Jouluvalmisteluja

Ennen lumentuloa ehdin käydä vielä maanantaina lähimetsässä lenkin ohessa poimimassa suppareita. Pussitin kuivattuja sieniä valmiiksi joululahjoiksi ja -tervehdyksiksi. Hannu joutuu edelleen hoitamaan viikkosiivoukset ja lumityöt, minä keskityn kevyempiin hommiin. Katsoimme nauhoittamani brittisarjat "Tappava yölento" ja "Isku yöjunaan". Uskaltaako tässä enää matkustaa mihinkään?

Kerroin yhdelle naapurinrouvalle murtuneesta solisluustani. Hän kertoi puolestaan, että oli syntynyt (Virossa) kaksosena vähäisin lantioluin. Tämä tyttö ei koskaan kävele, totesi neukkulääkäri. Isän työkaveri oli kehottanut jauhamaan kananmunankuoria ja syöttämään jauhetta vauvalle. Siinähän tuo kolasi lumia portillaan ja käy joogatunneilla. Hän jauhaa edelleen luomumunien kuoria kahvimyllyssä ja sekoittaa jauhetta oman ja lasten jogurtin joukkoon. Hetkinen! ajattelin. Minullahan on mummun vanha kahvimylly kaapin päällä, puhalsin siitä pölyt pois ja tein kuivatuista suppareista sienijauhetta. Varsin kevyttä ja meditatiivista puuhaa, samalla kipeä käsi sai liikuntaa. Ei tykännyt yhtään, vaan särki koko yön, vaikka pyöritin myllyä välillä vasurilla. Aion käyttää jauhetta yrttisuolaan, Hannu saa lisätä sitä sämpylätaikinaan.

Lauantaina käytin hyväkseni Ikean kynttilätarjouksen, samalla kävimme syömässä joululounaan.

Upeat lenkkikelit riittivät viikonlopun yli, oli kuin keväthangilla. Suvi oli lähtenyt jo hiihtämään. Hain vintistä vanhat joulukirjat, inventoin maustekaapin ja kellarin säilykkeet ja omenaviinit. Muistettavaa ensi kesäksi; tee likööriä myös tuoreista mansikoista! Jos käsi kestää, paistan piparit pikkujouluksi.
 

Sunnuntai-iltapäivän vietimme Koivukylän asukastilan Maailmanjuhlassa, nautimme eri maiden herkuista ja ohjelmasta, josta eniten odotin Elise-Julietten esiintymistä. Artisti kertoi juuri valmistuneensa lähihoitajaksi ja toi juhlaan koko kauniin perheensä.

Alkuviikosta "säätyyppi muuttui", maanantaina oli niin surkea keli, että lenkkini kutistui kaupassa käyntiin. Iltapalaksi tein gourmet sienimunakkaan vuohenjuustolla ja savukinkulla. Hannu vaivasi vielä sieni-sämpylätaikinan, aamulla hän paistoi niistä parhaat sämpylät ever. Tähän voisi vaikka tottua! Päivälenkillä totesin, että junien alikulkureitit tulvivat ja Rekolanpurossa voisi vaikka meloa. Illalla veivasin piparitaikinan, enimmäkseen vasurilla.

https://illusiasianreseptit.blogspot.com/2021/11/maailman-paras-piparitaikina.html

 

Keskiviikkona kävin Peijaksessa röntgenissä (solisluu ei ole luutunut oikein) ja viimeisellä lääkärikäynnillä (lääkäri oli vaihtunut lennossa) tietoihini oli kirjattu, että lenkitän koiraa. Sain suosituksen fysioterapiaan ja heti kotiin päästyäni varasin ensimmäisen ajan. Joulusiivoukset ja kantamiset jätän niin myöhään kuin mahdollista. Illalla paistoin piparit. Nyt tuoksuu joululta! Torstaina sain (1000 mg Panadolin avittamana) kiskottua urheiluliivit ja -poolon päälleni. Edistystä sekin! 

Illemmalla vaihdoin keittiön verhot, sohvatyynyt ja pöytäliinoja punaisiin. Ostin lisää kukkia ja lisäsin jouluvaloja. Eiköhän tämä riitä joulun viettoon? Ainakin pikkujoulun.

Imanin ja Leenan tortelliinikeitto, toki tuunattuna sekin. Lisäsin keittoon (tietenkin!) kuivattuja sieniä, mausteita ja chilikastiketta. Suolan vaihdoin soijaan, kerman + parmesanin Koskenlaskijaan (voimakas). 

Ostin itselleni aineettoman joululahjan; jatkoin Viron Muuseumikaartia vuodella (55€). Ja lennot Lissaboniin huhtikuulle. 😎 Veimme kynttilän Honkanummelle ja kävelin kotiin. Pikkujouluaaton vietimme Mirjan ja Masan mukavassa seurassa. Ensimmäinen adventti oli lämmin ja hämärä. Lähdin lähimetsään ja toin kotiin pussillisen suppareita. Kotimatkalla Anja tuli vastaan ja kertoi tyttären (tai miniän?) tehneen nopean sienisalaatin tuoreista metsäsienistä.

Sitähän piti kokeilla, sillä yritykseni valmistaa suolasieniä meni viimeksi kiville ja homeiset sienet tunkiolle. Tästä tulikin niin hyvää, että kaupan sienisalaatit saavat jatkossa jäädä ostamatta. Lopuista suppareista tein maidottoman sieni-makaronilaatikon.

Tiistaina kävin fyssarilla. Hän oli sitä mieltä, että kädessä ei ole mitään rikki, kipuilu johtuu täräyksestä ja sen aiheuttamasta liikkumattomuudesta ja hermojen kireydestä. Sain jumppaohjeet ja kontrolliajan tammikuulle. Illalla kättä tuli jumpattua vähän turhankin paljon, kun siivosin keittiön kaapit. Se jäi viime vuonna tekemättä, kun olin joulun alla flunssassa. Siivottuani hain vintistä muutaman joulukoristeen, ystäviltä saatuja ja matkoilta tuotuja. Huonoa telepatiaa? Kun laitoin Annelilta saamiani kauniita koristeita esille, tämä lähetti viestin, että oli rikkonut polvikierukan keittiöjakkaraa käyttäessään. Hannu aina varoittelee minua, kun käytän (jonkun tekemää?) Anni-mummulta perimääni jakkaraa. "Turha sanoa, että se on kestänyt 100 kiloisen mummusikin!"

Tänäkin vuonna vietimme itsenäisyyspäivän kahdestaan kotona. Liukkaan lenkin jälkeen laitoin possunfileen (vaikka lihansyönti onkin kiellettyä) ja juurekset (vähintään suositeltu määrä) uuniin. Vaihdoin punajuuret raitajuuriin, kun ovat niin hauskan näköisiä. 

Käsi kärsi, mutta hyvää oli!

Lauantain vietimme Ritun uudessa kodissa ruokavieraina. Saimme joululahjaksi itse tehdyn saaristolaisleivän, jonka laitoin pakastimeen. Vuosi sitten Ritun tekemä leipä oli ehdottomasti joulun paras.

Sunnuntaina teimme bataattivuoat yhdessä; minä kuorin ja Hannu pilkkoi juurekset. Lisäsin tähänkin reseptiin 7-maustetta, siitä tulee mukavasti jouluista makua. 

Maanantaina paistoin karpalo-valkosuklaacookiet. Eiköhän se ole siinä, joulu on pientä siivousta vailla valmis!

 

Tiistain lenkillä (näin Kulomäentien varrella pienen, kuolleen peuran vasan ja ilmoitin siitä poliisin vihjepuhelimeen) hain kuusenoksia ja koristelin meille "kuusen". Illalla oli vuorossa Kauneimmat joululaulut goes pop.

 

Keskiviikkona saimme kausirokotukset, samalla kävimme lounaalla Tikkurilan Punto e Pastassa. Suosittu paikka! Illalla kävimme vuoron perään vinttikamarin "pukinpajassa" paketoimassa vähät lahjamme.
 

Marras-joulukuun kirjoja;

Paula Noronen "Tarja Kulho - Räkkärimarketin kassa". Aikoinaan kuuntelin sarjaa Radiomafiasta. Taisi tulla perjai-iltapäivisin, kun töissä yritin sermin takana hillitä hihitystäni. Hulvatonta tarinaa Tarja Kulhon arjesta, työpäivistä ja perheestä.

Paul Auster (1947-2024) "Talvipäiväkirja". Muistoja lapsuudesta alkaen, tosin jostain syystä sinä-muodossa, kuin ulkopuolisen silmin. Olen lukenut kirjan vuosia sitten. En muistanutkaan, miten henkilökohtainen se on, ja miten paljon huumoria siinä on (varsinkin, kun hän kertoi elämänsä 21:stä asunnosta). Mutta lukiessani muistin, miksi pidän Paul Austerin kirjoista. Miten kauniisti hän kirjoittaakaan vaimostaan! "... sillä hänen skandinaavisessa veressään kiehui sama vanhurskas määrätietoisuus kuin hänen uudisraivaaja-esi-isissään..."

