Koululaisia ja
opiskelijoita vilisevä vilkas ja vireä Guimarães jäi taakse kun kävelin
bussiasemalle ja hyppäsin Bragaan menevään bussiin. Matka ei ollut pitkä ja olin
perillä jo ennen puoltapäivää. Jaan Braga POP Hostelissa dormin belgialaisen
Didierin kanssa. Respan Helena esitteli tilat ja kertoi kaupungin
nähtävyyksistä, joita on aivan liikaa minun 1½ vuorokaudessa nähdä. Myös
kaupungin ulkopuolella on puistoja ja luostareita, joissa voisi
ehtiessään käydä. Ensimmäiseksi kävin katsomassa läheisen kauppahallin, jossa
hedelmien, kasvisten ja kukkien lisäksi oli myynnissä myös eläviä kanoja ja
kukkoja. Leipätiskillä myytiin hyvän näköistä ruisleipää. Torialueelle oli
levittäytynyt lähinnä mustalaisten pitämiä vaate- ja kenkäpöytiä. Harhailin
kaupungin kävelykaduilla ja aukioilla, joilla kirkkoja piisaa. Jäin lounaalle
Pastelaria Santa Cruzin aurinkoiselle terassille. Poliisit päivystävät
jalkaisin tämänkin kaupungin kaduilla.
Iltapäivällä palasin
hosteliin, jonne oli tullut lisää porukkaa. Minulla on nyt kolme poikaa
dormikavereina. Nettikin toimi ja skypetin Hannun kanssa. Illan pimennyttyä (ja
ilman selvästi viilennyttyä) lähdin kävelemään vanhaan kaupunkiin ja löysin
Taperia Palatun, jossa olin ainoa naisasiakas. Miehet katsoivat telkkarista
jalkapalloa ja joivat pikkuoluitaan. Minä en taaskaan kuulunut joukkoon, vaan
tilasin pikkupullon valkoviiniä. Ja vihdoin jotain oikein hyvää: paikallista
juustoa, ilmakuivattua kinkkua ja valkosipulikatkaravut. Syötyäni alkoi olla
vähän kalsea istua, pyysin laskua parikin kertaa. Ja sain kummallakin kerralla
lasillisen portviiniä, joita ei lisätty laskuun, kun en ollut niitä
tilannutkaan. Aukion kahvilat olivat sulkeutuneet ja muutenkin oli varsin
hiljaista. Didier oli jo nukkumassa peitto korvillaan, ranskalaiset palasivat
joskus myöhemmin hipihiljaa.
Aamulla jätin pojat
nukkumaan, kävin suihkussa ja aamiaisella. Helena näytti, missä voin huuhtaista
ja kuivata pyykkini. Aamupäivän kävelylenkillä etsin juna-aseman ja
katedraalin, jonka lähelle jäin minipretalle. Katedraalin kellot kalkattivat kahdeltatoista, että on päivän ensimmäisen oluen aika. Katedraalin ympäristössä on monta mukavan näköistä ruokapaikkaa. Hostelista saamani kartta on aivan onneton, onneksi LP kulkee mukana. Kävin soppalounaalla ja harhailin ympäri keskustaa. Aurinko lämmitti mukavasti. Iltapäivällä palasin hosteliin, muut asukkaat olivat vielä kaupungilla.
Illalla menin syömään sinne minne paikallisetkin; Da Sé Churrasqueiraan.
Tosin kaikki muut hakivat ruuan mukaansa, baaritiskillä istui muutama ukko
lasillisella, mutta ravintolasalissa minä olin ainoa asiakas. Tilasin alkusalaatin
ja söin pöytään tuodut oliivit, aivan turhaan sillä lohi-annoksessa oli
kaikkea aivan riittävästi. Ennen pakollista jalkapallo-ottelua telkkarista tuli
jotain portugalilaista salatutelämät-soopaa. Kun palasin hosteliin, pojat
valmistivat keittiössä illallistaan ja osa porukasta valmistautui perjantain
yöelämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti