maanantai 3. elokuuta 2020

Koronakesän kotimaan matkailua; Jämsä ja Salonsaari

Majakka-Paviljonki, Asikkala
Maanantaina satoi vettä kaatamalla, kun lähdimme ajamaan Hondalla kohti Keski-Suomea. Pysähdyimme tankkaamaan Mäntsälässä, sen jälkeen tie olikin kuiva eikä enää satanut. Lounaan söimme lähellä Vääksyn kanavaa, Asikkalan Majakka-Paviljongissa. Kurvasimme Jämsän keskustaan, ennen kuin kotiuduimme Marja-Leenan kauniiseen kotiin. Saimme varusteet parvekkeelle kuivumaan, hanskat kuivuivat yön yli saunan lauteilla. Kahvin jälkeen huilailimme, saunoimme ja vietimme mukavan illan hauskan pikkuserkkuni seurassa.

Witikkalan kartano, Jämsä
Runsaan aamiaisen jälkeen lähdimme kävelemään joenvartta keskustaan ja poikkesimme Witikkalan kartanoon, jossa on kahvila/lounasravintola, sisustus- ja vaateliikkeitä. Kukallinen välikausitakki lähti matkaani. Olisihan siellä ollut vaikka mitä ihanaa, onneksi ei ole tarvetta eikä kantokapasiteettia.

Jämsän kirkko
Kävelimme kauniiksi laitetulla puistoalueella ja kirkonmailla ihmetellen vanhoja hautoja. Marja-Leena alkoi puuhailla keittiössä, hän oli kutsunut Akun ja Eilan syömään kanssamme. Aku, joka täyttää kuukauden kuluttua 90, ajaa vielä omalla autolla. Oli mukava kuunnella tuttua murretta ja tarinoita heidän moottoripyörämatkoistaan 60 vuotta sitten.

Viime kerralla sainkin Marja-Leenalta valokuvan, jossa isäni istuu Akun pyörän kyydissä.

Karisalmen silta
En olisi halunnut ajaa takaisin samaa reittiä kuin tullessa, vaan Päijänteen maisemareittiä pitkin. Hannun mielestä matkasta tulisi liian pitkä (mihin nyt oli kiire?) ja hän ehdotti, että käymme erikseen katsomassa Pulkkilanharjun.

Karisalmen silta
Niin teimmekin; ajoimme Asikkalan kirkonkylän ohi Pulkkilanharjua pitkin Karisalmen sillan yli ja käännyimme takaisin Asikkalaan. Jo aiemmin oli tullut paljon motoristeja vastaan, tällä reitillä heitä oli paljon. Kävimme taas lounaalla Majakka-Paviljongissa ja matka jatkui kaupan kautta Salonsaaren Lomakylään. Honda alkoi pitää omituista rahinaa, toivottavasti ei ole mitään vakavaa. Pitäähän tästä päästä vielä kotiinkin ja uudelle Viron/Latvian reissulle.

Salonsaaren Lomakeskus
Huoneemme oli valmiina ja tyhjensin osan vaatteistani sivulaukusta kaappiin. Kävin hakemassa pyyhkeet ja liinavaatteet ja varasin samalla meille (puulämmitteisen) rantasaunan illaksi. Kävin kävelemässä rannalla, paikalla oli muitakin motoristeja - kaksi Itävallasta - ja pikkumökit näyttivät varatuilta. Me majoituimme tilavaan rivitalohuoneeseen, jossa on oma kylppäri ja terassi. Yhteiskäytössä on keittiö ja oleskelutila. Illalla saunoimme lempeissä löylyissä ja kävin kolme kertaa uimassa. Hannu kävi varaamassa meille kaksi fillaria huomiseksi. Illan hämärtyessä vilvoittelimme omalla terassilla, ennen kuin siirryin sisälle lukemaan ja kirjoittelemaan.
Vääksyn kanava
Aamulla keitin kahvit hiljaisessa keittiössä, ilmeisesti muut söivät aamupalansa omissa huoneissaan. Olin odottanut aurinkoista pyöräilypäivää, mutta taivas oli pilvien peittämä. Viikon ainoa aktiviteetti taitaa olla tämänpäiväinen pyöräily Asikkalan keskustaan ja Vääksyn kanavalle. Saimme vaihteettomat mummofillarit, joilla oli raskasta, mutta mukava polkea vaihtelevaa maastoa. Olimme sopivasti kanavalla, kun sulkuportit avattiin yhtä pientä moottorivenettä varten. Polkaisimme Kanavan Panimolle, mutta terassi ei tälläkään kerralla ollut auki. Siellä vain kiiteltiin kuluneesta kesästä. Luulisi, että nyt kannattaisi jatkaa sesonkia, kun kesää on jäljellä ja porukkaa liikkeellä!

Kanavan Kunkku
Polkaisin vielä ylämäkeen Vanha Vääksyyn, eipä siellä paljon näkemistä ollut. Ilahduttaa kuitenkin, että kahviloita, lahjatavaramyymälöitä ja muita pieniä yrityksiä on koronasta huolimatta vielä jäljellä. Jäimme oluille Kanavan Kunkun terassille. Paikassa olisi myös voinut lounastaa ja juomavalikoima oli yllättävän laaja. Tämäkin on kesäravintola, joten Asikkala taitaa olla sesongin jälkeen varsin hiljainen.
Ravintola Jalmari
Lounaan söimme Ravintola Jalmarissa, koska siellä oli tarjolla paistettuja muikkuja. Mukavan oloinen ja näköinen paikka ja hyvää ruokaa! Lasketellessamme takaisin Salonsaareen ei ollut onneksi niin paljon ylämäkiä kuin Asikkalan keskustaan mennessä. Yllättäen saimme tuttuja naapuriin, kun Alain ja Eila majoittuivat samaan rivitaloon! Olimme varanneet saunan kuudeksi. Muita varauksia ei illaksi ollut, joten Hannu aloitti saunan lämmittämisen viideltä ja saimme löylytellä ja pulahtaa uimaan kaikessa rauhassa.
Salonsaaren Lomakylä
Aamulla olisi voinut vielä käydä uimassa, mutta jätin kastautumisen toiseen kertaan. Aamiaisen jälkeen pakkasimme laukut ja siivosimme huoneemme. Kävin vielä kiittämässä henkilökuntaa, ennen kuin lähdimme (rahisevalla) Hondalla liikkeelle. Kaikesta päätellen etätyöntekijät olivat lopettaneet hommat puoliltapäivin, niin paljon oli motoristeja liikkeellä. Pääsimme turvallisesti kotiin, kävin suihkussa ja lähdin kauppaan. Sillä aikaa Hannu rasvasi Hondan ketjut ja (kuten arvasin) rahina loppui siihen. Siis matkaan Hopea!
 
Kilometrejä kertyi tällä reissulla 460. Bensa (98) oli kalleimmillaan 1,599/litra (Shell, Jämsä).
Saimme vihdoin sovittua treffit Eijan ja Timon kanssa ja he tulivat meille lauantaina grillaamaan, sopivasti kesän helteisimpänä päivänä. Ruokailun ohessa vaihdoimme kuulumisia ja sovimme yhteisen mökkiviikonlopun syyskuulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti