maanantai 13. syyskuuta 2021

Kopparö, Raasepori

Yöllä kuuntelin raivokasta sadetta, melkein odotin ukkosen jyrisevän. Aamupäivän aikana taivas selkeni ja pilvet katosivat kovan tuulen myötä. Olimme luopuneet ajatuksesta lähteä Hondalla, koska sääennuste lupasi vielä tälle päivälle huonoa keliä ja autoon mahtuvat kaikki ruuat, kumisaappaat ja varuiksi uusi sienikuivurikin. Jätimme "pojan" porisemaan kylppäriin ja lähdimme innoissamme ajamaan kohti Tammisaarta.


Alli, Pro
Olimme perillä tunnin ennen mökin oven automaattista avautumista (koodilla). Sitä odotellessa siirsimme tavarat mökin terassille ja söimme mukaan ostamani salaattiannokset. Ulkona istuessa tuli vilu ja sisään päästyämme keitin kahvit, samalla laitoimme tavarat paikoilleen.
 
Joutsen, Pro
Tämäkin riittäisi meille.
Teimme iltakävelyn leirintäalueen ympäri ja kävimme katsomassa Joutsen-mökin, jonne voisimme joskus majoittua lasten tai kavereiden kanssa.

Illan hämärtyessä uskaltauduin uimaan, ei ollut lainkaan niin kylmää vettä kuin etukäteen pelkäsin. Kävin mökkiseinän toisella puolella naistenvuorolla suihkussa (sauna lämpiää vasta keskiviikkona) ja meinasin jäädä lukkojen taakse, sisäpuolelle. Onneksi asumme seinän takana ja kävin koputtelemassa saunan seinään ja Hannu tuli päästämään minut ulos. Illemmalla ihailin terassilla tähtitaivasta, ennen kuin siirryimme sisälle lukemaan ja kuuntelemaan musiikkia.
 
Oli hiljaista (vain seinäkello raksutti) ja pimeää (vain terassin lyhtyyn jättämäni kynttilä lepatti). Harvoin pääsemme näin pimeään paikkaan, olisi pitänyt pakata kaukoputki auton kyytiin.

Luontopolku

 
Aamupäivällä lähdimme kiertämään luontopolkua. Varauduimme tuuliseen säähän liioitellen, metsässä oli tyyntä ja saimme riisua takit pois. Reitti on todella hyvin merkitty, en edes minä pääse eksymään.
 
 
Halusin kiertää loppulenkuran toisin päin kuin keväällä Timon kanssa, koska menen jyrkät mäet mieluummin ylös kuin alas. Tosin myötäpäivään kävellessä ne ovat edessä lenkin loppuvaiheessa, jolloin voimat saattavat olla jo vähissä. Jos kunto on huono tai muuten väsyy helposti, on paras kiertää lenkki vastapäivään. Maaruskaa alkoi olla jo näkyvissä paikoitellen, lähinnä mustikanvarvuissa.

 
Jätin Hannun kävelemään omaan tahtiinsa ja kuljin omaa vauhtiani. Poistuin luontopolulta toista kautta ja ohitin Pron uudet lomamökit, jotka taitavat kaikki olla nyt tyhjillään. Laiturissa oli vielä muutamia veneitä.
 
Pikku Myyn Linna
Kävin kurkkaamassa Pikku Myyn Linnan, tällä kerralla emme mene grillaamaan, kun olen taas muutenkin varannut liikaa ruokaa mukaan. Naapurit eivät olleet mökissään ja kävin naku-uinnilla, ennen kuin Hannu palasi mökkiin ja suihkuun. Mökiltä mökille kilometrejä kertyi 12 kauniissa syyssäässä pehmeitä metsäpolkuja kävellen. Olin luvannut tarjota Hannulle oluen KopparÖlin terassilla, mutta ravintola on syyskuussa auki enää viikonloppuisin. Tasasimme lenkkioluen omalla terassilla, söimme possu-kaalipataa ja menimme päikkäreille. Illalla tapastelimme, lueskelimme ja minä katsoin omia tv-ohjelmiani. 
 
