Haltiala ja Länsi-Pakila, fillarilla 35 km

Kirkonkylän mylly

Viikonlopun vietolle oli useita vaihtoehtoja. Tarkoitus on ottaa Magna käyttöön ja lähteä ensiajelulle, mutta päätimme jättää sen sunnuntaille. Harkitsimme fillarointia Kaisaniemeen Maailma kylässä -tapahtumaan, mutta tällä hetkellä olen saanut tarpeekseni suurista kansankokoontumisista. Siksi lähdimmekin polkemaan kohti Haltialaa ja Paloheinää.

Kirkonkylän mylly

Ilma oli taas mitä ihanin ja pyöräillessähän helle ei juurikaan haittaa, kunhan muistaa juoda tarpeeksi. Jätimme terassit väliin, kotona odotti viilenevä portteri, jonka jakaisimme lenkin päätteeksi. Tarkoitus oli polkaista myös Paloheinään, mutta metsä oli täynnä polkuja ja pyöräreittejä ja päädyimmekin Länsi-Pakilaan.

Kun palasimme kotiin, uudet naapurimme olivat purkaneet katon lisäksi myös talon yläkerran. Ilmeisesti se oli niin huonossa kunnossa, että laittavat kakkoskerroksen kokonaan uusiksi. Meteliä riitti, mutta sehän ei meitä haitannut, kun istuimme pihalle grillaamaan ja syömään. Ja olihan siinä minulle silmäniloa, kun nuoret miehet tekivät ilman paitaa hommia helteessä... Huvitti, kun pojat hokivat "yks, kaks, koli (neli)", ennen kuin heittivät lautoja katolta alas. Vielä suihkunkin jälkeen istuimme pitkään pihalla ja terassilla. Näistä hellepäivistä pitää nyt nauttia, kun ei tiedä, koska ne loppuvat. Tosin luonto (ja minä) kaipaa jo sadetta.

Hyvien kirjojen jatkumo:

Linda Olsson "Kun mustarastas laulaa"
Kirjallisuus ja lukeminen yhdistävät samaan kerrostaloon muuttaneet kolme erilaista ja eri ikäistä ihmistä toisiinsa. Vanhempi leskimies Otto ja nuori sarjakuvataiteilija Elias tuntevatkin jo toisensa, kun alakertaan muuttaa erakoitunut keski-ikäinen Elisabeth. Hiljalleen hän uskaltautuu ulos asunnostaan Oton avulla ja kolmikko ystävystyy. Kirja loppui vähän töksähtäen, joten lukijan on itse mietittävä, miten tarina päättyi.

Junot Diaz "Oscar Waon merkillinen ja lyhyt elämä". Erikoinen, hauska, järkyttäväkin perhetarina Dominikaaneista, ajalta, jolloin hirmuhallitsija Trujillo johti maata. Tarina erikoisesta äidistä ja hänen kahdesta lapsestaan. Tarina Santo Domingosta. Kansasta/miehistä, joilla ei taida olla muuta mielessä kuin yhden yön panot. Liikuttava, läski Oscar, joka epätoivoisesti etsii naista itselleen, todistaakseen olevansa aito dominikaani. Onneton, mutta hienosti kerrottu tarina.

Haruki Murakami "Norwegian Wood". Jos kirjassa on vähänkään todenmukaisuutta, niin japanilaiset (miehet) ovat yhtä ahkeria petipuuhissa kuin dominikaanit. Kirjan perusteella voi myös päätellä, että puolet japanilaisista on mielenvikaisia ja näistä vähintään puolet tekee itsemurhan.