä sentään vähän ilma liikkui. Kirjauduin sisään Museokortilla, joten alas tullessa kiertelin hetken jo aiemmin näkemääni näyttelyä.

Liikkeelle minut houkutteli Helsingin Uutisten juttu, jossa kerrottiin, että Kadriorgin puisto juhlistaa 307. syntymäpäiväänsä tänään ja huomenna maksuttomalla musiikki- ja tanssitapahtumalla. Ihmisiä vaelsikin paljon samaan suuntaan kanssani. Mikä maksuton tilaisuus!? Kaikki portit oli suljettu ja niillä tarkistettiin liput/kutsut. Pettyneenä käännyin takaisin, hetken harkitsin ratikkakyytiä, mutta kun en ehtinyt ykkösen kyytiin, kävelin koko matkan (varvastossuilla) takaisinkin. Suihkun jälkeen söin iltapalaksi ruisleivän kanssa hyvää Selverin savukalasalaattia ja aurinkokuivattuja tomaatteja.

Aamulla keitin kahvin ja otin sen mukaani termosmukissa. Ostin Kalamaja Pagarista juustopiiraan ja istuin Vana-Kalamajan varrelle varjoon nauttimaan aamiaiseni. Jo yhdeksältä oli hiostavan kuuma. Kävinkin Telliskiven Loomelinnaken vessassa riisumassa paidan alle pukemani topin ja huuhtaisin samalla termoksen.

Kiertelin Telliskiveä, kunnes oli aika mennä Da Vinci Genius -näyttelyyn. Kasvatuslaatikoissa on isoja lipstikkapuskia, nappasin yhden oksan iltaruokaani. Olin ostanut lipun 10.00 esitykseen, siihen ei ollutkaan mitään tunkua, seuraava näytti jo paljon suositummalta. Esitykset alkavat tasatunnein, joten ei auta myöhästyä. Näyttely oli todella vaikuttava, jopa liikuttava! Taidetta, kaunista musiikkia, Da Vincin "puhetta", liikkuvia kuvia. Interaktiivisia kuvia ja pelejä, joihin yleisö saattoi osallistua. Pienempiä (ja vähän isompiakin) lapsia pelotti alun pimeys ja kovat äänet, mutta rauhoittuivat kun saivat itse osallistua. Istumapaikkoja ei ole kuin lattialla, en suosittele huonojalkaisille. Kuvia tuli niin paljon, että teen niille oman postauksen.

Olin ajatellut lounaspaikaksi jotain Noblessnerin ravintolaa, mutta kello oli niin vähän, että suuntasinkin kulkuni vanhaan kaupunkiin. Kävin katsomassa Eesti Tarbekunsti ja Disainimuuseumin (etdm) ykköskerroksen kesänäyttelyn, perusnäyttelyt olenkin jo nähnyt. 

Trofé

Koska olin hoodeilla, kävin lounaalla Trofé ravintolan kellarissa (9€). Muuten vältin vanhakaupungin, joka oli täynnä turisteja.

Mikä on lomalla parasta? No omat eväät. Lounaan syötyäni kävelin Noblessneriin, hain Põhjalan myymälästä parin euron kylmän portterin ja istuin rantapenkille. Mukaan olin pakannut hotellista lainaamani Põhjalan maistelulasin. 

Kävin katsomassa Kai Kunstikeskuksen näyttelyt, hauskin oli video "poliiseista", jotka valtavan isot koppalakit päässään pyörittivät voimistelukisoista tuttuja nauhoja, paitsi että nämä olivat niitä nauhoja, joilla suljetaan rikospaikat. Kotimatkalla ostin Rimistä salaatin iltapalaksi (salaattipuffet 11,90/kg). Olin taas kävellyt jalat kipeiksi kovaa asfalttia, liikkeellä olin kuusi tuntia, onneksi olen yksin.

Suihkun ja hetken huilin jälkeen keitin kahvin, jonka kaadoin taas termosmukiin. Sääennuste lupasi Tallinnaan tälle päivälle puolipilvistä. Tiedä sitten, missä ne pilvet ovat, täällä ainakin on paahtava helle ja pilvetön taivas. Otin kahvin ja kirjan mukaani ja kävelin Kalarannaan, siellä sentään tuuli vilvoitti. Rannassa on mukavia lepotuoleja ja edelleen Kohvik Kai, vaikka Linda Lines (harmittavasti!) lopetti jo vuosia sitten. Satamasta lähtevät risteilylaivat Aegna saarelle.

Torstaina keitin kahvin ja join juotavan jogurtin. Pakkasin laukkuni ja jätin sen säilytykseen. Harkitsin lounasta Mere Restossa tai Platzissa, mutta kun tarkoitus on kotiuduttuani grillata, jätin ne toiseen kertaan. Kävelin Baltijaamalle ostamaan herukoita, samalla söin Matsimokan (pojat, me ollaan hävitty tää peli!) kuuman kanacaesarleivän (2,90€).

Tervetuloa Helsinkiin!

Jos olisin raskinnut olla vielä kolmannenkin päivän, olisin viettänyt sen Koplissa ja Põhjala tehaksen alueella. Hannu haki minut satamasta ja auttoi kantamaan Viikkarin tarjouskuoharit. Auton ilmastointi oli hajonnut, jouduimme ajamaan ikkunat auki. 

Heinäkuun kirjoja:

Tove Jansson "Muumipapan urotyöt". Muumipapan oma tarina syntymästä lähtien, talon rakentamisesta ja Muumilaaksoon asettumisesta. Paljastuu myös, että Juksu on Nuuskamuikkusen isä ja Hosuli oli Nipsun isä. 

Tyttöjen kanssa Tallinnassa

Patarei

Lupasin Annalle ja Sofialle synttärimatkan Tallinnaan. Varasin Maren asunnon kahdeksi yöksi Soffen rippileiriläisten konfirmaation jälkeen. Harmi vain, että Annalle sattui iltavuoro juuri ennen reissua ja aamuvuoro heti reissun jälkeen, joten emme saaneet yövieraita. Onneksi olin varannut liput Viking Linelta, niin ei ollut kovin aikainen lähtö. Tytöt ajoivat Sauvosta meille hyvissä ajoin, Hannu heitti meidät junalle ja olimme Katajanokalla vähän turhankin aikaisin. Porukkaa oli paljon, löysimme istumapaikat 7-kannen kahviosta.

Noblessner

Noblessner, Kampai (Kim Mikkola)

Turhaan olin pelännyt ratikkatyömaan aiheuttamia häiriöitä ja varoittanut tyttöjä, että joudumme luultavasti kantamaan laukut työmaan ohi. Nämä olivat kuunnelleet ohjeeni kiltisti ja ottivat mukaan kannettavat kassit. Minä vedin sujuvasti vetolaukun perille asti. Mare pahoitteli jo etukäteen, ettei tällä kerralla voinut kutsua meitä kotiinsa kahville, sillä hänelle oli tulossa vanhoja luokkakavereita kylään. Siellähän nämä istuivat pihalla, kun pääsimme perille.

Boheem

Telliskivi

Halusin näyttää tytöille Tallinnasta muutakin kuin keskustan ja Raatihuoneentorin. Lähdimme kävelemään rantaa myöten Noblessneriin ohi iglumajoitusten ja poiketen Sishin myymälään ja outlettiin. Nousimme takaisin Kalamajaan ja menimme syömään Annallekin tuttuun Boheemiin. Siitä olikin lyhyt matka Telliskiveen ja Loomelinnaken myymälöihin. Sain odotella tyttöjä hetken jos toisenkin, itselleni ostin yhden hipelykiven ja samasta materiaalista tehdyn rannekorun. Näytin vielä Fotografiskan, mutta sanoin käyväni siellä heinä- tai elokuun reissulla. Palasimme Suur-Patareille Rimin kautta, ostin aamiaistarpeita, tytöt itselleen juotavaa ja herkkuja. Illan vietimmekin kämpillä.

Aamulla ei ollutkaan mihinkään kiire. Annan herättyä keitin kahvit, Sofia jatkoi uniaan. Lähdin kävelemään Rotermanniin, vähänkö outoa; menen 90 minuutin hierontaan, vaikka mukana on hieroja omasta takaa. Toivoin, että tytöt hoitaisivat shoppailut sillä aikaa. Ei mennyt ihan niin, vaan he olivat vasta tulleet Rotermanni-kortteliin, kun minä poistuin Central Ilusalongista hyvin hierottuna. Tatjana sanoi muistavansa minut, johtunee siitä, että varpaankynteni olivat taas mustuneita ja varoittelin koskemasta niihin. Lupasin tulla elokuussa uudelleen. 

Rotermanni

Pull Restoran

Suosittelin lounaspaikaksi Pull Restorania ja sisään astuessani onnittelin ravintolaa saamastaan Michelin-tähdestä. Tilasimme kaikki lohikulhot, jonka tulen syömään jatkossakin. Syötyämme lähdimme kävelemään kohti vanhaa kaupunkia.

Hain turisti-infosta uusia esitteitä ja karttoja, tytöt sanoivat menevänsä edeltä Toompealle. Poikkesin kirjakauppaan valitsemaan hauskoja postikortteja, kun Anna laittoi viestin, että he ovat Nigulisten kirkon edessä. Eivät kuitenkaan halunneet lähteä näköalatasanteelle, joten sekin jää minulta heinä- tai elokuun reissulle. Nousimme Toompealla ja kävimme Aleksanteri Nevskin katedraalissa, jossa ei saa nykyisin ottaa kuvia. Toompealla tytöt kävivät Tuomiokirkossa ja otimme kuvia näköalatasanteella, ennen kuin laskeuduimme portaat alas ja kävelimme siitä Baltijaamalle. Anna halusi vielä uudelleen Loomelinnaken myymälöihin, neuvoin heille reitin, otin avaimet ja palasin kämpille.

Soo Uulitsa

Tommi oli Siirin kanssa sattumalta myös Virossa ja sovimme illallistreffit tiistaille. Me olimme jo kävelleet tarpeeksi, joten ehdotin meitä lähellä olevaa Soo Uulitsaa. Oli mukava tavata Tommi pitkästä aikaa ja tutustua hänen nuorempaan tyttäreensä (söpö kuin mikä!). Meillä oli lyhyt kotimatka ja iltakin oli jo sen verran viilentynyt, ettei tarvinnut enää käydä suihkussa. 

Annan Misu-kissa (yksi kolmesta) oli kateissa, kun emäntä ei ollut kotona kutsumassa kattia kotiin. Käskin äänittää kutsuhuudot puhelimeen, Aapo voi soittaa sitä pihalla. No sehän toimi, Misu oli palannut kiltisti kotiin!

 

Keskiviikkona Mare kertoi, ettei hän ole ottanut peräämme asiakkaita, koska he lähtevät perinteisesti Latviaan juhannuksen viettoon. Saisimme pitää asunnon niin pitkään kuin haluamme. Se oli tosi hienoa, olin jo pelännyt, että joudumme raahaamaan kasseja koko päivän mukanamme, kun paluu olisi vasta 17.00. Aamiaisen jälkeen lähdin kävelemään Kalamajan kauniille kaduille ja tsekkasin elokuun majoituksemme sijainnin. Kävin Baltijaama turgin yläkerran antikvariaateissa ja löysin lasilautasen palasaippuoille.

Pizzeria & Trattoria Margherita

Kävelin vanhaan kaupunkiin ja kävin ostamassa ne postikortit, jotka eilen jäivät ostamatta. Otin aperitiivin Must Puudelin terassilla ja söin kanacaesarin Pizzeria & Trattoria Margheritan terassilla. Oli käytävä vielä pikasuihkussa, ennen kuin keräsimme kamamme ja kävelimme satamaan tuliaisostoksille. Laiva oli tupaten täynnä ja porukka osti valtavasti juhannusjuomia.  

Oli kiva reissu! Hauskinta oli näyttää tytöille uusia paikkoja, ehkä hekin innostuvat tutustumaan Tallinnaan vähän laajemmin, eikä aina niihin samoihin nurkkiin, missä kaikki pyörivät. Hannu oli meitä (onneksi) satamassa vastassa, meidän ei tarvinnut tunkea itseämme kassien kanssa täysiin ratikoihin.

Vaihteeksi kotona. Tai melkein.

Made by Suvi

Palasimme Berliinistä sunnuntaina aamupäivällä, iltapäivällä olimme jo Lohjalla viettämässä Onnin ja Noelin synttäreitä. Samalla kävimme katsomassa äitiä, joka taas retkotti pyörätuolissaan toispuolisesti, joten pyysin mieshoitajaa siirtämään hänet nojatuoliin parempaan asentoon.

Maanantaille osui onneksi sateeton ilta, olimme pyytäneet Kaisan ja Maijan perheineen meille grillaamaan. Sitä oli soviteltu jo pitkään, aina oli joku menossa tai tulossa, nyt olivat jo koulutkin alkaneet. Vuoden kuluttua 4/5 serkuksista käyvät samaa koulua.

Päiväristeily Tallinnaan

Hyvä tuuri sään suhteen jatkui tiistaina, kun lähdimme viettämään päivää Tallinnassa. Hannu sai edulliset risteilyt Viking Linelta synttärilahjaksi. Menomatkalla juttelimme vanhemman kalifornialaispariskunnan kanssa, he olivat viettäneet päivän Helsingissä ja olivat menossa ensimmäistä kertaa Tallinnaan, sinnekin vain päiväksi. Rouva oli yhtä blondattu ja leikelty kuin Donata Versace, ei kuitenkaan aivan yhtä kamalan näköinen.

Tallinnassa kävimme aperitiivilla Valli Baarin terassilla, ennen kuin menimme Thaimaalaisravintola Nok Nokiin.

Nok Nok

Baltic Guide -lehden kesänumeroissa on Nok Nokin mainos 4-ruokalajin lounasmenusta (10€), mutta tarjoilija kiirehti kertomaan, että jossain mainostetaan virheellisesti lounastarjousta, oikeasti se on 3-ruokalajin menu (naudanlihasalaatti, jotain kanaa ja friteerattua banaania). Valitsimme a la carte -listalta tuliset annokset, molemmat kanaa. 
 

Kohvik Must Puudel

Mitään ostoksia emme tehneet ja museot jätämme suosiolla huonompaan keliin ja löysempään aikatauluun. Raatihuoneen täydet terassit eivät houkutelleet, vaan kävimme kahvilla Kohvik Must Puudelissa. Kahvit tarjotaan Muumi-mukeista ja ulkopöydät on päällystetty Marimekon vahakankailla. Tarjoilija kertoi (virolaisen) omistajan viehättyneen niihin. Juuri, kun ehdimme laivalle, alkoi rankkasade, joka ukkoskuuron tapaan loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Istuimme kotimatkan kannella ja sain yhden kirjan luettua loppuun.

Koko kesän olen odottanut kunnon ukkosta; salamoita ja jyrinää, ilmaa puhdistavaa ja raikastavaa rankkasadetta. Keskiviikkona sain sitä, mitä olin tilannut (tosin salamointi ja jyrinä jäivät aika vähäisiksi). Sadekuurojen välissä ehdin käydä lenkillä ja illlalla istuimme pihan perälle nauttimaan auringon viimeisistä säteistä. Jotain persiidejäkin olisi taivaalla sinkoillut, mutta näin valaistulla alueella niitä tuskin näkee, joten en vaivautunut yöllä nousemaan ylös, vaikka huonosti nukuinkin.

Helsinki; Taiteiden yön alkuillan tapahtumia

Torstaina houkuttelin Hannun mukaani Helsinkiin (minulla oli vielä Amos Rexin Ars Fennica -näyttely näkemättä) ja tein luettelon Taiteiden yön alkuillan kiinnostavista tapahtumista ja näyttelyistä. Rautatientorilla kävimme katsomassa ohjelmassa mainitun Design Marketin, jossa oli muutama koju sitä samaa tavaraa, mitä turisteille tuputetaan kauppatorilla. Siis ei meille!

Ajankohtaiset aiheet 1. palkinto; Olivia Harris (UK)

Luonto 1. palkinto; Bence Máté (Unkari)

Luonto, kuvasarjat 1. palkinto; Brent Stirton (Etelä-Afrikka)

Uutiskuvat 1. palkinto; Pieter Ten Hoopen (Hollanti/Ruotsi)

Kävimme katsomassa Sanomatalossa näytteillä olevan World Press Photo -kilpailun parhaimmiston. Kyllä veti hiljaiseksi, näitä pitää vähän sulatella.

Amos Rex

Seuraavaksi oli vuorossa Amos Rex, jossa on Ars Fennica 2019 -kilpailuun osallistuvien pohjoismaisten taiteilijoiden töitä.

Egill Sæbjörnsson

Aurora Reinhard "Taiteilija ja keräilijät"

Miriam Bäckström ja Petri Ala-Maunus (maisema)

Ulkona paistoi aurinko ja lähdimme kävelemään Annankatua Galleria Brondaan, jossa on esillä Kaj Stenvallin uusi näyttely "No more pulinas". Annankadulla vastaan käveli kaunis, helisevä kaksikko, joka oli menossa myöhemmin illalla esittämään vatsatanssia Teurastamolle.

Kaj Stenvall

Kaj Stenvall

Kaj Stenvall "Your Time Will Come"

Stenvallin uusissa tauluissa esiintyvät Putin ja Trump, mutta myös omat pääministerimme Sipilä (ex) ja Rinne (nyk.). Espan puistossa soi "Mantrojen yö", parhaillaan soitti joku mies kiinalaista musiikkia jollain antiikkisen näköisellä soittimella.

Jarkko Martikainen

Antiikista palattiin tähän päivään, meille tärkein kohde oli kuitenkin Espan lava, jonne Savoy Teatteri oli tuonut hyvän kattauksen. Saimme istumapaikat läheiseltä terassilta ja nautimme Jarkko Martikaisen soolokonsertista. Myöhemmin illalla olisi ollut vielä tarjolla espanjalaista ja portugalilaista musiikkia, mutta nää vanhat lähti kotia kohti.

Tähtiä Tikkurilan Kirjastopuistossa

Roope Palmu

Sara Jagrouny

VOF 2019 finalistit

Vantaan kaupunki tarjosi viikonloppuna kolme ilmaiskonserttia Tikkurilan uudessa Kirjastopuistossa. Me polkaisimme perjantaina kuuntelemaan VOF:n finalisteja, joita säesti loistava Vantaan viihdeorkesteri Ensemble johtajanaan Lenni-Kalle Taipale.

Koisorock, Vantaa

Lauantaina oli vielä lähes helteinen ilma. Fillaroimme Haltialan lenkin ja kotimatkalla koukkasimme Koisorockiin. Örri Mörrit olivat kaivautuneet koloistaan, niin esiintymislavalle kuin yleisön joukkoon. Kuinkahan pöhnäinen meno on illalla? Me polkaisimme kotiin kuuntelemaan muunlaista musiikkia ja grillaamaan pihalle.

Emily Read Art

Sunnuntaina tein kävelylenkin viljelypalstoille, jossa Tainankin lehtikaalit rehottavat. Maanantain aamupäivä oli sateinen ja lähdin käymään äidin luona Lohjalla. Hannu palautti kirjat kirjastoon ja illalla pakattiin.


Kesän kirjat 2:

Terhi Pääskylä-Malmström "Extreme Eesti - virollinen opas erilaiseen etelään". Erilainen "matkaopas" hieman tuntemattomampiin ja syrjäisempiin käymiskohteisiin. Minulle liiankin extremeä, ehkä jotain toista kiinnostavat tyhjentyneet asujaimistot, ruohottuneet kylänraitit ja raunioitunut neuvostoarkkitehtuuri. Muuten mukavaa luettavaa ja avartaa tietämystä Virosta.

Mikael Bergstrand "Delhin kauneimmat kädet". Ensimmäinen osa sarjasta, jossa ruotsalainen toimittaja seikkailee Intiassa. Luimme jo aiemmin toisen osan, tämä kirja antoi vastauksia joihinkin arvoituksiin. Göran Borg on erotettu sekä avioliitostaan että työpaikastaan ja lähtee mukaan ystävänsä matkalle Intiaan. Alun kamaluuksien jälkeen hän päättääkin jäädä maahan, saa itselleen sydämellisen paikallisen ystävän ja rakastuu päätäpahkaa kauniiseen, naimisissa olevaan intialaiseen naiseen. Onhan se kolmaskin osa (Omenalaakson guru) jossain vaiheessa luettava.

Tõnu Õnnepalu "Paratiisi". Kauniisti kirjoitettu, levollinen tarina kertoo kirjan minän lapsuudesta ja nuoruudesta Hiidenmaan "Paratiisissa". Kaipuu johonkin isompaan, tapahtumarikkaampaan saa kertojan lähtemään Paratiisista, ensin Tallinnaan ja sieltä kaukokaipuun saattelemana Pariisiin. Idän tuulet puhalsivat ja näivettivät Paratiisin, mutta koti-ikävä sai kertojan kaipaamaan takaisin kotikonnuilleen. Tämä kirja koostuu seitsemän päivän vierailusta ja vanhojen aikojen muisteluista; kirjeitä rakkaalle ystävälle. Faktaa vai fiktiota? Luultavasti molempia, mutta mukava lukea Hiidenmaan historiasta, olihan se ainakin minun suosikkikohteeni kesän 10 päivän moottoripyöräreissulla Virossa.