Pamplona

Plaza del Castillo, Pamplona

Aamiaisen jälkeen jätimme huoneemme avaimet siivoojalle (respa oli kiinni) ja kävelimme bussipysäkille. Oli vielä viileää, onneksi olin pukenut kaikki mukana olevat pitkät vaatteet päälleni. Espanjan rajalla ei ollut passintarkastusta. Bussi saapui myöhässä San Sebastianiin, mutta meillä oli hyvää aikaa odotella 10.30 Pamplonaan lähtevää bussia.

Albergue Plaza Catedral

Löysimme Albergue Plaza Catedralin helposti, sijaitseehan se katedraalin vieressä, keskellä vanhaa kaupunkia. Majoituimme 10 hengen dormiin, joka on jaettu väliseinillä niin, että me olemme viimeisessä kahden hengen "looshissa", omassa rauhassamme. Respan poika kertoi, että huomenna on tulossa iso opiskelijaryhmä ja jos meille sopii, voimme siirtyä privaattihuoneeseen dormihintaan. Sehän passaa!

El Gaucho

Mukava olla taas Espanjassa ja keskellä parasta pintxokulttuuria. Istuimme Plaza del Castillon aurinkoiselle terassille tervetulo-oluille. Ensimmäiset pintxot söimme palkitussa Gauchossa. Pöytäseuraksemme saimme viehättävän vanhemman brittipariskunnan, joka kertoi reissuistaan. Seuraavaksi pysähdyimme El Mentideron terassille (kaksi isoa pintxoa ja kaksi lasia viiniä = 8€). 

Kävimme hostalissa vähentämässä vaatteita ja lähdimme kävelemään härkien (heinäkuussa) kulkemaa tietä kohti Plaza de Torosta. Kiersimme muurit ja Fortín de San Bartolomén, joka oli siestan takia suljettu. Suihkun jälkeen yritimme vähän huilia, mutta naapurilooshin ranskalaiset olivat sen verran puheliaita, ettei nukkumisesta tullut mitään. Heidän poistuttuaan päätimme mekin lähteä nauttimaan vielä ilta-auringosta ja -kahvista.

Vanhassa kaupungissa oli meneillään joku hiljainen mielenosoitus, jota partasuiset poliisit valvoivat. Illan pintxopaikoiksi valikoituivat Iruñazarra ja Alex Múgica. Hyviä paikkoja molemmat.

Iruñazarra

La Cocina de Alex Múgica

Palasimme ajoissa alberguaan, kun pelkäsimme häiritsevämme nukkumaan menneitä vaeltajia, mutta sängyssä oli ainoastaan yksi mies, joka jo alkuillasta puuskutti itsekseen. Siirryimme läppärin kanssa alakerran viihtyisään oleskelutilaan aussipariskunnan seuraksi ja ostimme respalta valkkarin.

Yö oli hiljainen ja Ikean ohuen filtin alla sopivan viileä. Kuudesta puoli kahdeksaan kuuntelin, kun naapurit pukeutuivat, pakkasivat, paukuttivat peltisten lokkereiden ovia ja pulisivat alakerrassa aamiaisella. Sen jälkeen tulikin hiljaista, kahdeksalta soivat katedraalin kellot.

Albergue Plaza Catedral

Kävin suihkussa ja menimme aamiaiselle, seuranamme vain nelihenkinen ranskalaisperhe. Respan poika sanoi siivoavansa privaatin ja sen jälkeen siirsimme tavaramme tilavaan kolmen hengen huoneeseen, jonka ranskalainen parveke on katedraalin aukiolle päin. Talo oli tyhjentynyt, oli hiljaista.

Parque de la Taconera

Halusin etsiä caminon alkupään ja lähdimme kävelemään karttakirjani opastamaan suuntaan (Hannu olisi johdattanut minut Ranskaan menevälle tielle). Matkalla poikkesimme suureen Taconera-puistoon, jota kaunistavat kukkaistutukset, kukkivat hevoskastanjat ja lukuisat patsaat.

Kaikki tiet vievät Santiagoon...

Puente Rio Sadar

Hannun mielestä olin viemässä häntä Leóniin, vaikka kävelimme vain kaupungin ulkopuolelle Sadar-joen sillalle saakka. Karttakirjani lupaamat 3,2 km oli kävelty, kun kaupunki jäi taakse ja polku olisi jatkunut nousten kohti Alto del Perdónia. Palasimme Ciudadelan kautta vanhaan kaupunkiin ja söimme menu del dian Pub Windsorissa (vuohenjuustosalaatti, paella, kana + kala, jälkkärit ja pullo viiniä yht. 24€). Kahvit joimme Plaza del Castillon helteisellä terassilla, ennen kuin palasimme hiljaiseen hostaliin suihkuun ja päikkäreille. Täällä koivut kukkivat vielä viimeisiään ja otin varmuuden vuoksi yhden antihistamiinin.

Plaza del Castillo

Eipä siinä juuri nukuttu, kun jätimme parvekkeen ovet auki ja katedraalin aukion baarin terassilta kuului pörinää ja koirien haukuntaa. Lähdimme vanhaan kaupunkiin ja jäimme Plaza del Castillon yhden cervecerian aurinkoiselle terassille aperitiiveille. Illan pintxot söimme Gauchossa.

Cafe Bar Gaucho

Auringon laskiessa kävelimme illanviettäjien täyttämiä katuja takaisin hostaliin ja menimme alakerran olohuoneeseen kirjoittelemaan. Iso opiskelijaryhmä Salamancasta  (ei mitään pieniä koululaisia!) mukana myös yksi suomalainen Erasmusopiskelija-tyttö täytti alberguen kaikki dormit.

Kotikatumme

Catedral de Santa Maria La Real

Hannu palaa aamulla bussilla Madridiin ja lähetän uikkarin ja läppärin hänen mukanaan kotiin. Hasta luego!

Catedral de Santa Maria la Real

Hannulla oli aikainen herätys, juuri kun minä (vihdoin) nukuin sikeästi. Kuin murmeli, sanoi hän. Lähdin seuraksi aamiaiselle ja tein aamukävelyn saattamalla Hannun Madridin bussiin. Keittiö oli täynnä nuorisoa kun palasin albergueen. En saanut enää nukutuksi ja kävin keittiössä juomassa toisenkin kupin kahvia. Nuorison jatkettua matkaansa pakkasin rinkkani ja siirryin alakerran dormiin. Ostin respasta itselleni vaelluspassin ja sain siihen ensimmäisen leimani. Kävin katsomassa kauniin katedraalin ja sen museon.

Puende de Magdalena

Lähdin kävelemään kaupungin toiselle laidalle, ohi Rincon del Caballo Blancon. Kävelin Puente de la Magdalenalle, josta caminoa kulkevat saapuvat Ranskasta päin. 

Keskustasta kuului rummutusta ja torvisoittoa. Ilmeisesti oli kyseessä joku Pamplonan jalkapallojoukkueen tulevaan matsiin valmistautuminen. Plaza del Castillon haitarinsoittaja yritti kilpailla heidän kanssaan, kun istuin aurinkoon terassioluelle. Puna-valkoisiin asuihin ja baskereihin pukeutunut ryhmä piti omaa meteliään kulkiessan aukion läpi. Kävin lounaalla Bar Montiderossa ja kävelin Parque de la Taconeraan istumaan ja lukemaan. Kauniissa puistossa on myös aidatulla alueella kanoja, kukkoja, joutsenia, kalkkunoita ja varjossa värjöttelevä pyrstöään levittelevä riikinkukko. 

Palasin albergueen ja ehdin juuri käydä suihkussa, kun sain vanhempaa herraseuraa dormiin. Kuulin jonkun heistä kertovan, että oli kävellyt Biarritzista saakka. Tunsin olevani kokematon tytönhupakko...

 

Kaupungilta kuului kovaa pauketta ja pulut pysähtyivät kaikki kesken lennon. Kyseessä ei onneksi ollut mikään terroriteko, ennemminkin lauantain hääjuhlien kunniaksi laukaistuja pamauksia.

Yhtään ei ollut nälkä lounaan majoneesiöverin jälkeen, mutta jotain oli syötävä ja kävin Iruñazarran miniburgerilla. Illaksi ja huomisen evääksi ostin kaupasta suolakeksejä ja hedelmiä. Aukiolla oli fiesta parhaimmillaan, ehdin katsomaan flamencotanssin loppuesityksen, jossa minunkin tanssimaani Sevillanasta esitettiin. Sen jälkeen alkoi mahtava rummutus, joka kaikui kivasti aukiota ympäröivistä rakennuksista. Ilta oli kuuma niin kauan, kuin aurinko paistoi.

Respan kiharapää olisi varannut minulle majapaikan Puente la Reinasta, mutta arvelin sen olevan liian pitkä (24 km) ensimmmäisen päivän vaellusmatka, varsinkin kun karttaprofiili näytti kovin jyrkältä ylämäeltä. Hän varasi minulle petipaikan dormista 17 km:n päästä, Utergasta. 

Huomenna tiedän - samoin polveni, lonkkani ja hartiani - millaista on kantaa 10-11 ylimääräistä kiloa. Entisten lisäksi... Tosin isovatsaisia miehiä (ja naisia) katsellessa ajattelen, että heillä tasapaino pysyy paremmin, kun painoa on sekä edessä että takana.