Saarbrücken, Saksa

Bullay train station

Menimme kymmenen bussilla Bullayhin odottamaan junaa, joka oli viisi minuuttia myöhässä. Junassa iso kahvi maksoi vain euron! Trierissä joutuivat junaa vaihtamaan ne, jotka olivat menossa Luxemburgiin, me pääsimme samalla junalla perille asti. Majapaikkamme Dessi viestitti, että huoneemme on vapaana kahdelta. Sää oli taas vaihteleva; välillä paistoi aurinko, välillä satoi vettä. Maisemat eivät juuri edellisistä vaihtuneet. Peltoja, metsiä ja vuoria oli radan molemmin puolin, Mosel jäi jonnekin taaksemme. Saavuimme Saarbrückeniin ja Hannun MapsMe:n eksyttäminä harhailimme hetken hoodeilla, ennen kuin löysimme majapaikkamme (Cityhouse Nauwies). Sitä saa mitä tilaa, ja enemmänkin mitä osaa odottaa! Saimme viehättävän, valoisaksi sisustetun huoneiston omalla patiolla (se tosin on laittamattomassa kunnossa). Makuuhuone on yläkerrassa ja keittiössä on kodikasta puuhastella, kun työtaso on samanlainen kuin meillä. Käytettävissä on kaikki mahdolliset kodinkoneet, olisi pitänyt etukäteen opetella espressokoneen käyttö. Asuinalue vaikuttaa varsin etniseltä, lähistöllä on kebabpaikkoja, pari leipomoa, paljon kahviloita ja edullinen ruokakauppa, josta hain meille lounastarpeet. Valmistin salaatin, jonka nautimme aurinkoisella pihalla.

Kävelimme Saar-joen rannalle vielä, kun aurinko paistoi. Ajattelin, että olemme liian aikaisin liikkeellä eikä muita ruokailijoita vielä ole illallispaikoissa, mutta ne alkoivatkin jo täyttyä. Ensimmäiseen haluamaamme emme enää mahtuneet sisälle ja ulkona alkoi olla jo vilakka istua, varsinkin, kun en halua syödä takki päällä. Menimme italialaiseen La Galleriaan syömään tuhdit pastat. Viini oli (meille) niin kallista, että vaihdoimme sen olueen. Kun palasimme lämpimään ja hiljaiseen kotiimme, jossain kaupungilla alkoi ilotulitus.

Aamulla hain leipomosta tuoreet sämpylät. Turhaan laitoin takin päälleni, leipomo on kadun toisella puolella. Aamupäivällä kävelimme yhdessä Rathausplatzille etsimään kartan ja MapsMe:n osoittamaa info-pistettä, mutta se olikin pelkkä karttaständi. Lähdin siitä kohti bussiasemaa, joka näytti joltain autiolta parkkipaikalta. Yhdessä kopissa sentään myytiin lippuja ja kyselin bussia Nancyyn huomiselle. Ainoastaan myöhäinen iltabussi löytyi, se olisi perillä puolenyön aikaan. Kävelin juna-asemalle, josta sain ostettua meille aamupäiväliput Nancyyn. Hinta kahdella vaihdolla ja kahden tunnin ajomatkalla oli vain 26,20€/2 kpl, kun samat liput maksoivat netistä tilattaessa 69€. Joku vetää välistä!

Aurinko paistoi lämpimästi ja hetken harhailun jälkeen päädyin Saar-joen lähelle. Istuin aurinkoiselle terassille dunckelille, ennen kuin laskeuduin joen varteen ja palasin kävelytietä St. Johanner Marktille. Saarbrücken ei ole kaupunki minun mieleeni, siinä viehättävät ainoastaan aukiot, puistot ja kävelytiet. Tosin yhdessä päivässä ei paljon ehdi nähdä. Jos olisi enemmän aikaa, lähtisin ehkä tutkimaan joen toistakin puolta.

Tuoretorilla myytiin mm. artisokan kukkivia varsia. Omalle asuinalueellemme palatessani viehätyin taas kapeista kaduista ja vanhoista rakennuksista. Leipomot olivat jo sulkeutuneet, kävin kaupassa ja palasin kämpille. Kotona en koskaan osta valmiita salaattisekoituksia, mutta reissussa 125 gramman rasiasta riittää 4-5 salaattiin, eikä se täällä maksa juuri mitään. Salaattipohjalle lisäsin kirsikkatomaatteja, purkkimaissia, viinirypäleitä, tomaattitonnaria ja silliä tillikastikkeessa. Siestan aikana alkoi sataa.

Sadetta kesti vain hetken ja huilin jälkeen lähdimme kohti St. Johanner Marktia. Matkalla kuulimme musiikkia ja suunnistimme kaariholvien alle kaupunkigalleriaan (?), jossa soitti livebändi. Kävelimme Tante Majaan, joka oli taas täynnä, mutta baaritiskillä viiniä maistellessamme yksi pöytä vapautui ja saimme ruokamme sinne.

Kotimatkalla jäimme majapaikkamme viereisen Gasthausen terassille pikkupienille. Tarjoilijapoika toi meille vielä ylimääräisen jäänsinisen (eiswein?) juoman talon piikkiin.