perjantai 11. toukokuuta 2018

Óbidos, päivä 2

Taisi olla reissun ensimmäinen yö, jonka nukuin kokonaan. Hannu tosin väitti, että kuorsasin, johtui varmaan flunssan loppuvaiheesta. Heräsin vähän ennen kahdeksaa ja otin ensimmäisen suihkuvuoron. Herkulliselle aamiaiselle tuli myös Valentina, jonka kanssa juttua riitti. Kun me lopetimme, espanjalais-kolumbialainen pariskunta liittyi Valentinan seuraan.

Taivas kirkastui ja kävelimme Senhor da Pedraan. Kävimme kirkossa ja katsastimme lähiravintolat. Tiemme erkanivat, kun Hannu lähti kävelemään juna-asemalle ja minä päätin kiertää koko kaupunginmuurin.

Puolenpäivän aurinkokin paistoi "oikeasta" suunnasta (valokuvausta silmällä pitäen).

Koti näkyvissä!
Concha näkyi siivoavan yläkerrassa, kun ohitin hostellin.
 
Laskeuduin muurilta linnoitukselle, josta löytyivät raput kylän toista puolta kiertävälle muurille. Reuna on kapeampi kävellä, mutta osan matkaa on puskia ja puita, jotka ehkä antavat korkeanpaikankammoisille illuusion turvallisuudesta.

Lopuksi nousin vielä torniin, josta aukeaa näkymä piilossa olevalle hautausmaalle.

Laskeuduin raput alas jo lopettaneelle kantabaarillemme, jossa Hannu jo odottikin minua. Menimme aurinkoiselle terassille lenkkioluelle ja päätimme kävellä uudelleen Senhor da Pedraan lounaalle.

Ei Concha turhaan kehunut Restaurante Senhor da Pedraa; kaikki tämä 22€.

Palasimme Argonautaan, jossa emäntämme oli ystävänsä kanssa keittiössä tekemässä mansikkahilloa. Kävimme suihkussa ja vetäydyimme siestalle. Illalla saimme dormiin seuraa japanilaisesta Jukosta. Concha lupasi opettaa meille Bacalhau à Brásin teon, mutta hän olikin saanut kutsun illalliselle. Ilman ruokaa meidän ei silti tarvinnut jäädä; Concha oli tehnyt maukasta kalkkunapaistia, josta riitti meillekin. Juko palasi kyliltä, samoin Italia-Aussi -pariskunta pienen Agatha tyttärensä kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti