Talvi? Ei... takatalvi? Ei sekään.

Pääsiäisen jälkeen satoi lumiräntää lähes joka päivä. Termisestä talvesta ei voi Etelä-Suomessa puhua, eikä takatalvestakaan, kun varsinaista talvea ei ole ollut kuin muutama päivä. Iltapäivisin aurinko paistaa ja sulattaa yöllä/aamulla sataneen lumen. Aika kuluu edelleen lenkkeillen, lukien ja laiskotellen. Ruuanlaittoon saa kulumaan jonkun aikaa, mutta varsinaiseen tekemiseen en ole vieläkään ryhtynyt. Pitäisi siivota kaappeja, pestä ikkunoita ja kuurata kylppärin kaakeleita. Ihan tässä laiskistuu, kun aikaa tuntuu olevan yllin kyllin. Yksi ovelta-ovellekauppias kävi koputtelemassa, eikö se nyt ainakin pitäisi lailla kieltää? Maakuntarajan avautuminen tarkoittaa sitä, että pääsemme Meri-Teijoon, on edes jotain mitä odottaa.
Dokumenttiprojekti "Nepalin morsian" (2019).

Perjantai oli tuulinen ja aurinkoinen, lumista ei ollut tietoakaan. Kävelylenkillä keräsin kotiin eri puista oksia tulppaanien joukkoon. Naapurin Siiri kertoi, että isi, äiti ja pikkuveli tulevat yökylään hänen huoneeseensa ensi yöksi. Kerroin hänelle, että Lohjalla asuessamme mekin kokeilimme yhden kerran parvekkeella nukkumista, kun oli tosi kuuma kesäyö. Hannu hipsi sisälle jossain vaiheessa, kun selkä ei kestänyt kovalla alustalla nukkumista. Ja tämä vielä haikailee telttareissua Eurooppaan!
 

Peltiruokaa

Illalla tapastelimme, kuuntelimme Paco de Luciaa ja katsoimme yhden Andalusian reissun kuvat. Vasta tänään hiffasin, että minullahan on Lohjan vuosiltani tunnukset myös Lukki-kirjastoon. Sainkin heti lainattua Cilkan tarinan e-kirjana.
Illan dokkari "Unelmien maatila" (2019).

Ankkalampi

Koko viikonlopun oli keväisen kaunis keli. Kokki sai vapaata lauantain keittiövuorosta ja hain meille valmiiksi pakatut tuoreet sushit Cittarista. Illalla söimme taas uunitapaksia.

Koronakorvikset, Tallinnan Loomelinnak

Sunnuntaina tein pitkän kävelylenkin, Hannu kävi fillaroimassa ja kunnosti neukkupyöränsä myyntikuntoon. Ruoka kypsyi grillissä, syötyämme katsoimme Fotografiska Tallinnan opastetun Tom of Finland - The Darkroom -näyttelyn. Ihanan ymmärrettävää englantia ja lisäksi ilahdutti, että näyttely on saanut kolme kuukautta lisäaikaa (19.7. saakka). Ehkä ehdimme katsomaan sen livenäkin?
Illalla 3-osainen ruotsalaissarja "Tsunami".

Matarinkoski

Tiistai oli tähän asti kevään lämpimin päivä. Tein kanasämpylät evääksi ja kävelimme Matarinkoskelle Keravanjoen rannalle piknikille. Pian voisin ottaa fillarin käyttöön, jaloissa alkaa olla jo rasitusvammoja jatkuvasta kävelemisestä.
 

Päivän proteiinit

Oikeasti kevät on jo pitkällä! Auringon lämmittäessä talon eteläseinää muurahaiset tunkevat jostain raosta makuuhuoneeseen (ensimmäisen kerran minun aikanani tässä talossa). Hannu laittoi niille houkuttimeksi juomalasiin hunajavettä ja johan marssisuunta muuttui. Aamulla juomalasi oli aivan mustana muurahaisista. Lohjalla rivarissa asuessani meillä oli sama ongelma, silloin Suvi oli juuri oppinut etusormi-peukalo-otteen ja napsi murkkuja lattialta suuhunsa.
Aloitin fillarikauden kevyellä lenkillä polkaisemalla Honkanummelle ja Ikeaan.  
Kävin pitkästä aikaa Lohjalla, kun kuskasin Hannun hakemaan DragStariaan. Menomatkalla haimme lounaat Perttilän Ismetistä. Tyhjällekään terassille ei saanut istua, joten menimme syömään Mäntynummen koulun aurinkoiselle pihalle. Virkkalassa rupattelin takapihalla kummisetäni kaksosten kanssa, ennen kuin ajoin Suvin takapihalle. Sisälle en edes yrittänyt, näinkin tapasin Onnin ja Noelin silmätysten. Ei voi antaa kuin ilmahaleja ja lentosuukkoja.
Perjantaina aloittelin ikkunoiden pesua, sitä hommaa olen siirtänyt viikosta toiseen. Ja todellakin aloittelin! Pesin vain kuistin ikkunat ja verhot. Hannu sen sijaan pesi Sinipiialla kaikki alakerran ikkunat ulkopuolelta. Sen jälkeen grillasimme raakamakkaroita ja kasviksia, mutta sään viilennyttyä söimme sisällä. Vantaan kaupunginmuseo näytti netissä näyttelyn "Kohti tuntematonta". Kävimme sen jo aiemmin katsomassa ilman opastettua kierrosta. Naapurin tytöt pyrähtivät pihallemme. "Sitten kun saadaan tulla teille sisälle, voidaan taas syödä herkkuja", sanoi Ella. Aivan kuin heillä ei kotona herkuteltaisi, kun äiti on varsinainen kakkumaakari!
Illan elokuvana absurdi "Hotel Artemis" (2018), päätähtenä loistava Jodie Foster.

Lauantaina oli tuulinen sää. Lenkin jälkeen Hannu keskittyi DragStarin huoltamiseen ja silittelyyn, minä ruuanlaittoon. Tein meksikolaista papusoppaa, johon lisäsin punaisia linssejä ja purkillisen erinomaista letšoa, josta on tullut suosikkini. Soppaa tuli niin paljon, että lähetin Hannun viemään yhden annoksen Matti B:lle.
Nyt löytyi uusi lempivalkkari; eteläafrikkalainen Fairhills.

Hiirilampi

Sunnuntaina oli pitkästä aikaa tyyni päivä. Vallitsi ihana sunnuntairauha, kun lähdin lenkille. Ei juurikaan autoja ja vain muutama kävelijä oli näkyvissä. Möskärin kuntorapuilla oli kuitenkin sen verran paljon porukkaa, että kurvasin Hiirilammelle, hyvä piknikpaikka sekin.

Kotona tuunasin Lidlin uunivalmiin lihapadan kuullottamalla Hackmanin padassa sipuleita, chilihiutaleita ja savupaprikaa. Lappasin lihat pataan, lisäksi purkillinen letšoa, paloiteltua parsakaalia, vihreitä pikkupaprikoita ja punaisia linssejä. Lorautin joukkoon ruokakermaa, punaviiniä ja vähän soijaa. Pata porisi uunissa pari tuntia ja hyvää tuli! Helppoa kuin heinäteko, suurin homma oli avata portugalilainen punkku (kuiva korkki) ja poistaa pimientosten siemenet, joita tuntui leviävän pitkin keittiötä. Olisihan ne voinut syödäkin.

Kevään kirjoja:
Heather Morris "Cilkan tarina". Itsenäinen jatko-osa Morrisin kirjalle "Auschwitzin tatuoija". Todellisuuteen pohjautuva kirja kertoo nuoresta tytöstä, joka selvisi hengissä kärsittyään kolme vuotta Birkenaussa. Venäläiset tulkitsivat Cilkan veljeilleen omasta tahdostaan natsien kanssa ja passittivat tämän 15 vuodeksi pakkotyöleirille Siperiaan. Pystyykö hän selviämään vielä tästäkin hengissä? Kirjassa on raakaa tietoa Stalinin Gulag-vankijärjestelmästä.

Pääsiäinen, koronakevät 2020

Pääsiäinen on aina ollut lempipyhäni. Ei tarvitse stressata sukulaisvierailuilla, ei ole mitään pakollista tekemistä. Tietysti harmittaa, ettemme voi nähdä muita perheenjäseniä. Tavallaan siihenkin on jo tottunut, olemme viettäneet niin monta pääsiäistä reissussa. Ehdimme jo etukäteen sopia, että ennen tämän keväistä reissuani Suvin porukat tulisivat meille pääsiäislounaalle, mutta nyt kävi näin. Heilläkin on vaihtelevasti ollut taudinpoikasta, onneksi ei sen vakavampaa. Sitä olenkin tässä viime aikoina miettinyt, miten pöpöt leviävät vuoroviikkolasten mukana, samoin keikkaa tekevien hoitajien mukana hoivakodeissa. Äiti ja muut Mainiokodin asukkaat on nyt eristetty omiin huoneisiinsa, sosiaalinen elämä (jos sitä oli tähänkään asti) on nyt totaalisesti jäissä. Täytyy vain toivoa, että hoitajat eivät kanna virusta mukanaan.

Kiirastorstaina tein ruokaostokset ja hoidin viikkosiivouksen, Hannu teki sillä aikaa oman lenkkinsä. Hannun isä täyttäisi tänään 100 vuotta, veimme Honkanummelle kukat ja kynttilän. Kävelin kotimatkan aurinkoisessa, mutta tuulisessa säässä. Iltapäivällä vein Hannun Hyrylään bändin "pussikaljatreeneihin". Ystävät lähettävät hauskoja videopätkiä, piristämään tätä Vain kotona -elämää. Joku kekseliäs asukas oli laittanut ikkunaan kuvan "Nalle" Wahlroosista, propsit idealle! Otin esille muutaman pääsiäisnoidan, nyt ei tipuja tai pupuja tarvita, kun vietämme pyhäpäivät kaksin. Vietin illan yksikseni kavereille viestitellen, tein kasvispitoisen iltapalan ja kuuntelin samalla Hannun varsovalaisen ystävän Roman Drozdin vaikuttavan (elokuvamusiikkia) levyn "Monochromatic".

Pitkäperjantaina tein Sofi Oksasen ohjeella lammaspataa. Omaan tapaani muuntelin sitä hieman; käytin pieniä vihreitä paprikoita (pimientos), lisäsin koko purkin (500g) virolaiskaupasta löytynyttä letšoa, enemmän nestettä, virolaisessa vodkassa lionneita marjoja (joita aina jää liköörin teosta) ja lopuksi sekoitin joukkoon kritharaki-pastaa. Padasta tulee siis vähän juvetsin kaltaista. Lisäksi teinkin kreikkalaisen salaatin, kuunnellen samalla Bachin Easter Oratoriota.

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006460630.html

Padan hautuessa tuntitolkulla uunissa kävin haahuilemassa lähimetsässä, kävelin pitkin pieniä, kuivia polkuja ja välttelin ihmiskontakteja. Ikävä sanoa, mutta isommat polut ovat kuraisia johtuen maastopyöräilijöistä.

Lammaspata oli niin hyvää, että taitaa pääsiäisruoka päivittyä tämän vuoden jälkeen. Sitä tuli niin paljon, että lähetin Hannun viemään Matti B:lle yhden annoksen. Tämä taisi olla enemmän juttuseuran kuin ruuan puutteessa. Matti soitti myöhemmin, kiitti ruuasta jonka hän oli syönyt kuunnellen samalla kreikkalaista musiikkia. Sovimme, että heti tilanteen salliessa vietämme yhdessä kreikkalaisen illan. 

Grillikausi avattu!

Lankalauantain lenkin jälkeen avasimme grillikauden; lammasnakkeja, maisseja (kesä!), pikkupaprikoita ja kinkkuun käärittyjä parsoja. 

Pidimme kahdestaan olut tastingin. Kun pääsiäisoluita ei ollut saatavilla, maistelimme muita tummia oluita. Kumpikin arvioi parhaiten omaan makuunsa sopivaksi ALeCoqin Imperial Extra Double Stoutin. Mitään kalsarikännejä ei otettu, vajaa kaksi litraa olutta kimppaan alkaa olla tarpeeksi.

13.4. toinen pääsiäispäivä
"Kiinnittäkää turvavyöt, laskeudumme Lissaboniin!" Niinpä, tänään piti alkaa yli viiden viikon vaellusreissuni Portugalista Espanjaan. Se, kuten monen muunkin matkat, peruuntui. Ehkä sitten ensi keväänä? Säästyneet matkarahat annoin tyttärille synttärilahjaksi.
Pääsiäissunnuntai oli sateinen ja pysyttelimme sisätiloissa koko päivän. Kokkasin, laiskottelin, katselimme luonto-ohjelmia ja tv-sarjoja (Lelumesta💗), lueskelin e-kirjaa ja digilehtiä. Onneksi tänään on taas aurinkoista ja päästään ulos. Kävelylenkillä vein muovit kierrätykseen ja ihastelin istutuspalstojen kevätkuntoa; että jotkut jaksavat ja viitsivät! Laitoin uuniin Lidlin broilerivuoan, johon lisäsin suppareita, ruokakermaa, minitomaatteja ja vähän soijaa. 

En päässyt Alfaman kuppiloihin kuuntelemaan fadoa, sen sijaan avasin portugalilaisen punkun ja teimme kumpikin omat toivelistamme, mihin haluamme suunnata maakunta- ja maarajojen avauduttua. Heti kun mahdollista, minä lähden tapaamaan perhettäni.
Illalla kotimainen elokuva "Hevi reissu" (2018).


Pääsiäisen e-kirja
Hanna-Riikka Kuisma "Kerrostalo". Olen kahteen otteeseen asunut kerrostalossa, mutta tämä tarina kertoo aivan jostain muusta elämästä ja ajasta. Karu vuokralähiö täynnä alkoholismia, narkkareita, mummonpotkijoita ja rikollisuutta. Monenkirjava asukaskunta elää kuin suljetulla osastolla; omistaja säätelee kaikkien elämää lukoilla ja uusilla määräyksillä. Kirjassa oli niin paljon henkilöitä, että oli vaikea pysyä kärryillä, varsinkin e-kirjaa lukiessa. Synkkyydestään huolimatta hyvää kerrontaa ja henkilökuvausta, kirjan loppu antoi ehkä hivenen optimismia asukkaiden tulevaisuuteen.

Huhtikuu, lupaus lämmöstä

Onnea äiti, 87v! Ikävää, etten voi tulla halaamaan ja syömään synttärikakkua.
Perjantain vastaisena yönä kuuntelin ikkunan takana myrskyävää tuulta. Tuuli tyyntyi aamuksi, mutta maa oli lumesta valkoinen.

Grilli Souvlaki, Tikkurila

Aurinko paistoi aamupäivällä ja "lumi suli silmissä". Karkasin lenkille, kun Hannu alkoi siivota. Iltapäivällä kävimme Tikkurilassa, poikkesin turhaan kirjastolle, ei siellä olekaan palautusluukkua. Veimme kotoa kerätyt silmä- ja aurinkolasit hyväntekeväisyyteen. Nordean ovi oli kiinni, olisin käynyt tyhjentämässä painavan "possuni" automaattiin. Souvlaki oli sentään auki ja haimme girospitat mukaan. Hannu käveli kotimatkan, minä hain pikkuretsinan lounaalle.
Illan elokuvana "The Wolfback". Dokkari kertoo karun tarinan amerikkalaisperheestä, jonka isä on päättänyt pitää seitsemän lastaan koko kasvuiän sisätiloissa. Lasten elämänkatsomus perustuu vain nähtyihin elokuviin. Teini-iässä pojat alkavat protestoida ja käyvät yksi kerrallaan, vähän kerrallaan ulkona. Ei kai heistä ihan täyspäisiä tullut, mutta pääsivät kuitenkin pois vankeudesta, josta koronakaranteenikin jää kauas.

Virvon, varvon...

4.4.
Lauantaina oli taas hieno kevätpäivä. Metsälenkin tehtyäni leivoin pitkästä aikaa. Siltä varalta, että joku uskaltaa tulla terassillemme virpomaan, tarjolla on Marianne-keksejä ja sitruunamuffineja. Jos ei pikkunoitia näy, syömme kaiken itse.

5.4.
Ihanat ilmat jatkuvat päivästä toiseen. Sunnuntaina lähdin etsimään uusia reittejä ja löysin itseni Mikkolasta! Kävelin latupohjia ja päädyin Matarinkosken uimarannalle. Jatkoin joenvartta pitkin mukavia metsäpolkuja, rannalla on hyviä piknikpaikkoja, joista kesällä voisi pulahtaa uimaankin. Joen ylittävää siltaa ei ole (ainakaan vielä), palasin takaisin tutuille pikkuteille ja kotiin ruuan laittoon. Olen tähänkin asti kokannut usein (tykkään siitä), mutta tuntuu, että se on entisestään lisääntynyt. Ehkä syynä on - ainakin osittain - ravintoloiden sulkeutuminen ja salaattipuffettien ja itsepalvelu sushitiskien lopettaminen. Veimme Matti B:lle muffineja iltapäiväkahville, meidän pihassamme kävivät virpomassa vain Miska ja Antton. Miska ei halunnut luopua oksastaan, mutta hän lausui reippaasti itse keksimänsä virpomisrunon.

#kokkikotonataas

6.4.
"Penikkatauti" vaivaa ja sääriäni särkee joka yö. Pituuskasvusta tuskin on enää toivoa, luultavasti on kyse liiasta kovalla maalla kävelemisestä, vaikka olenkin yrittänyt etsiytyä pehmeille metsäpoluille. Päätinkin jättää kävelylenkin maanantaina väliin ja keskittyä pihahommiin. Sitä ennen kävin lähialkossa, tarkoitus on pitää pitkästä aikaa pääsiäisoluiden tasting, sattuneesta syystä kahdestaan. Noh, valikoima oli lähes olematon (liekö tuontiongelmia), joten tulemme vertailemaan tummia oluita. Tyyni sää oli mitä parhain haravointiin, kun tuuli ei riepotellut kuivia lehtiä. Hannu toivoi salaattiviikkoa ja tein savulohisalaatin, johon tuli myös paahdettuja siemeniä ja "krutonkeja" jotka paistoin kuivahtaneesta leivästä valkosipuliöljyssä.
AirBaltic otti vihdoin yhteyttä ja lupasi minulle voucherin (more than a year) maksamastani lennosta Madrid-Hki. Just niin kuin toivoinkin!

Kuusijärvi

7.4. +14 astetta
Ensimmäiset sini- ja valkovuokot nähty! Pakkasimme eväät reppuun ja kävelimme Kuusijärvelle. Kävelin myös Kuusijärven ympäri ja eväät syötyämme tulin kotiin mutkan kautta, mittarissa taas 13 kilometriä. Laitoin ikkunassa päivystävälle Uppo-nallelle arskat päähän, näyttää ihan Blues Brothersilta!
Illan leffana "Victoria ja Abdul", historiaan pohjautuva elokuva. Kuningatar Victoriana loistava Judi Dench.

Keskiviikkona haravoin etupihan, Hannu teki kevään ensimmäisen fillarilenkkinsä. Harmi, että Anna ei asu Uudellamaalla, jalkahoidolle ja hieronnalle olisi tarvetta haravoimisen jälkeen. Ei uskoisi, että haravoimme pihan viimeksi marraskuussa, niin paljon siitä irtosi kuivia lehtiä, ruohoa ja sammalta, lisäksi kaikki tuulen tuivertamat koivunoksat. 

Koronapäiväkirja, osa 2

Kevätsää hellii ja aurinko piristää tänä tautisena aikana. Tänään lämpötila nousi jo +8 asteeseen. Lähdin metsään lenkille, poikkesin Möskärin kuntoportaille ja tein samalla rapputreenin. Ei ollut ruuhkaa! Portaiden reunalautojen sininen väri on kovassa käytössä kulunut pois, toivottavasti ne maalataan uudelleen kevään aikana. Viimeisen alastulon kävelinkin rinnettä pitkin, tekee niin häijyä kulkea portaat alas kaksiteholaseilla. Aurinkoisen polun varrella näkyy jo kasvavan pienenpieniä nokkosenalkuja. Pian voin valmistaa nokkosmunakasta. Kotimatkalla hain pikkukaupasta tuoretta maitoa. Kotona riittää puuhaa, mitään "kuolinsiivousta" en aio tehdä, vaikka tavaramäärästä pitäisikin karsia paljon pois. Olen selannut Kodin Kuvalehden vuosikertoja paperinkeräykseen, seuraavaksi pitäisi plarata läpi lukuisat reseptikasat. Keräsimme jo molempien vanhat silmä- ja aurinkolasit kauppaan vietäväksi, ehkä joku toimittaa ne hyväntekeväisyyteen. Sadepäivän sattuessa voisin (vihdoin!) päivittää toisen matkablogini, se on jäänyt ja jäänyt. Tämän blogin reseptit olisi syytä myös järjestää aiheittain. Satojen caminokuvien joukosta ajattelin tehdä lyhennetyn version, sitä olisi mukavampi näyttää asiasta kiinnostuneille.

Ehdimme käydä vain kerran Vantaan ammattiopisto Varian järjestämässä tilaisuudessa, jossa Kosovosta muuttaneet naiset kertoivat maansa tavoista ja kulttuurista. Kevään aikana oli tarkoitus tutustua mm. Syyrian, Tšetšenian ja Turkin maastamuuttajiin, mutta tilaisuudet on peruttu. Lapsenvahtikeikkanikin peruuntui, sillä Noelin päiväkodissa todettiin tänään ensimmäinen koronatartunta (hoitajalla). Lohjalle meno on siirtynyt eri syistä ja nyt se on jo myöhäistä.

25.3.
Keskiviikkona lämpötila nousi jo +10 asteeseen. Lähdin samoilemaan lähimetsään ja pitkästä aikaa puuskutin mäkitreenin. Kunto tuntuu olevan melko kohdillaan. Kirjaston lukupiiri siirtyy nettiin!

#kokkikotonataas

Tein Lidlin loimulohesta salaatin. Myöhemmin tapastelimme, kuuntelimme andalusialaista kitaramusiikkia ja katsoimme yhden (monista) Espanjan reissun kuvat. Illan elokuva oli "Linnunradan käsikirja liftareille". Elämän tarkoitus on 42.
Olen monena keväänä paennut koivun kukinta-aikaa ulkomaille, nyt olen täällä jumissa. Pian pitänee aloittaa antihistamiinit, tai ostaa vene ja karata vesille. Suomen hallitus päätti sulkea maakuntarajat ainakin 19. huhtikuuta saakka, joudun siis perumaan/siirtämään Meri-Teijon mökkivarauksen.

27.3.
Hienot lenkkikelit jatkuvat ja päivisin on lämmintä. Ensi viikolle on luvassa lunta ja räntää, toivottavasti ei sentään tule mitään takatalvea. Tänään tein vuorostani viikkosiivouksen, sen jälkeen lähdin lenkille. Iltapäivällä oli vuorossa lukupiiri, jonka kirjasto siirsi Zoom-sovellukseen. Näin ensimmäisellä kerralla juttelimme testausmielessä yleisesti, ensi kuulle sovimme e-kirjan, josta keskustelemme seuraavassa lukupiirissä.
Marjan (R.I.P.) syntymäpäivänä viestittelin Tommin kanssa ja kyselin heidän kuulumisiaan. Muutenkin olen yrittänyt pitää yhteyttä lapsiin ja ystäviin. Helena lähetti kuvan Lohjalta; Sepon uurna on tänään laskettu vanhan hautausmaan multiin. 
Illalla "Saulin poika", ei-englantilaisen elokuvan Oscarin voittanut leffa, joka kertoo Auschwitcin keskitysleirin vangeista.

28.3.
Antton täyttää 11 vuotta, onnea! Kakkukahveja ei voi nyt juoda yhdessä. Tein jo toisen kerran tällä viikolla metsälenkin ja mäkitreenin. Minusta tulee pian täysin metsäläinen, olen niin ihastunut Suomen sammaleisiin metsiin. Täyttömäellä oli yksi mies kameroiden, kiikareiden ja tuolin kanssa. Tuskin hän bongasi lentokoneita, joita ei nyt juurikaan taivaalla näy. Ehkä hän odotti näkevänsä kurkiauran? Kotikadun varrella poikkesin Pirkon pihaan juttelemaan, kun huomasin hänen istuvan terassillaan. Puhelimessa vaihdoimme kuulumiset Noelin mummin kanssa. Naapurin nuoriso piti puusavottaa tonttiemme rajalla ja kaatoivat meidänkin turhat puut ja risukot. Kiitos siitä!
Onni soitti minulle😘. Ilmeisesti Onnin ja Sofian riparit ja konfirmaatiot siirretään ensi vuoteen. Illalla tein pitkästä aikaa uunikuivattuja tomaatteja, kun minitomaatit sattuivat olemaan cittarissa tarjouksessa.
Jos jotain hyvää koronassa, niin ajankohta. Olisihan tämä aivan kamalaa, jos joutuisimme rajoittamaan elämämme sisätiloihin marraskuun pimeydessä ja kurakelissä. Nyt voimme seurata kevään etenemistä ja nauttia hienoista ulkoilukeleistä. Hannu aloittikin jo pihan haravoimisen. Neukkupyörälle löytyi ostaja, joten autotalliinkin on tulossa lisää tilaa (Hannun toiselle pyörälle).  

Minä olen maailman huonoin itseksenijumppaaja (viimeksi vuosikymmeniä sitten sain nilkkaan marssimurtuman, kun innostuin aerobiccaamaan myös kotioloissa), mutta nyt löytyy ohjattua liikuntaa netistä. 

https://www.fressi.fi/fressitv/

Eikö voitaisi jo sopia, että tämä on vihonviimeinen kerta, kun kelloja siirretään? 

29.3.
No onkos tullut kesä? Tällä viikolla olen aamuisin lätrännyt aurinkorasvaa naamaan, etten saa punaista nenää (joku voi vetää siitä vääriä johtopäätöksiä). Nilkkani ovat täynnä puremia, joko hyttyset/kusiaiset ovat heränneet? Ilman lenkkareita olen ollut vain viikonloppuna takapihalla, jossa olemme nauttineet auringonpaisteesta ja jaetusta lenkkioluesta. 
Silmät ja nenä kutisevat; siitepölykausi on alkamassa. Olen ilman lääkkeitä ja voimassaolevaa reseptiä, edellisen työnantajan ilmaiset lääkärit ja lääkkeet ovat taakse jäänyttä elämää.
Anneli lähetti viestin Zürichista, jossa on varauduttu rajoituksiin elokuun loppuun saakka. Kuntoportaissa oli niin paljon porukkaa, että käännyin väljemmille metsäpoluille ja latupohjille.

Anjovispasta

30.3. Onnea Suvi!
Minäkin laitoin nallen kadun puoleiseen ikkunaan, toivottavasti siitä on iloa naapuruston lapsille. Yhden naapurin aitaan oli kiinnitetty lappu, jossa oli lapsille päivän tehtävä tai kysymys ja edellispäiväiseen kysymykseen vastaus. Hannu vaihdatti kesärenkaat autoon. Kunhan ilma lämpenee, voimme ottaa Hondan käyttöön ja pyöräillä maakuntarajojen sisällä. Tietä riittää Hangosta Loviisaan!
Meillä on kolmen lentoyhtiön varaukset kevään matkaan, yhdestäkään ei ole kuulunut mitään. CheckMyTrip sentään kertoo, että menolentoni Lissaboniin on peruttu.

Hannun keittiövuoro; sain kolmen sipulin flammkuchenia kylmäsavulohella. Alunperin olin ajatellut meneväni alkuviikosta Lohjalle lapsenvahdiksi. Sovittiin kuitenkin Suvin kanssa, että syömme synttärikakkua myöhemmin ja pysyn poissa Lohjalta. Noel on kova poika kyhnäämään kyljessä ja sylittelemään, joten parempi pitää vähän pidempi turvaväli. Nyyh!😪

31 3.
Verottaja muisti minua mätkyillä. Travelstart vastasi vihdoin kyselyyni koskien TAP:n lentoa Lissaboniin. Tuskin saan mitään korvauksia, ainoa toivoni on matkavakuutus.
Kävin kampaajalla, hän yrittää pitää putiikkinsa auki, vaikka asiakkaita onkin todella vähän.
Illan elokuva; Joaquin Phoenixin tähdittämä brutaali "You were never really here".


Kevään kirjoja:
Heather Morris "Auschwitzin tatuoija". Tositarinaan perustuva romaani keroo slovakialaisten Lalen ja Gitan tapaamisesta  Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä. Lale tatuoi numerosarjat uusien tulokkaiden käsivarteen. Asemansa avulla hän pystyy toimittamaan pientä ruoka-apua parakkinsa muille apulaisille ja tapaamaan Gitaa, johon hän ihastui ensisilmäyksellä.

Koronakevät 2020

Ingela Ihrman: "A great Seaweed Day"

Ed Atkins

Natalia Goncharova, omakuva

Natalia Goncharova

Natalia Goncharova

Neljän viikon yskimisen jälkeen aloin vihdoin tuntea itseni terveeksi, tosin jalkoja särkee vähän vieläkin. Tein Annelin kanssa lounastreffit Pääpostiin, mutta hän jäi kotiin potemaan flunssaa. Kävin Kiasmassa kiertämässä näyttelyt "Sääennuste tulevaisuudelle ja "Live White Slime". Luulisi vitoskerroksen henkilökunnan jo kyllästyneen Ravelin "Boleroon", jota joutuvat kuuntelemaan joka päivä. Ateneumiin oli vapaa pääsy ja paikka arvattavasti täynnä venäläisiä, olihan esillä Natalia Goncharovan värikylläinen näyttely. Lukupiiri kokoontui Kaisa-kirjastoon, joka oli minulle uusi tuttavuus. Hieno paikka, ja kulutinkin siellä tunnin verran nojatuolissa kirjaa lukien. Illalla menin pitkästä aikaa joogatunnille - kerrospukeutuminen, villahuivi ja villasukat ovat kova sana - torstaina uskaltauduin jo tanssitunnille.

Suvi Teräsniska perui konserttikiertueensa, eikä minua tarvittukaan lapsenvahdiksi Lohjalle. Viremainioonkaan ei ole nyt asiaa, omaisten vierailut on pistetty koronan takia jäihin. Tuntuu, että elinpiiri pienenee, vaikkei virus vielä meidän normielämään vaikutakaan. Jää nähtäväksi, pääsenkö kuukauden kuluttua lentämään Lissaboniin ja jos pääsen, miten onnistuu sen jälkeen Espanjaan siirtyminen.

Viruksista huolimatta saimme ystävämme Tarjan ja Stephenin vieraiksemme. Teemana oli Marokon matkamme (heillekin tuttu Marrakech), mutta sovelsin ruokatarjoilua illusian tapaan. Siirryin joulusta pääsiäiseen tarjoamalla parsasalaattia ja kana-vihanneswokkia.

16.3.
Rekolan Raikas perui jumppatunnit ainakin seuraavaksi kuukaudeksi. Kirjaston lukupiiri ja Naisten Pankin vuosikokous peruutettiin. Lähikirjasto on auki rajoitetuin aukioloajoin ja toimii itsepalveluperiaatteella. Onneksi kotoa löytyy lukemattomia kirjoja ja sään salliessa voimme retkeillä lähialueilla. Mitään hamstrausta en harrasta, normistikin minulla on aika hyvä hätävarustus säilykkeitä, pakasteita ja kuivamuonaa. Niin kauan kun puhdasta vettä tulee hanasta, voi keittää teetä, kahvia, puuroa ja pastaa. Elokuviinkaan ei kai kohta pääse, mutta ei huolta; minulla on monelta vuodelta nauhoitettuna lukuisia (ainakin omasta mielestäni) laatuleffoja. Illalla katsoimme "Piin elämän", joka perustuu saman nimiseen, Yann Martelin (2001) hienoon kirjaan.

Lentojen perumisesta emme ole saaneet ainuttakaan viestiä, mutta yleisesti ottaen kaikki lentoliikenne eri maihin lakkaa, joten kevään vaellusreissuni peruuntuu. Kunhan kevät etenee, lähden vaeltamaan Haltialan lenkkiä, Kuusijärvi-Sipoonkorpi reittiä ja Meri-Teijosta voisi varata mökin.

Koivukylän taidehanke "Varpusen sanoja"

17.3.
Tein "uimarantalenkin" ja vastaan tuli vain muutama muu lenkkeilijä, osa heistäkin oli ulkoiluttamassa koiraansa. Tänään kirjastokin oli suljettu. Olisin hakenut lukupiirien seuraavat kirjat, vaikka lukupiirit perutaankin. Apteekkiin pääsee jonottamalla vain sivuovesta, muutama asiakas kerrallaan. Seurakunta perui kaikki viikoittaiset tapahtumat ja tapaamiset. Sääliksi käy ikäihmisiä, jotka joutuvat huomisesta alkaen kuukaudeksi karanteeniin. Yksinäiset vanhukset ja työttömät joutuvat muutenkin olemaan lähes ilman kontakteja muihin ihmisiin. Me voimme sentään vielä ulkoilla ja käydä kaupoissa ilman rajoituksia. Illalla katsoimme tositarinaan perustuvan elokuvan "12 vuotta orjana".

18.3.
Keväänmerkkejä; ensimmäisen kerran näin lenkkipolun varrella leskenlehtiä ja teiden puhdistus talven hiekoista on jo aloitettu. Suomen hallituksen suosituksista huolimatta suurin osa Cittarin aamupäivän asiakkaista oli ikäihmisiä, taatusti yli 70-vuotiaita. Kaupan itsepalvelu-sushitiski on vaihtunut valmiiksi pakattuihin sushirasioihin. Aatoksella oli alkukuusta synttäri ja Hannu vei hänet iltapäivällä syömään Tikkurilan kreikkalaisravintolaan. Illalla oli vuorossa ruotsalainen leffa "Raja".

Silta Kuusijärven ja Sipoonkorven välillä

Kuusijärvi

19.3.
Veimme Matti B:n postilaatikkoon synttärikortin. Lisäsin siihen lapun, että voimme käydä hänen puolestaan kaupassa tai tuoda lisää lukemista. Hänen pitäisi pysyä tontillaan karanteenissa jo ikänsä puolesta, mutta varsinkin syöpädiagnoosinsa takia. Torstain sää oli aurinkoinen ja keväisen lämmin. Tein meille kana- ja lohipatongit evääksi ja kävelimme Kuusijärvelle. Poikkesimme myös uuden sillan yli Sipoonkorven puolelle, mutta palasimme Kuusijärvelle syömään eväitä. Muutama uimarikin näkyi järvessä. Palasin mutkan kautta kotiin ja mittariin kertyi 13 kilometriä. Illalla katsoimme Klaus Härön liikuttavan hienon elokuvan "Miekkailija".

Tämän kallion takana on sienimetsäni

20.3.
Zeljka (Dubrovnik) kertoi olevansa terve ja vielä tämän viikon töissä. Ilmeisesti hän jää maanantaina kotiin, mikä on hyvä, koska hänellä on syöpädiagnoosi. Concha ilmoitti pysyvänsä Espanjan kodissaan.
Peruin kaikki kevääksi varaamani Portugalin ja Espanjan majoitukset. Yritin perua myös TAP:n lennon Lissaboniin, mutta sen enempää lentoyhtiö kuin välittäjäkään ei vastaa kyselyihini.
Cittarissa on väljää, mutta edelleen hämmästyttävän vanhan näköisiä asiakkaita, mikäli ovat alle 70-vuotiaita. Metsälenkillä oli vain muutama ihminen ulkoilemassa. Yllättäen (näin korona-aikaan) oveamme kolkutti Hannun Maritta-serkku, jonka olemme viimeksi tavanneet Hannun isän hautajaisissa yli 10 vuotta sitten. Mirja ja Masa peruivat kyläilymme, varsin ymmärrettävää, kun Masalla on sydänvaivoja. Jouduin jättämään väliin myös lapsenvahtikeikan Lohjalle; pojilla on nuhaa ja Suvilla vatsavaivoja.
Kalenteri on tyhjentynyt nopeasti ja olenkin viritellyt tapaamisia niiden ystävien kanssa, jotka eivät ole karanteenissa tai kuulu riskiryhmiin. Illalla aloimme katsoa nauhoitettua 2. kautta ruotsalaisesta sarjasta "Bonusperhe".

21.3.
Cittarin salaattibuffetti on lopetettu toistaiseksi. Selvästi huomasi, että kaupan asiakkaat ottavat etäisyyttä toisiinsa, jopa ne tutut, joiden kanssa pysähdyin vaihtamaan kuulumisia. Kassahenkilöt ovat lähinnä tartuntavaaraa, mutta toimivat edelleen yhtä ystävällisesti kuin tähänkin asti. Suunnittelemani 400 kilometrin vaellus jää tältä keväältä väliin ja kaikki ohjatut liikuntatunnit on peruutettu, joten olen lisännyt päivittäisten kävelylenkkien pituutta. Tänään kävin Rekolan kahvipaahtimossa (Rekolan panimoon on turhan pitkä kävelymatka, kun se siirtyi Fiskarsiin) ja ostin Vantaa- ja Rekola-kahvia. Ehdin kotiin juuri, kun alkoi sataa lunta.
Kaikki urheilutapahtumat on niin ikään peruttu, TV2 näyttää lauantaina vanhoja urheilulähetyksiä. Meitähän se ei koske, me keskitymme murhiin. Seuraamme norjalaista Wisting-sarjaa, eilen alkoi Syntinen-sarjan uusi kausi ja tänään aloittaa brittisarja "Raastava tunnustus". Unohtamatta hienoa kotimaista Paratiisi-sarjaa! Eiköhän illat tule kulumaan rattoisasti näiden parissa. 
Shakta joogakoulu siirtyi Online-palveluun.

https://shakta.fi/

Varasin Meri-Teijosta mökin huhtikuulle, jos maakuntarajat sulkeutuvat, yritämme vaihtaa sen Kopparön mökkiin.

#kokkikotonataas

22.3.
Keväinen aurinko houkutteli taas ihmiset ulos. Lenkillä tuli tuttuja vastaan, pidimme kävelytien levyisen turvavälin, kun pysähdyimme juttelemaan. Monella (tuttavalla tai tämän puolisolla) on kuitenkin niitä "perussairauksia". Tasasimme lenkkioluen tallin takana ja tein pitkästä aikaa sienirisottoa.
Illalla katsoimme Tom Hanksin tähdittämän "Inferno" leffan (Dan Brown), joka on vähän turhankin ajankohtainen tänä tautisena aikana.

 
Kevään kirjoja:
Tommi Kinnusen "Lopotti" jatkaa Löytövaaran suvun tarinaa, tässä teoksessa äänensä saavat esille Helena ja tämän veljenpoika Tuomas. Kumpikin etsii elämäänsä onnea ja rakkautta, tapaa tulla toimeen ja erilaisuudestaan huolimatta olla oma itsensä.

Kevään matkasuunnitelmia

Varasimme tällä viikolla Madridin lennot, ei enää jaksettu odottaa tarjouksia. Madrid on kuitenkin vaellukseni jälkeen maantieteellisesti paras paikka lähteä kotiin. Treffit sovimme Zamoraan, joka on mielestäni mukava yliopistokaupunki hyvine tapas-paikkoineen. Sen jälkeen meillä on vähän liikaakin päiviä käytettävissä, joten voin tehdä väljän aikataulun. 5-6 viikon reissuuni tulee paljon tuttuja paikkoja. Kokonaan uutta on vaellus Santiago de Compostelasta Fisterraan, sen lisäksi muutama uusi kaupunkikohde. Kotiin lennämme eri reittejä, sillä en löytänyt Lufthansalta yhdensuuntaisia lentoja, tulen Hannun perässä AirBalticin iltalennolla Riian kautta.

Pahin koronaviruksen kauhuskenaario olisi koko reissun peruuntuminen, toiseksi pahin, että Hannun lennot peruttaisiin. Kyllähän minä aina jostain pääsen kotiin. Lisäksi huolestuttaa, että jos korona kovasti leviää Espanjassa, alberguet voidaan sulkea tautitartuntojen takia. Varasin alkumatkan majoituksia, kaikki peruutusmahdollisuudella. Madridin majoitukset toukokuun puolivälin jälkeen ovat yllättävän kalliita ja edullisimmat viedään käsistä.