Sienimetsään
 
Keskiviikkona odotimme ruokavieraita, sitä ennen ehdimme lähteä omia polkujamme pitkin etsimään sieniä. Etukäteen olin ajatellut, että tuskin täältä löytyy muuta kuin karvarouskuja, mutta ei täällä ole niitäkään! Lohjalainen vaunuilija-Risto kehui tietenkin löytäneensä kaikenlaisia tatteja. Itse löysin vain pieniä suppareita, Risto huusi vielä perääni "Et sitten ottanut näitä kantarelleja!" Metsässä oli taas liikaa keltaisia lehtiä. Hannu oli löytänyt sormenpään kokoisia suppareita ja kantarelleja, paistoin sienet pannulla ja lisäsin ne kanapataan. Onneksi olin varautunut vasta aluillaan olevaan sienikauteen ja pakkasin mukaan viimeiset kuivatut sienet. Kumpparit ja sienikuivuri saivat pysyä autossa...
 
Päivän suuri sienisaalis
Puolenpäivän jälkeen "kolmas siskoni" ilmoitti, että he lähtevät nyt Bemarilla Lohjalta. Lähetin lossin aikataulun ja kuvat Kopparön tienviitoista. Vieraita odotellessa esivalmistin kanapadan, laitoin riisit kiehumaan ja tein salaatin. Vieraat toivat tullessaan St. Honorén ihania leivonnaisia.

St. Honoré

Ruuan syötyämme kiersimme kävellen leirintäalueen. Lohdutin vieraitamme, että lenkki on niin lyhyt, että se onnistuu ajosaappaillakin. Kävimme katsomassa vanhan kivinavetan perustukset, hienon hiekkarannan ja Joutsen-mökin, jonne hekin mahtuvat yökylään. Palasimme mökille kahvittelemaan ja nauttimaan Honorén leivoksista. En saanut seuraa naisten saunavuorolle (uimisesta puhumattakaan). Mukavien vieraiden lähdettyä menin saunaan, merivesi tuntui sen jälkeen paljon kylmemmältä kuin edellisinä päivinä. Kolme kertaa löylyyn, kaksi kertaa uimaan.

Dagmarin lähde

Torstaina pakkasimme auton ja siivosimme mökin niin, että ehdimme lossille ennen sen kuskin ruokatuntia. Alunperin olimme suunnitelleet jäädä lounaalle Tammisaareen, mutta kello oli vielä liian vähän, suuntasimme hetken matkaa Hankoon päin ja käännyimme Dagmarin puistoon.
 
Dagmarin lähde

Kävimme katsomassa prinsessa Dagmarin lähteen ja laskeuduin raput alas kauniille rannalle. Kesäaikaan se olisi hieno paikka käydä uimassa ja vaikka syödä eväät. Nyt oli tuulinen sää, emmekä viihtyneet puistossa pitkään.

Tarkoitus oli käydä kotimatkalla Backers Bakersissa pullakahvilla ja ostamassa tuoretta leipää kotiin. Vieraamme toivat eilen niin paljon leivonnaisia, että niistä riitti kotiinkin ja ajoimme leipomon ohi Fiskarsiin.

Fiskars Village

Adam Detre: Water #3 Jalava
Fiskars Village
Fiskars Village on nyt syksyisen värikäs, yksi tilausajobussi jäi parkkiin, muuten joenvarren tiellä oli rauhallista. Lokakuun alussa kylässä on Maan maut - Sadonkorjuumarkkinat. Ajoimme Lohjalle katsomaan äitiä ja veimme Ilonalle synttärilahjan, Noelin näin pihalla vilaukselta. Eilisestä ruuasta jäi kypsää riisiä, lisäsin siihen Dagmarin puistosta löytämäni herkkutatin, sipulia, vuohenjuustoa ja kermaa. Siitä tuli mainio lisuke savulohelle. Hannu lähti käymään Tuusulassa, minä menin lähimetsään, löysin muutaman karvalaukun ja pieniä suppiksia. Vielä ei kannattanut ottaa uutta kuivuria käyttöön.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti