Gdanskin joulutoreilla

Meillä on jo monena vuonna ollut tapana viettää itsenäisyyspäivän aikoihin muutama päivä jossain Euroopan kaupungissa ja vierailla samalla joulutoreilla. Tänä vuonna päädyimme Gdanskiin, johtuen Wizz Airin halvoista lennoista, jotka tosin lähtevät Turusta. Ahdistusta aiheutti se, että käsimatkatavara (ainoastaan 1/hlö) on mitoiltaan minimaalinen. Reppuun piti saada mahtumaan neljän päivän tavarat, lopuksi tungin sinne vielä viinipullon korkinavaajan ja kaksi kynttilää. Lisästressiä tuli Wizz Airin säännöistä, että lentolippu ja boarding pass pitää tulostaa. Kenellä nykyään on enää tulostin? Apuun tulivat Hannun bändikaveri ja lähikirjastomme.

Varasimme edulliset junaliput Pasilan kautta Turkuun. Syke nousi siinä vaiheessa, kun K-junassa ilman täytti kitkerä savu ja juna pysähtyi Pukinmäessä. Onneksi vika ei ollut junassa, vaan jonkun matkustajan sähköpotkulauta oli alkanut käryttää. Ehdimme sentään Turun junaan ja matka jatkui rentoutuen ja talvista maisemaa ihaillen. Turussa matka jatkui bussilla (yhdellä vaihdolla) lentokentälle. Kukaan ei kysellyt tulosteita, riitti kun näytin boarding passini puhelimesta. Lähtöterminaalin baarin hinnat ovat huikeita, näin varmistetaan, että kaikki lähtevät lennoille selvin päin. Lento sujui rattoisasti, koneessa oli hyvin tilaa ja viini maksoi kolmanneksen Turun hinnoista.

Gdanskin lentokentällä on hyvät opasteet (maahan maalattu sininen viiva) bussipysäkeille. Minulla oli lompakko täynnä zloteja kesäkuun Krakovan reissulta ja ostimme automaatista liput (3,20zl/lippu). Matka keskustaan kesti kolmisen varttia. Lähetin tekstarin emännällemme Zofialle ja vielä uuden, kun seisoimme kerrostalomme oven ulkopuolella. Sain ovikoodin ja neuvon kavuta yläkerroksiin, asunnon ovi oli auki ja avaimet sisällä. Zofia soitti vielä perään ja varmisti, että kaikki on ok.

Lubrow Mini Browar

Kahdeksan tuntia meni kotoa kämpille, kun vihdoin kotiuduimme siistiin asuntoomme. Tyhjensimme repuista vähäisen vaatevarastomme ja laskeuduimme takaisin katutasolle. Olin käsittänyt väärin, että asumme vanhassa kaupungissa lähellä joulutoreja. Ei kai sinne pitkä matka oikeasti olekaan, mutta ilman paperikarttaa olen täysin hukassa. Katsastimme läheisen ostoskeskuksen; siellä oli vain vaatekauppoja ja kampaamoita. Viereiseltä aukiolta löytyi Lubrow Mini Browar, jonne menimme tervetulo-oluille. Oli niin mukava paikka, että päätimme syödä perunaletut savulohi- ja sienitäytteellä.

Syötyämme lähdimme etsimään joulutoreja. Vaihdoimme vähän rahaa huonolla kurssilla, löysimme kauppahallin, mutta joulutorit ovat jossain muualla. 

Päätimme jättää ne ja vanhakaupunki huomiseen, olihan takana pitkä päivä ja ilta oli jo pimentynyt. Haimme kaupasta aamiaistarpeet ja iltaviinin ja palasimme hiljaiseen kotiimme. Ulkoa ei kuulunut muuta kuin läheisen kirkon kellojen tasalyönnit. Turhaan kannoin kynttilöitä repussani; asunnossa niitä oli monen kokoisia.

Hannu haki aamulla lähikaupasta tuoreet sämpylät. Aamiaisen jälkeen lähdimme kävelemään joulutorille ja vanhaan kaupunkiin. Taivas oli umpipilvessä, ei sentään satanut. Läheistä kirkkoa korjataan, koko katto pannaan uusiksi. Onkohan se palanut?

Kiertelimme joulutorilla, jonka kojuja vasta availtiin. Suunnistimme ihailemaan vanhan hansakaupungin kauniita rakennuksia.

Puolalaisdaami yllätti Hannun rientämällä samaan kuvaan. Yritimme löytää jonkun mukavan olutbaarin, lopulta jäimme lämmitetylle terassille oluelle.

Maitobaari

Söimme joulutorilla currywurstit, jotka maistuivat jopa paremmilta kuin Berliinissä. Kävelimme asuntomme lähellä olevaan Madison-tavarataloon. Kaupoissa ei glögiä tunneta, ostimme aamujogurtit ja palasimme kämpille huilimaan.

Päikkäreiden aikana päivä oli pimentynyt ja lähdimme kuvaamaan joulutoria iltavalossa. Joimme kuumat viinit yhden kojun edustalla.

Mistelinoksan alla

Hannu tähyilee tähtiin, takana nuoripari pussailee

Swojski Smak

Olin toivonut ankka-ateriaa ja Hannu löysi netistä Swojski Smak -ravintolan. Olikin mukava ja suosittu paikka, eikä kaukana asunnoltamme.

Góra Gradowa

Aamulla heräsimme taas sisäpihan suurissa puissa oleskelevien lintujen lauluun ja lokkien kirkunaan. Aamiaisen jälkeen lähdimme etsimään lentokenttäbussin pysäkkiä, saamatta täyttä varmuutta sen sijainnista. Alitimme maantiet ja ratakiskot ja nousimme Gradowa-kukkulalle, jota hallitsee suuri, punainen risti.

