sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Sintra ja Azenhos do Mar

Lissabon, Rossio
Taisi olla hyvä, etten edes suunnitellut käveleväni Fatimaan. Kaikki tv-kanavat näyttivät aamulla paavin vierailua siellä. Minun tuurillani olisin tietämättäni saapunut Fatimaan samana päivänä ja jäänyt ilman yösijaa, kun kaupunki oli täynnä pyhiinvaeltajia. Olen jo saanut ihmisjoukoista tarpeekseni.

Sintra, Anna Abreun "kotikylä" ja vihkipaikka
Niiltä emme välttyneet tänäänkään, kun hotelliaamiaisen syötyämme ostimme meno-paluuliput Rossion asemalta Sintraan (kortista riippuen 4,50/5,00€). Myöhästyimme minuutin Sintran junasta, seuraava lähti puolen tunnin kuluttua. Sintra on ennestään tuttu, mutta toivoimme tällä kerralla pääsevämme museoratikan kyydissä rannikolle. Laitoin kuitenkin varuiksi vaelluskengät jalkaan, jos innostun kapuamaan Penan palatsille tai Maurien linnoitukselle. Heti kun juna lähti liikkeelle, mieskolmikko alkoi soittaa haitarimusiikkia ja kerätä hattu kourassa kolehtia.

Vanha museoratikka

Saavuimme Sintraan, porukat lähtivät kävelemään historialliseen keskustaan tai tarttuivat maksullisten oppaiden tarjouksiin. Me suunnistimme toiseen suuntaan ja löysimme museoratikan lähtöpaikan, jossa oli jo muitakin odottajia. Hain meille liput (3€/hlö) viereisestä Kulttuurikeskuksesta. Alkoi hidas, koliseva matka kohti Praia das Maçãsia. Reitti oli todella kaunis, lähes romanttinen.

Praia das Maçãs
Matkaan kului lähes tunti, perillä ihailimme hiekkarantaa ja surffareille sopivia, valtavia aaltoja. 

Don Mangiare, äitienpäivälounas
Hetken käveltyämme menimme lounaalle Don Mangiaren terassille ja tilasimme yhteisen merellisen salaatin ja anjovispizzan. Juomaksi vaihteeksi valkoista sangriaa.

Äitienpäiväsangria
Bussi Sintraan lähti hieman ennen ratikkaa, oli hieman kalliimpi, mutta paljon nopeampi. Jäimme kyydistä Sintran keskustassa ja kävelimme sen historialliseen osaan. Sanoin, että voisin kyllä asettua Sintraan muutamaksi viikoksi, siellä riittäisi minulle mäkisiä maastoja käveltäviksi, Lissaboniin pääsee junalla tunnissa ja rannikolle bussilla puolessa tunnissa. Hannu ei jostain syystä innostunut ehdotuksestani...

Lissabon
Palasimme alkuillasta Lissaboniin ja koska oli vielä aurinkoista ja lämmintä, istuimme yhdelle terassille äitienpäivän kunniaksi vinho verdelle, ennen kuin palasimme hotelliin suihkuun. Olimme olleet taas koko päivän ulkona eikä jaksettu lähteä enää mihinkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti