Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kopli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kopli. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. maaliskuuta 2023

Tallinna, vaihteeksi

Junalakko alkoi maanantaina, olimme varautuneet siihen katsomalla etukäteen bussiaikatauluja. Tuli siis aikainen herätys. Onneksi asumme lähellä yhden bussivuoron lähtöpaikkaa ja mahduimme hyvin kyytiin laukkuinemme. Hakaniemessä vaihdoimme ratikkaan ja saavuimme Länsiterminaaliin juuri, kun Eckerö Finlandian lähtöportit aukaistiin.

Peatus
Port Desina

Mare vastaanotti meidät Kalamajan huoneistoon ja tarjosi tulokahvit. Samalla hän opetti meille eestin kieltä; emäntämme oli päättänyt, että hän puhuu kanssamme tänään ainoastaan eestiä.

Helsingin sumu jäi taakse ja aurinko paistoi. Kävelimme Telliskiveen terassioluelle, pian kuitenkin siirryimme Peatuksen sisätiloihin tuulelta suojaan. Tämäkään juna ei liikkunut, mutta tarjoilu pelasi! Lähdimme kävelemään kohti Koplia ja jäimme lounaalle Port Desinaan. Mainiot kana-annokset (minulle tabaka tibu) yht. 13,80€. Kotimatkalla ripotteli vähän vettä, kun kävelin edeltä Rimiin ostamaan aamiaistarpeita.

Eesti Arhitektuurimuuseum

Kihlajaispäivällemme suunnittelin käyntiä kahdessa näyttelyssä, niiden välissä voisimme pitää lounastauon Rotermanni korttelissa. Minua houkutteli myös bongata muutama kohde Apteekkari Melchior -kirjoista.


Eesti Arhitektuurimuuseum (entinen suolavarasto) avautui yhdeltätoista ja kävimme katsomassa näyttelyn "Prognoos ja fantaasia", joka esittelee Viron arkkitehtuuria vuosikymmenten takaa nykyaikaan. Mukana on myös suomalaisia arkkitehteja, mm. Wivi Lönn ja Armas Lindgren.
 
Restoran Pull

Tutkimme Rotermannin lounastarjontaa ja päädyimme Restoran Pulliin (lounas 7,90€). Raikas lohikulhoni oli vallan mainio. Paikka on lähitoimistojen työntekijöiden suosiossa ja täyttyi hetkessä, tosin he söivät ja poistuivat nopeasti ja tekivät tilaa seuraaville. Rotermannin on vallannut hurmaava kanelintuoksu ja mekin haimme pullat mukaan Levain Pagarista. 

Maile Grünberg
Tiemme erkanivat, kun menin Tallinnan Design- ja Arkkitehtuurigalleriaan katsomaan Maile Grünbergin (s. 1942) syntymäpäivänäyttelyn "Tooli" Hannun suunnatessa Valli Baariin millimallikkaalle.

Pyhän Hengen kirkko
Mustapäiden talo

Kiertelin vanhassa kaupungissa Apteekkari Melchiorin jalanjäljissä etsien kirjoissa mainittuja, edelleen olemassa olevia rakennuksia Vene-kadulla, Mungalla ja Pühavaimulla.
 
Hell Hunt
Dominoefekti käynnistyi ja minun oli vessaan päästäkseni käytävä lasillisella Hell Huntissa. Mukava paikka myös päiväsaikaan!
 

Palasin kaupan kautta kämpille, Hannu oli ehtinyt käydä suihkussa. Otimme nokoset, sen jälkeen nautimme hyvät pullakahvit. Keittiön ikkunan takana olevassa syreenissä on jo isot silmut ja naapuritalon pihan ovat vallanneet lumikellot.

Tuntuuhan se vähän haaskaukselta viettää Tallinnassa aikaa nukkuen ja kirjoja lukien, mutta kun käytössä on näin mukava huoneisto, tuntuu kuin mökille menisi. Joka kerta sentään etsimme jotain uutta nähtävää (tai syötävää), laiskuuttamme emme enää illalla lähteneet mihinkään. Sitten ensi kerralla!

Keskiviikkona Finlandia lähti 12.00 Tallinnasta Helsinkiin. Kotona olimme neljän jälkeen, sitä ennen teimme bussilla kierroksen pitkin pääkaupunkiseutua. 

lauantai 9. heinäkuuta 2022

Tallinna

Alunperin olimme suunnitelleet, että vierailemme Maren ja Jaanin mökillä Hiidenmaalla. Sää kuitenkin muuttui väliaikaisesti huonommaksi, eikä heidän ollut mitään järkeä tulla saarelle yhden yön takia. Ja meidänkin on helpompi kuivattaa varusteet Tallinnassa, jos kastumme matkalla. Niinpä palasimme "toiseen kotikaupunkiimme" jo lauantaina. Kuten olen kehunut, virolaiset autoilijat ovat pääsääntöisesti lainkuuliaisia ja kohteliaita kuskeja. Tälle viimeiselle siirtymälle osui kuitenkin ikävä tilanne; tila-auto/pikkubussi lähti ohittamaan meitä niin, että meitä oli maantiellä kolme rinnakkain. 
 
One Sixty Smokehouse
Majoituimme Tallinnassa tuttuun huoneistoon Maren ja Jaanin seinänaapureiksi. Jaan oli keittänyt kahvit, Mare leiponut porkkanasämpylät, kun kyläilimme heillä ennen suihkua ja syömään lähtöä. Viimeisille reissupäiville on taas monta ravintolavaihtoehtoa. Viime kerralla minuun iski annoskateus, kun illastimme One Sixty Smokehousessa. Siksi halusin sinne syömään rapsakat kanankoivet. Hannu valitsi vuorostaan possunposket. Naapuripöydän tyttövauva vei huomion meiltä ja oli hurmannut vanhempiensa lisäksi myös samassa seurueessa olevat sedät/kummisedät. Ylpeä isi kantoi pienokaista sylissään ja esitteli tälle ravintolassa olevat moottoripyörät. 😍

Palasimme torin ja kaupan kautta viettämään loppuilta kotosalla.

Noblessner
Kopli

Aamiaisen jälkeen lähdimme kävelemään, treffit sovimme Kopli Köökiin. Kävelin Patarein ohi Noblessneriin, tarkoitukseni oli ostaa joulukoristeita Sishi outletista, mutta myymälä on viikonloppuisin kiinni. Jatkoin Kalarannan kautta samaa tietä, jolla kävelin elokuussa E9-rannikkoreittiä Põhja Tallinnaan ja Laulasmaalle.

Põhjala tehas

Ehdin Põhjala tehakseen ennen Hannua, hänkin oli ratikkakyydin sijaan päättänyt kävellä Kopliin. Alueelle on avautunut uusia liikkeitä ja toinenkin ruokapaikka, mutta olin niin kovasti kehunut Kopli Köökiä, että menimme sen aurinkoiselle terassille syömään. Lasitettu terassi oli aivan liian kuuma ja istuimme ulos. En ollut turhaan kehunut, vaikka listalla ei nyt ollutkaan maissikanaa. Tilasimme brunssilistalta portobellon tryffelidipillä ja savukalapihvit lisukkeineen.

Kopli Köök

Syötyämme päätimme kävellä takaisin Kalamajaan ja ottaa lenkkioluet Kohalikin terassilla. Pääsimme melkein Sitsiin saakka, kun rankkasade alkoi. Suojauduimme katoksen alle ja kun sade vain jatkui, hyppäsimme ratikan kyytiin. Takaosan lukija ei lukenut pankkikorttejamme, pummilla ajettiin. Jäimme kyydistä Balti Jaamalla, sadepilvi oli jäänyt Kopliin. Mare oli kerännyt narulta kuivat pyykkini pois sateen alta.

Sateen tauottua kävimme vielä iltakävelyllä. Oikopolkumme kaupalle vie läpi taloryhmän, jonka rakenteissa on käytetty vähintään viittä erilaista arkkitehtuuria. Samalla katsastimme huomisen mahdollisen ruokapaikan.

Sishi outlet

Koskaan ei ole liian aikaista ostaa joulukoristeita, eikä niitä koskaan ole liikaa. 🤶 Kävin Sishi outletissa, jossa olin aamun ainoa asiakas ja sain tutkailla täysiä hyllyjä kaikessa rauhassa. Puuttui vain, että jostain ilmaantuneella myyjällä olisi ollut tonttulakki päässään. Onneksi ei.

Suur-Kloostri
Taberna Madeira

Hannu lähti omalle kävelylenkilleen Kadriorgiin, minä kävelin Salmetien ja Balti Jaaman kautta vanhaan kaupunkiin katselemaan luostareita ja kirkkoja. Hain infosta uusia karttoja, osan jätän majapaikkaan, vaelluskartat vien kotiin. Treffit teimme Suur-Karjalle. Taberna Madeira on muuttanut sinne ja kävimme lunastamassa Rodrigon lupaamat viinilasilliset. Tilasimme kahdet erilaiset, herkulliset leipäannokset. Kiva paikka, tänne tullaan uudelleen!

Uulits Soo
Vielä ehdimme testata yhden uuden ruokapaikan, kun söimme illallisen läheisessä Uulits Soossa. Mainostaa itseään burgeripaikkana, niinpä tilasin itselleni pulled pork burgerin, Hannu söi fish & chipsin. Hyvää oli, seuraavan kerran pitää kokeilla kanawrappia. Myöhemmin katsoin vielä Ylen ohjelmia ja lueskelin, kuunnellen samalla avoimista ikkunoista kuuluvaa satakielten laulunlurituksia.

Aamuyöstä heräsin lokkien kirkumiseen, muuten oli hiljaista. Aamiaisen jälkeen siistin keittiön ja pakkasimme vähät tavaramme. Hyvästelimme ihanan isäntäparimme ja lupasimme tulla uudelleen, jos ei elokuussa niin viimeistään ensi kesänä. 

Kilometrejä tälle kahden viikon retkelle kertyi 950. Bensakulut 95€ (98 okt. 2.099-2.205/litra). Majoituskulut yht. 680€/14 yötä. Eckerön lauttamaksut 106€ (2 aikuista ja Honda).

Pääsimme turvallisesti kotiin heitettyämme heipat pohjanmaalaisille ja italialaisille motoristeille. Pihakukat olivat kukkineet, Ritva oli pitänyt hengissä liljat ja terassikukat. Kiitos siitä! Pioni teki tänä kesänä kolme kukkaa, ne olivat (tietenkin!) kukkineet sillä aikaa, kun me olimme poissa. Onneksi voin käydä ihailemassa tutun palstanpitäjän kaunista kukkapeltoa.

torstai 2. syyskuuta 2021

Maitse maailma: Maailma rahvaste köök

Ei, en ole muuttamassa Tallinnaan. En ainakaan vielä. Matkoillani on (lähes) aina joku pointti; vaeltaminen, joku tietty museo/näyttely, jostain kohteesta kaunis kuva, joka herättää mielenkiintoni ja vahvan intuition. Tai kuten nyt - ruoka. 

Nukuin jostain syystä tosi huonosti ja nousin kahvinkeittoon jo ennen kuutta. Kiirettä ei ollut, lähdimme "työjunallani" keskustaan ja ratikalla satamaan turhauttavan aikaisin. Eckerön Finlandialla varasimme taas mukavat nojatuolit merinäköalalla 8. kerroksesta. Ei keinunut pahasti, vaikka oli luvattu lähes myrskytuulta. Tallinnassa paistoi aurinko, mutta tuuli armottomasti. Jäimme Kochi Aidadin suojaisalle seinustalle oluelle ja lähdimme kävelemään kohti Piritaa.

