Ystäviä, lapsia ja taidetta. Ja hautausmaita.

Menin pitkästä aikaa Sanomatalon verenluovutukseen, sen jälkeen kävimme Ritun kanssa lounaalla Kiilassa ja katsoimme Ateneumin Rajojen rikkojat -näyttelyn. Siellä meni niin kauan, että jätimme muut taidemuseot suosiolla toiseen kertaan. 

Elisabeth Jerichau-Baumann

Kiila

"Taas pois äitienpäivänä!" on Suvi huokaissut monena keväänä. No nyt olin kotona ja kutsutin meidät äitienpäivälounaalle ja -kakulle Lohjalle. Kaikki lapsetkin tulivat ja Sipe oli riemuissaan, kun lauma oli koossa. Samalla reissulla veimme kukat Honkanummen, Metsolan ja Virkkalan haudoille.

Maanantaina oli ensimmäinen kesältä tuntuva keli, Hannu oli sopivasti varannut itselleen ja Eerolle päiväristeilyn Tallinnaan.

Minä tein pitkän lenkin ja hain itselleni lohisalaatin. Lisäsin siihen pihalta "rikkaruohoja" ja pyöräytin kuivurissa vuohenputkea talven yrttiseoksiin. Ensimmäisen kerran tänä keväänä istuin puutarhapenkillä lukemassa.

Kesäkeli jatkui tiistaina, kävin kampaajalla leikkauttamassa kesätukan, Hannu grillasi takapihalla broileria ja kasviksia.

Ulla kutsui lukupiirin vetäjät kahville, vein hänelle kevään ensimmäiset kielot. Sää viileni vaihteeksi, silti käki kukkui illalla lähimetsässä.

Haimme Timon kotiin, onneksi ei ole mikään räyhähenki.

Anneli kutsui minut Järvenpäähän, kävimme katsomassa taidemuseon Hiljaisuus ja metsä -näyttelyn, lounaalla Huvilassa ja menimme heidän kotiinsa kahvittelemaan. Siiri-pentu vastaanotti minut iloisena ja varsin riehakkaana.

Perjantain vastaisena yönä kuoli serkkuni Kimmo ja Onnin ja Ilonan ukki oli kuollut äitienpäivänä. 💔 Koska tämä oikein loppuu? 

Ja seuraavaksi hajosi pyykinpesukone!

Jotain iloistakin; olimme Irenen läksiäiskahveilla ja seuraavana päivänä naapurin pikkupoikien päiväkodin kevätjuhlassa.

Töissä ollessani aina loman lähestyessä viimeiset työpäivät olivat jostain syystä tosi kiireisiä. Sama tahti tuntuu jatkuvan siviilissäkin. En ole ehtinyt juurikaan miettiä tulevaa reissua, kun on ollut niin paljon muuta pohdittavaa. Viime hetken kiireet kasaantuivat perjantaille. 

Ajoin aamulla kaatosateessa Lohjalle. Kirkonkellojen soidessa laskimme Timon uurnan vanhempiemme viereen. Ikävä todeta, että tämä alkaa mennä jo rutiinilla. Kävin Meerillä vaihtamassa kuulumiset, ennen kuin noitakerho kokoontui yhteiselle lounaalle MOI ravintolaan. Olikin hyvä lounaspuffet! Sieltä ajoin Jaskalle pitämään perunkirjoituksen. Olemme saaneet toisistamme paljon vertaistukea; hän on hoitanut Irjan asioita ja hautajaiset. Ajoin kotiin, lähetin perukirjan verohallinnolle ja avasin kuoharin. Pakkaaminen sai jäädä aamuun, kun juutuin katsomaan Tähdet, tähdet semifinaalin. Pitkästä aikaa nukuin putkeen seitsemän tuntia. Aamupäivällä pakkasin lentolaukkuni ja otimme lähtöoluen jo kotona, säästettiin siinä 15€.

Pihalla kukkivat kirsikka- ja omenapuut, tulppaanit ja kielot. Tietysti sillä aikaa, kun me olemme reissussa.

Toukokuun kirjoja:

Minna Rytisalo "Lempi". Lopullisesti kadonnutta Lempiä muistelevat vuorollaan Lempin aviomies, sodasta palannut Viljami, Lempiä syvästi inhonnut aputyttö Elli ja Lempin kaksoissisar Sisko. Lempin ääntä ei kuulla ja hän jääkin lukijalle mysteeriksi. Sota rikkoo monet perheet ja monen mielen. Pisimmälle tarinaa vie Sisko, joka jää ikuisesti kaipaamaan Lempiä ja tuntee kehossaan siskonsa kivut. Itsellekin yllätyksenä olen viime aikoina lukenut paljon kotimaista kirjallisuutta ja Rytisalon tyylistä olen pitänyt aina.

Nina Lykke "Ei, ei ja vielä kerran ei". Viisikymppinen Ingrid on kyllästynyt koko elämäänsä; 25-vuotiseen avioliittoonsa, mieheensä, itseensä, jopa lapsiinsa, jotka vielä aikuisuuden kynnyksellä asuvat kotona äitinsä passattavina. Aviomies Jan elää myös jonkinlaista keski-iän kriisiä ja haksahtaa nuoren alaisensa ansaan. Hannella tikittää sisäinen kello, miesystävät ja asunnot vaihtuvat tiuhaan, mutta mikään ei tunnu tarpeeksi hyvältä. Lopulta Hanne pakottaa Janin valitsemaan itsensä ja aviovaimon välillä ja Jan muuttaa hänen pieneen yksiöönsä. Ingrid nousee siivilleen, jättää kaiken vanhan taakseen ja huomaa olevansa onnellisempi kuin koskaan. Eron jälkeen vanhaan kotiin muuttaneet Hanne ja Jan jatkavat kamppailua toistensa, kotona edelleen asuvien isojen poikien ja raskausajan kanssa.

Kesän avaus

Kesäkuun alussa ajoimme Saloon, että saimme vietyä Annalle äidiltä jääneet ryijyt, astiat ym. Sääennuste lupaili sadekuuroja, ei harmittanut yhtään, ettemme päässeet liikkeelle moottoripyörällä.

Laura Laine

HC Berg

Kävimme katsomassa Salon taidemuseo Veturitallissa HC Bergin upeat akryylityöt ja Laura Laineen lasiteokset.

JJ's BBQ

Annan ja Sofian kanssa teimme treffit JJ's BBQ:een, jonka ulkopuolella oli jo pitkä jono. Kaikki mahtuivat sisälle tai katetulle terassille ja söimme hyvät (savustetut) sapuskat. Oli kiva nähdä Soffekin pitkästä aikaa. Inkoontiellä oli sattunut peurakolari ja rankat sadekuurot salamoineen saattelivat meidät kotimatkalle. Poikkesimme Virkkalan hautausmaalle sytyttämään kynttilän.

Lohi poke bowl

Savuteema jatkoi kotona, kun tein savukalasalaattia. Lemmikit ja kielot (lempikukkani) kukkivat parhaimmillaan, pian niitä pitää etsiä varjopaikoista. Seuraavaksi kukkivat syreenit, juhannusruusu ja lupiinit saattavat jaksaa kukkia jopa juhannukseen asti. Ilma on taas valkoisena lenninkarvoista, toivottavasti sade pitää ne maassa.

Tein fillarilenkin Korson kautta Nikkilään päin ja Myyraksen kautta Kuusijärvelle uimaan. Tästä tuleekin kaveriviikko; kävin Susannan kanssa metsälenkillä, Hannu vietti päivän Helsingissä Eeron kanssa. Torstaille on luvassa Järvenpään reissu Annelin luokse. Maija kutsui (vai kutsutinko minä?) meidät luokseen lounaalle perjantaina.

Sain tutulta palstanviljelijältä tuoreet raparperit ja tein chilistä chutneyta. Kuivuri pyöritti samaan aikaan voikukanlehtiä. Hannu voi murustaa niitä sämpylätaikinaan, minä munakkaisiin ja patoihin. Maija antoi vinkin voikukan nuppujen paistamisesta, sitä pitää joskus kokeilla. Varasin viimeisetkin majoitukset Viron reissulle, joten plääni on valmis! Tietenkin heti sen jälkeen Tuuli Hiidenmaalta lähetti viestin, että rempat on tehty ja majoituksen voi varata. Tämä tuli meille liian myöhään, mutta ehkä voimme muuten tavata?

Tamara Piilola

Huvilan muikut

Torstaina jätin Hannun tekemään viikkosiivousta ja hurautin junalla Järvenpäähän. Anneli oli asemalla vastassa, kävimme katsomassa Järvenpään taidemuseossa näyttelyn "Ihmisille ja kuoriaisille: puutarhan salaisuus". Edelfeltin, Halosen, Enckellin, Järnefeltin, Schjerfbeckin ja Soldan-Brofeldtin lisäksi ihailin Tamara Piilolan upeita, isoja tauluja. Huvilassa söimme hyvät muikut, ennen kuin kävelimme Annelin ja Heikin kauniisti remontoituun kotiin, jossa Bertta toivotti minut tervetulleeksi nuolemalla iholtani kaikki hajuvedet ja aurinkovoiteet.

Perjantaina oli hieno sää ja polkaisimme fillareilla Maijan vehreään pihaan piirakkakahveille.

Haltiala

Lauantaina oli loistava pyöräilykeli; aamupäivällä vielä pilvistä, iltapäivällä silkkaa hellettä ja UV-säteilyä. Lähdin ensimmäiselle Haltialan lenkille, mutta säälin itseäni ja jätin Silvolan mäet väliin. Kävin kääntymässä Haltialassa ja poljin joen toista puolta takaisin, poiketen Tapaninvainion uimarannalla ja sieltä kotiin. Jätimme Tikkurilan "Suuret oluet - Pienet panimot" -tapahtuman väliin, kun emme saaneet ketään kavereita seuraksemme.

Hannu oli tehnyt oman fillarilenkkinsä ja palannut kotiin leikkaamaan nurmikkoa. Suihkun jälkeen söimme pihalla grilliruokaa; parsaa pecorinolla, lammasmakkaroita, grillattua fetaa ja maisseja. Lisäksi salaattia ja jälkkäriksi grillattuja persikoita. Sunnuntaina päräytimme Hondalla Järvenpään Pop up ravintolapäivään. Söimme alkupalat; kevätkääryleitä ja friteerattuja kananpaloja, ennen kuin palasimme kotiin ruuanlaittoon.

 

Kesän kirjoja:

Joel Haahtela "Adélen kysymys". Helsinkiläinen opettaja lähtee Etelä-Ranskaan tutkimaan (kuvitteellisen) Adélen mysteeriä. Pyhimykseksi julistettu nuori nainen putosilähes 1000 vuotta sitten korkealta kalliolta - silminnäkijöiden mukaan hänet "tempaistiin" ilmaan - mutta selvisi putouksesta ehjin nahoin ja oli päinvastoin paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ennen putoamistaan. Asuessaan kuukauden munkkiluostarin hiljaisuudessa miehellä on aikaa ajatella myös omaa elämäänsä; vanhempiaan, äidin aikaista poismenoa, aikuiseksi kasvanutta poikaansa ja vaimoaan, joka on lähtenyt Edinburgiin opettamaan ja luennoimaan, ties vaikka loppuelämäkseen. Munkkiveljesten myötä mies tutkii arkistoja, tutustuu lähiseutuun ja miettii omaa tulevaisuuttaan. Adélen mysteeri jää edelleen arvoitukseksi. Olen aina pitänyt Haahtelan lempeän runollisesta kerronnasta. Tässä kirjassa pintaan puskee kirjailijan oma henkisyys ja uskonnollisuus enemmän kuin aiemmissa.

Tõnu Õnnepalu "Vilsandin kesä". Aivan suoraan minun unelmastani; "Oikeastaan minulla on tähän saareen liittyen kaksi vaatimattomampaa unelmaa (rakastuneet ovat aina vaatimattomia unelmissaan, vaikkakin älyttömiä: heidän mielestään rakastetun yksi katse, yksi ystävällinen sanakin ratkaisisi koko heidän elämänsä): tulla tänne joskus myös sydäntalven aikaan. Ja elää täällä kerran kaksi vuotta."

Luiz Ruffato "Tekokukkia". Kirja kirjan sisällä; kirjailija saa kirjeitse pyynnön kirjoittaa maailmanpankin virkamiehen muistelmat. Odotin suoraviivaista romaania, mutta kirja koostuukin eri pituisista tarinoista, joissa henkilöt vaihtuvat luku luvulta. Samoin maat, jopa maanosat. Henkilötarinoiden lisäksi tietoa tulee myös maiden tapakulttuureista ja historioista.

Loppukesän satoa

Tästä kesästä jää paljon mukavia muistoja. Hieno reissu Baltiassa, viikonloppureissuja Etelä-Suomessa, perheen ja ystävien tapaamisia.

Kesän sadon olen säilönyt monella tavalla; mustaherukkalikööriä, punaherukkahyytelöä, omenasosetta, mustamarja-aroniahilloa. Pakastimeen on päätynyt raparperia ja vähän sieniäkin. Teen vielä lisää soseita ja hyytelöitä, tarkoitus on laittaa myös omenaviini porisemaan ennen Balkanille lähtöä. Tänä vuonna on loistava omenasyksy ja luvan kanssa haen Matin pihasta pudokkaita soseita ja viiniä varten. Omasta pihasta ei omenia tule kuin syötäväksi, ostimme Hannun perheomenapuun kaveriksi punakanelin, ehkä tulevina vuosina saamme poimia viiniomenat omasta pihasta. Yritän saada jostain keltaisia luumuja, jotta voin tehdä hyvää rommi-luumuhilloa juustotarjottimelle. Vantaan kaupungin tarjoamia aronioita aion pakastaa pieniin pusseihin talven smootheja varten ja toivottavasti pääsemme vielä yhdessä sienestämään.

Alice Neel

Pitäjän kirkon päiväkonserttien lisäksi kulttuuria on ollut tarjolla muuallakin. Marjukan kanssa pyörin Taiteiden yön tapahtumissa, Tuulan kanssa kävin UMO:n päiväkonsertissa Savoyssa, sen jälkeen tutkin Ateneumin näyttelyt ja treffasin Annelin ja Tinden Vltavan terassilla. 

Teresa Salgueiro

Syyskuu pärähti käyntiin hienolla Huvila-teltan konsertilla, jossa esiintyi mainio galicialainen Davide Salvado ja loistava Teresa Salgueiro, joka liversi nykyfadoa kuin pieni lintunen. Hämmästyin, kun luin, että pieni nainen on tehnyt jo 30-vuotisen uran. Pitääpä tutustua hänen tuotantoonsa tarkemmin!

Harmikseni sain joltain virustartunnan ja flunssan kiusaamana en saa nukuttua enkä voi mennä uimaan. Zumba-tuntikin oli jätettävä väliin, kun voimat ovat vähissä. Syyskuun alussa alkavat Rekolan Raikkaan jumpat, lukupiiri aloittikin jo elokuussa ja Vantaan Naisten Pankki kokoontuu kesätauon jälkeen syyskuussa. Vantaalla on syksyn aikana tarjolla monta mielenkiintoista matinea-elokuvaa. 

Loppukesän kirjat:
Kate Jacobs "Pieni lankakauppa". Amerikkalainen yh-äiti perustaa New Yorkiin lankakaupan ja alkaa pyörittää siellä neulekerhoa, johon kokoontuu hyvinkin erilaisia naisia, kuka neulomaan, kuka muuten vain. Päähenkilö ja varsinkin hänen teini-ikää lähestyvä tyttärensä etsii juuriaan ja he matkustavat Skotlantiin tapaamaan päähenkilön isoäitiä. Kirjoitus- ja käännösvirheet harmittivat, muuten varsin mukava kirja. 

Deborah Rodriguez "Kabulin kauneuskoulu". Ilmeisen omaelämänkerrallinen kirja amerikkalaisnaisesta, joka väkivaltaista aviomiestään paetakseen pestautuu apujoukkoihin Afganistaniin ja perustaa sinne kampaamon, jossa paikalliset naiset voivat kouluttautua ja kokoontua. Afganistanin verinen historia ja karu nykypäivä saavat hyvin tilaa tässä muuten viihteellisessä kirjassa.