Jouluvalmisteluja

Joulukuussa on niin paljon ohjelmaa, että on paras aloitella jouluvalmisteluja viimeistään nyt. Hannu ripusti kausivalot terassille ja pihakuuseen jo isänpäivän aikoihin, minä vaihdoin tyynynpäällisiä ja pöytäliinoja tällä viikolla punaisiin. Torstaina tein piparitaikinan, samalla kuuntelin munkkikuorojen hyminöitä.

https://illusiasianreseptit.blogspot.com/2021/11/maailman-paras-piparitaikina.html

Perjantaina Hannu valmisti flammkuchenin kylmäsavulohesta ja lehtikaalisilpusta, illalla minä paistoin piparit. Vain yksi pelti siivistä palaneita enkeleitä!

Övre Nybacka

Lauantaina aloitimme tämän vuoden joulumarkkinoilla kiertämisen; haimme Mirjan ja Masan kyytiin ja ajoimme Övre Nybackan joulumyyjäisiin. Hieno tienoo, jossa ei olla ennen käytykään, vaikka olemmekin fillaroineet Ylästössä ja Vantaanlaaksossa. Sunnuntaina sataneet lumihiutaleet peittivät armollisesti myrskytuulen pudottamat lehdet ja oksat (samoin terassille tuulettumaan viemäni petivaatteet) ja tekivät kävelyteistä liukkaat. Hain kaupasta eilen unohtamani pekonin ja tein kukkoa viinissä.

Marraskuun viimeisellä viikolla maa sai lumipeitteen ja maailma muuttui hetkeksi hiljaisemmaksi. Se olikin pitkästä aikaa viikko, jolla ehdin kaikkiin neljään jumppaan/joogaan. Pianhan nuokin loppuvat tältä vuodelta.

Torstaina vaihdoin keittiön verhot ja ruokapöydän liinan punaisiin. Muutaman joulukoristeenkin hain vintin kätköistä, loput jäivät odottamaan viikkosiivousta.

Perjantai vaihtui joulukuuksi, tein viikkosiivouksen ja kävin kampaajalla. Pikkujoulun vietimme jo perjantaina kutsumalla Mirjan ja Masan meille glögille. Tarjolla oli (ei kinkkua vaan) naudan uunipataa, bataattivuokaa ja riisiä. Salaatin jätin tekemättä, koska olemme lähdössä Viroon, enkä halua jättää yli jääneitä kasviksia nuutumaan jääkaappiin. Torttukahvien jälkeen nautimme vielä juustoja, keksejä, hedelmiä ja hillokkeita.

Aloimme seurata Yle TV2:n "Talvipihan joulu" ja Femman "Tähtipölyä" joulukalentereita.

Joulukuun kirjoja;

Jukka Hako, Pia Vuorikoski "Arkkitehdit Vantaalla - Alvar Aallosta Väinö Vähäkallioon". Minullekin (uus-vantaalaisena) joitakin tuttuja kirkkoja, kappeleita, kouluja, ostoskeskuksia ja asuinrakennuksia.

Joulun odotusta

Tänään satoi ensilumi Vantaalle. Nopeimmat kaivoivat jo pulkat ja liukurit esille. Näinköhän jäämme ilman sieniä Teijossa? Näinköhän loppuvat minun rappu- ja mäkitreenini? Kävelylenkillä parin sentin lumikerros tuntuu mukavan pehmeältä tossun alla.

Kävin ensimmäisissä joulumyyjäisissä, ostamassa pullaa. Kunhan Hannu häipyy bänditreeneihin, vaihdan pöytäliinat ja koristetyynyt punaisiin. Pikkujoulua odotellessa etsin radiosta Jouluradion, mutta vain hetkeksi.

Seuraavalla viikolla maantiet muuttuivat liukkaiksi ja minäkin lensin yhden kerran nurin. Nilkka ja isovarvas taittuivat alleni, onneksi ei käynyt pahemmin. Jätin kuitenkin illan joogan väliin ja otin buranan. Kävimme syömässä Ikean joululounaan, samalla ostin lisää kynttilöitä. Kun jouluun oli tasan kuukausi ja Hannu lähti taas soittotreeneihin, laitoin Jouluradion soimaan, vaihdoin keittiöön jouluverhot ja tein piparitaikinan. Harvat joululahjatkin olen jo hankkinut.

https://illusiasianreseptit.blogspot.com/2021/11/maailman-paras-piparitaikina.html

Hannun lähdettyä perjantaina keikalle, laitoin Jouluradion soimaan ja paistoin piparit. Hannu voi kotiin tullessaan taas todeta, että neiti (nykyisin rouva) tuoksuu piparille. Jääkaappiin on kertynyt monta purkkia liköörin teosta jääneitä (vodkassa lionneita) kirsikoita ja herukoita. Huvikseni poistin kirsikoista kivet ja soseutin ne raakahilloksi. Jää nähtäväksi, toimiiko juustojen ja keksien kanssa.

Mirja ja Masa olivat jotenkuten toipuneet koronasta ja tulivat viettämään pikkujoulua kanssamme. Tarjosin glögiä ja chorizo-papusoppaa, myöhemmin anjovismössöä ja tapaksia, kahvin kanssa pipareita ja kaupan joulutorttuja. Illan mittaan katsoimme tämän vuoden reissukuvat.

Black Weekin loppumetreillä ostin itselleni joululahjaksi Salomonin vaelluskengät ja lenkkipoolon.

Tavoitteeni on kävellä 200 kilometriä kuukaudessa, siksi aloin pitää treenipäiväkirjaa. Marraskuun vietimme kotona, joten tavoite oli helppo saavuttaa; kävelyä 215 km, rapputreeneissä askelmia 11.248, mäkitreenejä kolme kertaa, kehonhuoltoa kolme tuntia ja joogaa 12,5 tuntia. Joulukuun lukemat tulevat olemaan aivan erilaisia, sillä olemme vähemmän kotona ja lumentulon myötä rappu- ja mäkitreenit jäävät pois. Samoin jumpat jäävät pitkälle joulutauolle. Niiden tilalle yritän käydä hiihtämässä tai lumikenkäilemässä.
 

Loppuvuoden kirjoja:

Yaa Gyasi "Matkalla kotiin". Raakuudestaan huolimatta ihana, hyvin kirjoitettu kirja. Kultarannikolla (nyk. Ghana) toisistaan tietämättömät siskopuolet ovat hetken saman katon alla; toinen brittikuvernöörin "vihittynä" vaimona ison kartanon huoneissa, toinen sen kellarissa Amerikkaan lähetettävänä orjana. Kirja kertoo sisarusten ja heidän perillistensä tarinan 1800-luvun orjamarkkinoista Harlemin jazzklubeihin ja 1950-60 lukujen mustien mielenosoituksiin, aina nykyhetken huumeongelmiin ja amerikkalaispoliisien mielivaltaan. Kirja loppui juuri niin kuin toivoinkin.

Kuukausi jouluun!

Marraskuun harmaudesta johtuen monet ovat jo sytyttäneet ikkunoihin ja pihoille kausivaloja. Niin mekin. Onneksi muutama vuosi sitten suomalaiset villinneet valoketjut (letkut) ovat poistuneet joukostamme.

Yleensä vaihdan jouluverhot, liinat ja istuintyynyt punaisiin vasta ensimmäiseksi adventiksi, samoin paistan silloin piparit. Tänä vuonna teimme varaslähdön pikkujouluun, johtuen siitä, että Mirja ja Masa tulivat meille glögille ja iltaa istumaan viikkoa ennen adventtia. Tein illaksi joulunajan ensimmäisen anjovismössön. Tontut ja muut koristeet saavat odottaa vintissä adventtiin asti. 

Saimme Noelin meille päiväksi hoitoon. Kun lähdimme käymään kaupassa ja kirjastossa, varoittelin poikaa jäisestä terassista. Hän olikin ainoa, joka pysyi pystyssä. Minä lensin selälleni jo rapuissa ja sain itseni mustelmille. Hannu oli mennyt nurin liukkaalla asvaltilla. Kotimatkalla poikkesimme leikkipuistoon, metsän reunasta löytyi edelleen suppiksia. Söimme makaronilaatikkoa, johon olin piilottanut sieniä. Luimme omia ja kirjaston kirjoja, yritin saada Noelin päiväunille, mutta nokikolari tuli juuri silloin kolistelemaan. Heti, kun tekeminen loppui, hänelle tuli äitiä ikävä. Edes piparit, voileipä tai karkit eivät kelvanneet. Ajankuluksi katsoimme "Risto Räppääjä ja Sevillan saituri" -elokuvan nauhoitettuna.

Tallinna

Gourmet Casual Gastrobar

Sain Vikingiltä synttärilahjaksi kahden euron päiväristeilyn, joka oli käytettävä marraskuun loppuun mennessä. Laivamatkalla luin kirjaa ja tutkin netistä vaihtoehtoja lounaspaikalle. Löysinkin monta mielenkiintoista ravintolaa, joista mukavasti matkan varrelle osuu Gourmet Casual Gastrobar. Viihtyisä ravintola jonkun hotellin yhteydessä. Tilasin Vitello Tonaton ja chilisen Caesarin kanalla. Hyviä olivat, varsinkin alkuruoka, johon mukavasti suolaisuutta antoivat rapsakat lehtikaalisipsit.
 

Sää oli sateinen ja joulutorilla oli tyhjää, vain myyjät päivystivät kojuissaan. Minäkin kävin juomassa kuuman glögini Karja Kelderin lämmössä. Ostin rannasta jouluviinit ja laivalta loppuvuoden kuoharit, olihan Hannu minua autolla satamassa vastassa.

Torstaina siivosin yläkerran. Meidän oli tarkoitus kasata futon sohvaksi, siinä olisi mukavampi istua ja kuunnella vinyylejä, mutta päätin jättää sen toistaiseksi pediksi, jos vaikka Ilona ehtisi meille yökylään. Black Friday ei voisi vähemmän koskettaa meitä, mieluummin viettäisin "Älä osta mitään" -päivää. Kävimme kuitenkin katsomassa BudgetSportin tarjoukset ja löytyihän sieltä muutama joululahja (lähinnä itselleni). Kaivoin vinttikomeron kätköistä tontut esille ja koristelin niillä alakerran. Parin päivän vesisade muuttui illalla rännäksi ja lopulta lumi peitti maan, näinköhän taas lennän aamulla terassilla persuksilleni?

Parin vesisadepäivän jälkeen tulikin aurinkoisia pakkaspäiviä. Lauantain aamujumpan jälkeen lähdimme molemmat omille lenkeillemme. Saimme vihdoin yläkerran matotkin ulos tuulettumaan, joten vinttikamarit ovat nyt valmiina jouluun. Palkitsimme itsemme Cittarin susheilla ja illalla nautimme Edu Kettusen konsertissa uuden Kaivo aavikolla -levyn antimista.

Mika Kuokkanen ja Edu Kettunen

Joulukuu, joulunalusaikaa

Stockmanin jouluikkuna

Anitan tekemä 30 kanan piparkakkukanala

Pikkujouluaattona oli kaunis, aurinkoinen talvikeli. Vietin päivän joulumarkkinoilla Vantaan Naisten Pankin myyntipöydän äärellä. Illalla menimme Mirjalle ja Masalle glögille, saunomaan ja herkuttelemaan.

Auringonpaistetta kesti tasan yhden päivän ja sunnuntaina satoi taas vettä ja tuuli rankasti. Kävin lahjaostoksilla ja paistoin joulupiparit, Hannu toivoi epäonnistuneita, että saisi syödä ne saman tien. Nyt meilläkin on tonttuovi vintin rapussa (jonkun joululehden pahvinen lukijalahja). 

Tallinna

Käytin Viking Linen 3€:n tarjouksen ja vietin päivän Tallinnassa. Tarkoitus oli löytää joku (minulle) uusi ruokapaikka, mutta aikaa säästääkseni suunnistinkin suoraan Rotermann-kortteliin ja TOA:aan syömään. Raatihuoneentorin joulumarkkinoilla nautin kuumaa glögiä ja ostin itselleni nahkahanskat. Satamasta kassiin kertyi mausteita, suklaata, glögiä ja rommia. Laivalta itsenäisyyspäivän ja vuodenvaihteen skumpat.

Löysin uusia lenkkimaastoja, kun seurasin Keravanjokea pitkin metsäpolkuja. Ensimmäisen kerran näin kummallisen luonnonilmiön pensaassa. Hannu epäili sen olevan oksaan tarttunutta kiireisen joulutontun partaa, mutta Roksu arveli höytyvän olevan kuuraa. No, partaa kai sekin on!

Nuoriso-osasto lähti Suvi Teräsniskan konserttiin, me menimme illaksi ja yöksi Lohjalle lastenvahdiksi. Itsenäisyyspäivänä kävimme äidin luona ja Virkkalan hautausmaalla, ennen kotiin lähtöä palasimme vielä Suville ja Samille syömään hyvää kinkkua. Illalla minä valmistauduin Linnan juhliin pukemalla lökäpöksyt jalkaan, sytyttämällä kynttilät ja avaamalla skumpan.