Olimme etukäteen tutkailleet Resto PESAn listaa, mikä on siitä outo, että päivän lounas kerrotaan vasta siinä vaiheessa, kun ravintola avaa ovensa. Hannulle kelpasi päivän pasta, minä valitsin listalta hyvän kanasalaatin bataattiraneilla. Todella viehättävä paikka ja hyvää ruokaa, suosittelen!

Resto PESA
Majoituimme aivan Pesan naapuriin Aquamarine Hotelliin ja toivomuksestani saimme huoneemme jo ennen kahta. Oli aikaa nukkua parin tunnin päikkärit hiljaisessa ja sopivan viileässä huoneessa.

Aquamarine Hotel
Kävelimme lähimmälle ratikkapysäkille ja menimme Kopliin (1,50€ pankkikortilla). Jäimme pois Maratin pysäkillä ja kävelimme Põhjala tehakseen, jossa oli avautunut maailmojen ruoka- ja juomatori. Tehdasrakennukseen sisään mennessä pyydettiin näyttämään rokotustodistus. Kaikilta tulijoilta kysyttiin sama, joten sisätiloissa voi liikkua ilman maskia. Maistelimme myytäviä tuotteita ja ostimme pussillisen kuivattua valkosipulia, kirsikkakastiketta ja -olutta. Halusin viedä Hannun syömään Kopli Köökiin, mutta se oli varattu yksityistilaisuutta varten.
 

Põhjala tehas
Põhjala tehas

Palasimme ratikalla Telliskiveen ja menimme syömään pitkästä aikaa F-hooneen. Sen tilat ovat kasvaneet viime käynniltä ja saimme mukavan paikan diskopallon alta. Ennen pöytään saattamista tarjoilija tarkisti rokotustodistuksemme. Hannu tilasi (taas!) furgerin, minä kokeilin nasi gorengia tiikeriravuilla, joka oli tosi hyvä. Sitä pitääkin tehdä pitkästä aikaa kotona.

 

F-hoone

Minä olisin kävellyt takaisin hotelliin, mutta Hannu suostutteli minut ratikan kyytiin. Kaikki lähialueen ravintolat ja kohvikit olivat jo sulkeneet ovensa, joten jäin ilman iltakahvia.

Telliskivi

Hotellissa on todella hyvin äänieristetyt ikkunat. Vieressä humisee Pirita teen vilkas liikenne, mutta ikkunan ollessa kiinni sisälle ei kuulu yhtään mitään. Kävimme aamiaisella alakerran Laulu Kohvikissa (asumme aivan Laululavan läheisyydessä). Minulle aamiainen oli riittävä, kun en kuitenkaan jaksa syödä kuin ne kaksi palaa leipää, kananmunan, jogurttia, hedelmiä ja 2-3 kuppia kahvia.

Kuun vaihtuessa sääkin muuttui syksyiseksi. Tallinna-viikonlopulle varustauduin välikausitakilla, nahkasaappailla ja -käsineillä. Sadetta ei luvattu, sen sijaan kovaa tuulta, mutta muuten oli arskakeli. Lauantai olikin kaunis, aurinkoinen päivä. 

Lähdimme kävelemään ja ensimmäisenä suuntasimme Laululavalle. Sen ulkopuolella on suuri skuuttiparkki. Tallinnassa on huomioitu sähköpotkulautailijat, uudet kevyenliikenteenväylät on merkitty niille kulkusuunnin. Toivottavasti käyttäjät noudattavat ohjeita ja huomioivat myös jalankulkijat!
 
Jo kotona karttaa tutkiessani panin merkille, että lähistöllä on japanilainen puutarha - Jaapani aed - jota on uusittu tänä vuonna. Onhan siellä kaunista, mutta taatusti keväällä ja alkukesästä vielä kauniimpaa, kun puut ja pensaat ovat kukassa (tosin en huomannut yhtään kirsikkapuuta).

Jaapani aed

Kävelyreittimme jatkui Kadriorgiin ja Taidemuseon kauniille pihalle.

Kadrioru Kunstimuuseum

Käyskentelimme Kadriorgin puistossa, jonne on pykätty iso alue vempaimineen lapsille. Kukat kukkivat edelleen kuin kesällä konsanaan. Täällä mekin olemme olleet piknikillä. Matkan jatkuessa ihailimme Kadriorgin upeita puutaloja.

Kadrioru Park

Alkoi olla vessaan asiaa ja jäimme azeriravintola Faetonin terassille porttereille. Tässä ravintolassa söimme kerran Kadriorgissa asuessamme, kun olimme juhannuksen vietossa Tallinnassa. Muistaakseni söimme silloin(kin) aivan liikaa!

Taqueria
Ohimennen vilkaisimme meksikolaisravintola Cantina Carramban, jonka Hannu oli valinnut illallisravintolaksi. Tarkoitus oli mennä lounaalle Baojaamaan, sinne olisi ollut vielä parin kilometrin kävely. Rotermannin kohdalla muistin, että mehän söimme kerran hyvät sapuskat Taqueriassa ja ehdotin, että käymmekin siellä lounaalla. Ennen tilausta tarjoilijapoika tsekkasi rokotustodistukset. Värikäs, viihtyisä kuppila ja hyvät burritot, suosittelen! 
 
Rotermanni korttelissa on myös kaupunki frisbeegolf! Baltijaama jää tältä päivältä väliin ja suuntasimme Nautica-kauppakeskukseen hakemaan Rimistä iltaviini. Tarkoitukseni ei ollut tällä reissulla ostaa mitään ja jätin oman kortinkin kämpille, mutta kun huomasin NS King -kenkäkaupan myyvän Riekeriä, kurvasin myymälään. Ostin alesta Riekerin reilut talvimaiharit, vanhat saavat lähteä kiertoon (muuten hyvissä saappaissa ärsyttävät nauhat, jotka jatkuvasti aukeavat, kun nauhoitusta ei ole vedetty reikiin). 
 
Rotermann
Aquamarine Hotel
Takki auki - oli lämmin - kävelimme rantatietä takaisin hotelliin. Päätimme, että kävelyt ja meksikolainen ruoka riittävät tältä päivältä ja menemme illalliselle läheiseen Resto Pesaan.

Ei taaskaan mennyt niin kuin Strömsössä! Resto Pesa oli viikonlopun suljettuna, pettyneinä palasimme kämpille, vaihdoin paremmat jalkineet ja otin käsineet varuiksi mukaan. Plan A; Cantina Carramba!

Cantina Carramba

Söimme ihan hyvät ruuat, silti suosittelen Rotermanin Taquieriaa, jos meksikolaista haluaa syödä. Rokotustodistus tarkistettiin tässäkin ravintolassa. Henkilökunta saa Carrambassa pisteet, muualla on melko hymytöntä porukkaa.

Otin take away -kahvin mukaani ja jäimme läheisen Kadriorgin puiston penkille istumaan ja seuraamaan illan pimentymistä. Oli edelleen lämmintä, kun kävelimme takaisin hotelliimme. Tälle päivälle kertyi kävelykilometrejä mukavat 14.

Sunnuntain aamiaisen jälkeen jätimme hiljaisen hotellimme ja menimme bussilla (66) satamaan. Laivalle tuli melko paljon viikonlopun viettäjiä, mutta sen huomasi ainoastaan terminaalissa. Helsinkiin tultaessa tarkistettiin taas korona/rokotustodistukset, mikä aiheutti vähän jonottamista.

Kotiin kävellessä naapuri/talonvahti tuli vastaan ja kysyi, joko olemme anoneet kaksoiskansalaisuutta. No ei sentään, mutta Eckerö Line voisi kyllä antaa kanta-asiakasalennuksia... samalla tunnustimme, että olemme varanneet jo kaksi Viron matkaa. Turha tulla minulle sanomaan, että Tallinna/Viro on niin nähty, aina löytyy jotain uutta nähtävää ja koettavaa!