Kukkula on vanhaa linnoitusaluetta, kuin Suomenlinnassa kävelisi. Kun astuu sisälle pieniin rakennuksiin (kasematteihin), niissä alkaa soida kaunis musiikki ja lukija kertoo puolaksi paikan historiasta. Yhdessä rakennuksessa minut "ammuttiin", kun astuin sisään.

Laskeuduimme alas kukkulalta ja kävelimme läheiselle hautausmaalle. Ylempänä alkoi sopivasti siunaustilaisuus ja yksinäinen trumpetti soitti vainajalle fanfaarin. Haudat olivat varsin vehreitä ja värikkäitä. Lyhtyjen määrässä tai koossa ei tunneta mitään rajaa.

Palasimme keskustaan ja vaihdoin lisää valuuttaa, kurssi on huonontunut päivä päivältä (4,20). Kävelimme joenvartta vanhaan kaupunkiin. Taivas oli pilvetön ja sää kaunis, välillä oli pistettävä hansikkaat käteen, kun tuuli tuntui kylmältä.

Etsimme infosta saamaani karttaan merkittyä olutpaikkaa, mutta se avautuisi vasta kahdelta. Toisessa myytiin vain lageria.

Poikkesin Basilica Mariackiin, sen läheltä löytyi mukava Bar Pod Rybą. 

Bar Pod Rybą

Tilasimme hyvät portterit ja söin savukanatäytteisen uuniperunan, joihin paikka on erikoistunut. Annos oli suuri, siinä oli ainakin kaksi perunaa (6,60€).

Ostin muutaman kortin ja poikkesimme joulutorille kuumalle glühweinille. Päivä alkoikin jo pimentyä ja palasimme kämpille huilimaan. Gdanskin kaupunki on koristeltu lukuisin jouluvaloin, mutta koteihin niitä ei ole kuskattu. Kun katsomme parvekkeelta naapureitten asuntoja, missään ei näy jouluvaloja tai -koristeita.

O.Mandu

Päikkärit nukuttuamme ei olisi huvittanut lähteä enää mihinkään. Ehdotin kuitenkin joulutorilla käymistä, olihan meillä vielä maistamatta savujuusto karpalohillolla. Ulos päästyämme piristyimme sen verran, että muutimme suunnitelmaa ja söimme jotain muuta perinteistä. Jonotimme hetken suosittuun O.Manduun ja tilasimme pierogit kanalla ja chorizolla. Annokset olivat isot, yhden olisi hyvin voinut jakaa kahdelle. Kotimatkalla poikkesimme kauppaan ostamaan aamujogurtit ja vinho verden huomiseksi (kuoharivalikoima oli todella huono). Saimme vierailukutsun Varsovaan, mutta jätämme sen johonkin toiseen kertaan, samoin Sopotissa käymisen, koska Gdansk itsessään on meille uusi kohde ja haluamme nyt tutustua siihen.

Aamulla Hannu haki kaupasta lämpimän tumman leivän (0,80€) kahdelle aamulle. Kävimme rautatieasemalla varmistamassa N3:n pysäkin, samalla hain postista merkit ja tipautin kortit laatikkoon.

Palasimme alikulun kautta "omalle puolelle" ja suuntasimme kulkumme vanhaan kaupunkiin, jossa vihdoin maistoimme savujuustoa karpalohillolla. Oli juuri niin hyvää kuin muistimmekin!

Torilla oli myynnissä erilaisia joulukoristeita, mutta eipä noita kannata tunkea muutenkin täyteen reppuun.

Kiertelimme vanhassa kaupungissa, sen pidemmälle emme enää kävelleet, sillä sääkin oli taas harmaa ja utuinen.

Bar Pod Rybą

Päädyimme taas mukavaan Bar Pod Rybąan Browar Amberin portterille. Päätimme jättää syömiset myöhemmäksi.

Apartment Kameralny III na Starówce

Vietimme siestan viihtyisässä asunnossamme, sytytin kynttilät ja laiskottelimme lukien ja kavereille viestitellen. 

Itsenäisyyspäivän illalliselle ei ollut pitkä matka; menimme syömään kadun toisella puolella olevaan kiinalaiseen Little Chinese Korzennaan. Söin taas ankkaa, joka oli ihan hyvää, mutta parempaakin olen syönyt.

Pakkaamiseen meni vain hetki, loppuillan kuuntelimme Youtubesta puolalaisia joululauluja. Aamulla olisi todella aikainen lähtö.

Herätys oli aamukolmelta. Söimme jääkaapin tyhjäksi ja kävelimme rautatieasemalle, jonka edestä bussi N3 lähti tasan neljältä. Hiljaisten öiden jälkeen epäilin, etteivät gdanskilaiset isommin juhli. Aamuvarhaisella kaupungilla näkyi sentään muutama iloinen, mutta väsynyt yönkulkija. Automaatti ei jostain syystä huolinut käteistä, ainoastaan kortin. Lipun yöhinta on 4,20 zl/1€. Saavuimme kentälle sopivasti 4.40, samaan aikaan avautui check-in. Hannu oli tsekannut meidät jo etukäteen, eikä kukaan täälläkään kysellyt paperitulostetta.

Lento lähti ajallaan ja saavuimme sateiseen Turkuun. Matka herätyksestä kotiin kesti 10 tuntia. Ei lähdetty lenkille.

Matkan hinta jäi edulliseksi, mutta aikaa kului Turun lentojen takia. Wizz Airin lennot 20€/hlö, junaliput Vantaa-Turku-Vantaa 17,80€/hlö. Majoitus mukavassa huoneistossa hyvällä sijainnilla 110€/4 yötä. Lisäksi kaupungin sisäiset bussiliput Turussa ja Gdanskissa muutaman euron.