perjantai 7. heinäkuuta 2023

Viljandi - Paide - Tallinna

Oli niin hiljaista (tai olin liikkunut normaaliin verrattuna liian vähän), että nukuin huonosti. Kuuntelin kirkonkellojen lyönnit puolen tunnin välein. Kolmelta heräsi mustarastas laulamaan, puoli neljän jälkeen joku porukka nousi vielä rannasta rappuja myöten, hiljaa keskenään keskustellen. Yllättäen neljältä kirkonkello löi vain kaksi kertaa. Mustarastaskin taisi siitä häkeltyä, lopetti laulamisen ja meni takaisin nukkumaan.

Paide

Uskumatu Kohvik

Meillä oli runsaasti aikaa matkalla viimeiseen kohteeseemme, Tallinnaan. Sovimme, että pysähdymme taas lounaalle Paidessa. Hannu halusi ajaa sinne vaihteeksi Türin kautta, ja sinne käännyttyämme tuuli puhalsi ikävästi puuskittain sivusta. Saimme myös nauttia sikaloiden/navettojen ödeereistä. Tarkoitus oli mennä joko viime kerrasta tuttuun Treeger Kohvikiin tai Spordikeskukseen pokelle, mutta kun parkkeerasimme Uskumatu Kohvikin eteen, söimmekin siellä hyvän kebab-annoksen ja -wrapin (yht. 13€). Talosta löytyy myös hostelli. Tallinna-Rakvere -motarilla alkoi jo näkyä muitakin motoristeja, lomakausi on selvästi alkamassa. Yllättäen haikaroita ja pesiä näkyi runsaasti, kun lähestyimme Tallinnan esikaupunkeja.

City Center Garden Camping
City Center Garden Camping

Uhkaavat pilvet vastaanottivat meidät Tallinnaan. Tankkasimme Hondan viimeisen kerran vähän edullisemmalla bensalla ja ajoimme vanhastaan tuttuun Uus Maailm -kaupunginosaan. Pääsimme juuri majoittumaan City Center Garden Campingin huoneeseemme, kun rankkasade lankesi. Taitaa olla erikoisin huone, missä olemme majoittuneet. Vähän kostean oloinen, mutta emäntä antoi luvan laittaa sähköpatterin tarvittaessa päälle ja paksu kylpytakki lämmitti suloisesti, kun olin käynyt suihkussa. Sade lakkasi ja kävelimme läheisen Kristiine Keskuksen Prismaan ostamaan salaattipuffetista (muutaman euron halvempi kilohinta kuin koticittarin vastaavassa) iltaruuan, mansikoita ja skumppaa. Hannun käytyä suihkussa ei jaksettu enää lähteä mihinkään. Olenkin kasannut viimeiselle päivälle aikalailla ohjelmaa.

Huone oli viileän kostea, mutta peiton alla nukkui hyvin. Illalla piha tuli täyteen parkkeerattuja autoja, aamulla siinä oli Hondan lisäksi enää yksi saksalainen paku-Mersu. Aamiaisen jälkeen (tiskaaminen oli hieman hankalaa pienen kylppärin pikkuruisessa altaassa) lähdimme kävelemään kohti Telliskiveä. Minä kirin taas edelle ja kävin katsomassa Fotografiskan näyttelyt; Miles Aldridge "Virgin Mary, Supermarkets, Popcorn" ja Snezhana von Büdingen-Dyba "Sofien maailmassa" (Meeting Sofie).

Miles Aldridge

Miles Aldridge

Snezhana von Büdingen-Dyba

Snezhana von Büdingen-Dyba

Kaunein ja liikuttavin valokuvanäyttely oli "Meeting Sofie". Näyttelystä vaikuttuivat muutkin kuin minä; lähes kaikki puhuivat kuiskaten keskenään. Tarkoitukseni oli käydä tänään Nigulisten kirkon näköalatasanteella. Matkalla sinne tuli mieleen, että ehkä Ilonakin haluaa sinne, kun tulemme Tallinnaan parin viikon kuluttua. Kun tämä vastasi kyselyyni myöntävästi, kurvasin Nigulisten ohi keskiaikamarkkinoille, joita Tallinnassa vietetään tänä viikonloppuna.

Löysin Hannun ja istuimme stouteille Restoran Trofén terassille, ennen kuin menimme syömään suosittelemaani Pizzeria Margheritaan Lai-kadulle. Tilasin taas mainion kanacaesarin ja Hannu hyvän pizzan. Taidan tuoda Ilonankin tänne syömään!

Pizzeria Margherita

Uue Maailmaan palasimme Raatihuoneen kautta, keskiaikaiset markkinat olivat täyttäneet koko torin. Hannu-parka joutui häpeäpaaluun. Vapaudenaukiota kohti kävellessämme kuului Hare Krishna -musiikkia ja siellä tanssi ryhmä värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita ihmisiä.

Haimme kaupasta lisää vichyä, ilta- ja aamiaistarpeita. Ennen kämpille paluuta poikkesimme iltapäiväkahville läheiseen ravintolaan (ent. Kohalik). Pihallemme parkkeerasi saksalainen, vanha paloauto!

Alkoi sataa. Illalla laitoimme patterin päälle poistamaan kosteutta ja kuivaamaan pyyhkeitä.

Aamulla pakkasimme tavaramme kaikessa rauhassa, Eckerön Finlandia lähtisi vasta 12.00. Satamaan saapui seuraksemme yksi suomalainen ja yksi norjalainen motoristipariskunta sekä pari saksalaista yksinajajaa. Emme päässeet tuttuun skuuttipaikkaan, kuten yleensä, jolloin pääsemme laivasta ulos ensimmäisten joukossa. Tiet olivat taas tukossa ja kesti aikansa, ennen kuin pääsimme ulos keskustasta. Selvittiin sataman ruuhkasta ja päästiin kotiin kuivina. 

Hieno reissu, taas kerran! Kuusi kohdetta, 12 päivää, 880 km. Majoitukset olivat mukavia, yht. 550€ (Sondan majoitus oli ilmainen, kun olimme vieraina). Varsinkin Tarton ja Viljandin majoituksia voin suositella lämpimästi. Tallinnan emäntämme lähetti etukäteen pitkät ohjeet ja säännöt, jälkikäteen kerjäsi 10 pistettä, mistä minä en tykkää. Bensa (98 oct.) maksoi joka asemalla saman 1,749€/litra. Eckerön matkat (2 aikuista + moottoripyörä) yht. 138€. Pari outoa seikkaa opimme; joihinkin Viljandin kohvikeihin käy vain käteinen maksuvälineeksi ja joillakin Tallinnan terasseilla ei saa tupakoida.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti