Vuosi 2023 (matkaillen)

Lentohintojen kohottua ei paljon lennelty, mutta sentään enemmän kuin koronavuosina. Lentämiseltä vältyimme kotimaan reissuilla ja Viroa kierrellen. Vuosi oli kaikin puolin mukava ja matkailullisesti antoisa.

Tammikuussa käytimme Eckerön joululahjan ja lähdimme Tallinnaan pariksi yöksi. Majoituksena taas ”toinen kotimme”; Maren kaksio Kalamajassa.

 

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo ja Málaga, Andalusia

Helmikuussa oli vuorossa jo perinteeksi muodostunut Andalusia-viikko, tällä kerralla kohteeksi valikoitui Mijas Pueblo. Ja tietenkin pari viimeistä yötä aina mukavassa Málagassa. Siirtymiset menivät sujuvasti, mutta sää olisi voinut olla lämpimämpi.

Maaliskuussa vietimme taas pari yötä Kalamajassa, päivisin kiertelin näyttelyjä ja kävimme hyvissä lounasravintoloissa. Tallinnassa enteili jo kevään tulo.

 

Tervetuloa Sipe!

Suvi ja Sami hoitivat meidän koirakuumeemme ottamalla ihanan, villin koiranpennun. Kuume laski aika rivakasti!

 

Via de la Plata

Camino Via de la Plata, Espanja

Huhtikuussa lensin Málagaan, jossa vietin kaksi yötä, sieltä junalla Sevillaan ja sielläkin kaksi yötä. Aloitin Via de la Platan vaelluksen Sevillasta, tavoitteena päästä Salamancaan, joka on puolivälissä 1.000 kilometrin caminoa. Afrikasta puhaltanut kuuma tuuli teki vaelluksesta tukalan ja jouduin lyhentämään suunnittelemiani päivämatkoja ja turvautumaan välillä bussikyytiin. Ison osan matkasta vaelsin hollantilaisen Margotin kanssa, yksin kulkiessani onnistuin taas eksymään. Salamancassa vietin pari päivää, ennen kuin treffasin Hannun Ávilassa. Sieltä matkasimme yhdessä Segoviaan, Toledoon ja Madridiin. Taas hieno reissu, mutta taidan sittenkin jättää vaeltamatta loput 500 km Salamancasta Santiagoon ja valitsen sen sijaan jonkun helpomman reitin. 

Porvoo

Toukokuun lopun pysyttelimme kotimaassa ja otimme Hondan käyttöön, tehden vain päiväretkiä mm. Porvooseen ja Riihimäen Lasimuseoon. Porvoossa kävimme myös bussi-laivamatkalla.

Karkkilan Rautapäivillä viihdyimme kaksi päivää, majoittuen Ritun mukavaan asuntoon. Hannu luuli, että tämä oli kesän Mysteerimatka, hänen synttärilahjansa etukäteen.

Noblessner

Tallinna tyttöjen kanssa

Juhannusviikolla vein Annan ja Sofian pariksi yöksi Tallinnaan, tämä oli minun synttärilahjani heille. Majoituimme taas Marelle, siellä on tilaa myös kolmelle. Näytin tytöille Kalamajan, Telliskiven ja Noblessnerin, toki kävimme myös Rotermannissa (minä 90 minuutin hieronnassa), Raatihuoneentorilla, Toompealla ja Baltijaamalla.

Heinäkuussa oli Ilonan vuoro päästä kanssani Tallinnaan. Varasin hotellimajoituksen vain yhdeksi yöksi, kun tytöllä ei ollut ikäistään seuraa mukana. Suunnittelin muutaman kilometrin kävelylenkin ja kävimme mm. Nigulisten kirkon näköalatasanteella. Jotain uutta minullekin!

 

Võru

Viro Hondalla

Kesäkuun lopulla suuntasimme 12 päivän moottoripyöräreissulle Viroon. Tein reittisuunnitelman kuuteen kohteeseen, jokaisessa vietimme kaksi yötä. Samoja reittejä kuin ennenkin, mutta pienet paikat Sonda ja Orava/Piusa olivat meille uusia. Niissä meillä oli mainiot majoitukset saunamökeissä. Pärnu ja sen kesänäyttelyt jäivät väliin, joten sinne on suunnattava kesällä 2024!

Kyläravintola Terho

Kesäinen viikko Mathildedalissa

Ajoimme Matildaan Tammisaaren kautta, söimme siellä lounaan ja minä kävin tutustumassa uuteen Chappe taidemuseoon. Fillaritkin otettiin mukaan, mutta vain Hannu teki pyörälenkin, minä tyydyin vaeltamaan Teijon kansallispuistossa. Hyvä uimapaikkakin löytyi grillikatoksen läheltä. Kauppareissulla ajoimme Kemiönsaareen tutustumaan Söderlångvikin kartanoon (rasti ruutuun). Kotimatkalla poikkesimme Teijon Masuuniin ja Salon Veturitalliin katsomaan taidenäyttelyt. Ensimmäisen kerran kävin Karjalohjan kirjastossa, kun Hannu oli huomannut haluamansa kirjan löytyvän sieltä ja minullahan on Lukki-kirjastojen kortti. Sielläkin oli taidenäyttely. Mökkiviikko oli meille niin kallis, että päätimme jättää sesonkiajan suosiolla muille, meille riittävät sienestys- ja jouluviikot. Sen sijaan voimme kesällä hyödyntää Sipoonkorven läheistä sijaintia.

Mysteerimatka Lohjalle!

Pidin salaisuuden loppuun asti ja Hannulle paljastui vasta syntymäpäivänään, että oikea Mysteerimatka suuntautuukin Lohjalle ja Hotelli Gasthauseen. Vietimme Lohjan (700v), Hannun, Onnin ja Noelin synttärit samalla moottoripyöräreissulla.

Kassari

RMK Hiidenmaa

Elokuun loppupuolella lähdin vaeltamaan Hiidenmaalle. Hannu tuli alkumatkalle Tallinnaan ja Haapsaluun jakamaan majoituskustannuksia. Hänen palattuaan kotiin minä rantauduin Hiidenmaalle ja lähdin kävelemään RMK:n reittiä, joka seuraa Hiidenmaan rannikkoa, ilman majoitus- tai ruokailumahdollisuuksia. Ensimmäinen pitkä vaelluspäivä olikin mukavan vaihteleva; metsäteitä, peltoteitä ja meren läheisyyttä. Kärdlassa yövyttyäni oli pakko jatkaa maantien laitaa ja asvaltoituja kävelyteitä pitkin. Mukavia majoituksia, ystävällisiä ihmisiä ja hyvää ruokaa. Vain kerran turvauduin liftiin. Kassarissa vietin kaksi yötä, se on niin minun paikkani. Mantereelle palattuani olin yön Haapsalussa ja yön Tallinnassa. Sää suosi vaellustani, vasta Haapsalusta lähdettyäni vettä satoi aivan Esteristä. 

Karkkila

Syyskuussa teimme Hondalla päiväretkiä, minä jatkoin uimista ja lähdin Ritun kanssa Onni-bussilla Karkkilaan. Päivällä pizzat ja illalla Kino Laikassa ”Kuolleet lehdet” -elokuvan ensi-ilta. Sunnuntaina kävimme vielä Pyhäjärvessä uimassa ennen kotimatkaa.

Syksyllä harjoittelin koiranhoitoa, kun kävin muutaman kerran vahtimassa Sipeä. Kahdeksan päivän hoitoreissulle Hannu pääsi mukaan ja pystyimme jakamaan päivittäiset neljä lenkkiä. 

 

Mathildedalin sienimetsät

Varasimme Mathildedalin mökin viikoksi lokakuussa, että pääsimme taas keräämään talven sienivarastot täyteen.

Marraskuussa aloittelin kotona jouluvalmisteluja, kävin Lohjalla Sipeä hoitamassa ja Helsingissä näyttelyissä. Yhden päiväristeilyn Tallinnaan tein Ritun kanssa. 

 

Tartto

Tarton ja Tallinnan joulutorit

Joulukuun alussa vietimme kolme yötä Tartossa ja kaksi Tallinnassa. Sattui ihanan talviset, aurinkoiset päivät ja Virossa oli enemmän lunta kuin Vantaalla. Siirtyminen hoitui mukavasti junalla matkaten. 

 

Kakola!

Yhteinen joululahjamme oli yö Hotelli Kakolassa. Saimme Annan perhealennuksen, viihdyimme mukavassa hotellissa ja kävimme Turun joulutoreilla.

 

Joulumökkeilyä Mathildedalissa

Jo viidennen kerran vietimme joulun Mathildedalin mökissä, useimmiten olemme myös majoittuneet samaan mökkiin. Menomatkalla söimme lounaan Perttilässä, vierailimme Meerin luona sairaalassa, Suvilla ja Caritalla oven suussa ja veimme kynttilät Honkanummen ja Virkkalan haudoille. Olin toipumassa flunssasta, Hannulla se taisi tehdä tuloaan. Viikko kului taas rauhallisesti ulkoillen, lepäillen, hyvin syöden ja saunoen. Anna ja Sofia kävivät meillä joululounaalla. 

 

Keke Leppälä

Tiitus ja Kerttu kirjoittivat keväällä ylioppilaiksi, Ilona pääsi ripille. Naapuriin syntyi loppuvuodesta kolmas poika. Synttärikutsuja ei Lohjaa lukuunottamatta tullut. Kävimme jonkun kerran leffassa, konserteissa ei taidettu käydä kertaakaan, minä sentään Korsossa Suomi Live -festareilla. Uimisen aloitin toukokuussa ja lopetin sen syyskuussa, fillaroitua tuli aivan liian vähän. Taidenäyttelyissä kävin paljon, kirjojakin tuli luettua 40. Rekolan Raikkaan ohjatuilla tunneilla pyrin käymään 3-4 kertaa viikossa, aina kun se oli mahdollista.

 

Suunnitelmia vuodelle 2024

Itselleni synttärilahjaksi varasin viikon majoituksen Tallinnassa tammikuun alkuun. Hannu saa tulla mukaan osallistumaan kustannuksiin, jos haluaa. Tarkoitukseni on kävellä kaupunkia laidasta laitaan, käydä näyttelyissä, maistella lounastarjouksia ja käydä 90 minuutin hieronnassa. Rekolan Raikkaan jumpat jäävät väliin, otan joogamaton mukaan ja yritän saada itseni joogaamaan päivittäin.

Karkauspäivänä karautamme Málagaan ja Cómpetaan, meille uuteen valkoiseen pikkukylään. Se sijaitsee luonnonpuiston reunamilla, pääsen taas vuoristoon eksyilemään. 

Saimme molemmat Eckerö Linen reittimatkat Tallinnaan joululahjaksi, ne pitää käyttää maaliskuun loppuun mennessä. 

Pääsiäisen haluan viettää kotona, sen jälkeen lennän Lissaboniin. Camino Senda Litoral Portosta Santiago de la Compostelaan on kevyet 300 kilometriä. Siihen vedoten houkuttelin kaverin mukaani. Ei, en Hannua. Vaelluksen ja parin lepopäivän jälkeen treffaan Hannun Portossa ja vietämme parin viikon yhteisen loman Portugalissa.

Viro moottoripyöräillen on tulevankin kesän suunnitelmissa. Muuten kesä kulunee kotimaassa lyhyemmillä mp-reissuilla. Elokuinen Mysteerimatka pitää suunnitella, sille on jo parikin vaihtoehtoa. Sen lisäksi yritän käydä enemmän pyöräilemässä ja vielä useimmin uimassa. 

Ps. Omakotitalon asumiskulut vuonna 2023 olivat 6.720€ vrt. vuosi 2022/5.916€ (esim. 2019/4.520€). Korotuksia on tullut varsinkin sähkön ja lämmitysöljyn hintoihin. Huoltomaksuja meni normit nuohous ja öljypoltinhuolto.

Matildan joulu 2023

Keskiviikkona lähdin lahjaostoksille (helppoa; lapset haluavat vain lahjakortteja) ja jätin Hannun siivoamaan. Torstaina suoriuduin ruokaostoksista, kalkkunan hinta on noussut niin sikamaisesti, että päädyin ostamaan pienen kinkun. Illalla paketoin vähät lahjat, sillä aikaa Hannu pesi kylppärin kaakelit. Katsoimme Areenasta Tähtipölyä-joulukalenterin kaikki viimeiset jaksot. Jätimme suosiolla pakkaamisen perjantaille, kun ei enää tarvitse käydä kaupoissa. Kuinkahan monta kassia autoon ahdettiin? Lisäksi lahjat ja kukat. Sen verran oli vielä aivosumua, että matkalla muistin unohtaneeni kotiin ikkunaan ripustettavat ledivalot, servetit, pienet kangastontut (kuusenoksille) ja punaviinit. Yhtenä jouluna unohdin joululiinan (katastrof!). Veimme kynttilän Honkanummelle, sieltä suunnistimme kurjassa kelissä Lohjalle. Pysähdyimme Perttilän Ismetiin lounaalle ja kävimme katsomassa Meeriä sairaalassa, hän olisi muuten päässyt jouluksi kotiin, mutta siellä podetaan koronaa. Suvilla kävimme vain ovella, Noelin koulussa on ollut norovirus-epidemia. Sipe hullaantui Hannusta, halasi sentään minutkin. Caritallakin kävimme vain eteisessä, en halua tartuttaa hänelle flunssaa, vaikka hän kovasti pyysi meitä jäämään kahville. Hän viettää joulun yksin kotona, kun huono keli pitää sukulaiset kauempana. Vein kynttilät Virkkalan haudoille, sen jälkeen aloitimme matkan kohti Mathildedalia. Ei ollut ruuhkaa, mutta tiet olivat huonossa kunnossa ja päivä alkoi jo hämärtyä. Kun (onneksi!) muistin ne kotiin jääneet punkut, poikkesimme vielä Perniön Alkoon. 

Sisäänkirjautuminen kesti Terhossa pitkään; ensin ei löytynyt mökkivaraustani, eikä löytynyt myöskään avainta. Ilmeisesti edelliset asukkaat olivat vieneet sen mennessään. Saimme vara-avaimen käyttöömme ja alkoi tavaroiden roudaus sisälle. Yllättäen melkein kaikki mahtuivat jääkaappiin ja keittiön kaappeihin, jotain piti sentään jättää terassille kylmälaukkuun. Ehdin pedata sängyn, ennen kuin Ylen joulukalenteri alkoi. Ei vielä jaksettu saunoa pitkään ja minä jätin terassilla vilvoittelutkin väliin. Hannu meni voipuneena aikaisin petiin, minä jäin kynttilänvaloon kuuntelemaan joulumusiikkia. Samalla tutkin edellisvuosien joulumuistiinpanojani. Kovin on samanlaista, sanoisinko perinteistä! Siivous-, ruoka-, kauppa- ja lahjalistojakaan ei tarvitse enää tehdä, riittää kun luen edellisjoulujen listat. Terhossa laulettiin Kauneimmat joululaulut yhdeksältä, mutta me pysyttelimme mökissä.

Särky selässä putosi yön aikana pakaroihin. Olo oli kuin puisella pähkinänsärkijällä. Otin särkylääkkeen ja lähdin aamupäivällä kävelemään hiljaiselle kylänraitille. Kaikki liikkeet olivat kiinni, alpakat on siirretty johonkin talvitalliin. Suojalunta satoi lisää, oli aivan tyyntä.

Paluumatkalla mökille poimin mukaani muutaman kuusenoksan, jotka kuivatin kylppärin lattialla. Koristelin ne ledivaloilla, tonttujen unohduttua kotiin napsin Hannun lahjoista vähän koristenauhaa. Hyvä tuli! Söimme "valmiita ruokia"; bataattivuokaa, lammasnakkeja, perunasalaattia ja vihreää salaattia. Päikkäreiden jälkeen alustin perunalaatikon ja tein anjovismössön. Valimossa hiljennyttiin joulun viettoon, siihen emme taaskaan jaksaneet osallistua. Illalla saunottiin ja maisteltiin Maijalta saatuja lahjajuustoja. Naapurimökki on yllättäen jäänyt tyhjäksi.

Jouluaatto

Sunnuntaina oli pakko ottaa särkylääke, että pääsin liikkeelle. Laitoin perunalaatikon uuniin ja lähdin Jeturkastin lenkille. Polkua ei ollut aurattu, oli raskasta kulkea vähillä eilisillä jalanjäljillä. Aivot käyvät vielä hitaasti; keskellä metsää muistin unohtaneeni lisätä maidon perunalaatikkoon.

Mökille palattuani lisäsin maidon perunalaatikkoon ja annoin sen olla uunissa vielä tunnin verran. Samaan lämpöön lisäsin siivutetut punajuuret, joista tein alkupalan päärynän, Blue Castello -juuston, saksanpähkinän, hunajan ja mustikkabalsamicon kanssa. Toisena alkupalana söimme ruissipsejä anjovismössön kanssa. Tein sitruunasillin tekeytymään ja laitoin kinkun uuniin, ennen kuin menimme päikkäreille.

Kuorrutin kinkun sinappihunnulla ja pankojauholla, jätin sen vielä uuniin ja saunoimme. Nyt jaksoimme jo löylytellä pidempään ja vilvoitella terassilla pari kertaa. Hannu esitti toiveen keitinperunoista ja sillistä sekä uunijuureksista. Hän voi tekaista puffetpöydän, kun on hänen vuoronsa hoitaa jouluateriat, nyt oli tarjolla perunalaatikkoa ja maistiaiset kinkusta. Avasimme lahjamme, toivomani paperiallakan lisäksi sain Hannulta lahjakortin 90 minuutin hierontaan. Tulee tarpeeseen! Hannu ja Sipe saivat minulta kaksi pakettia, muut saivat tyytyä yhteen lahjaan. Yhteinen lahjamme oli uudet tyynyt ja hotelliyö Kakolassa. Itselleni ostin Miki Liukkosen e-kirjan, Elisalta sain valita lahjaksi yhden e-kirjan.

Ilta kului rauhallisesti joulumusiikkia kuunnellen ja Joulumaa-elokuvaa katsoen.

Joulupäivä

Eilinen rämpiminen lumessa teki hyvää kropalle; maanantaina en enää tarvinnut särkylääkettä. Lähdin aamupäivällä kiertämään Matildanjärveä. Metsässä oli sentään jonkunlainen polku, mitä pitkin kulkea. Lunta oli vain muutama sentti ja pari märkää kohtaa, mitkä pystyi kiertämään metsän kautta. Kunnollista jääpeitettä ei järvessä taida vielä olla, ketään ei näkynyt pilkillä tai hiihtämässä. Muutenkin oli vähän porukkaa liikkeellä; ohitin yhden naisporukan ja heidän kaksi koiraa, vastaani käveli loppumatkasta yksi pariskunta. Kyläravintola Terho näyttää olevan joka päivä avoinna. Palasin mökille, Hannu oli jo siellä tehtyään golfkentän lenkin. Joimme kuumat rommikaakaot ja lämmitin taas "valmiita ruokia"; perunalaatikkoa ja bataattivuokaa, lisäksi kinkkua, perunasalaattia ja sitruunasilliä. Päivähuilin jälkeen kahvittelimme (oli pakko palata iltapäiväkahvikäytäntöön, kun päätäni särkee muuten aamuöisin). Illalla saunoimme ja verotimme juusto- ja hillovarastoja. Sain kuvalliset jouluterveiset Hiidenmaan Kassarista. 🤗🇪🇪

Tapaninpäivänä jätin ulkoilut väliin, flunssa oli ottanut vähän takapakkia. Hyvänen aika! Olenko oppinut olemaan itselleni armollinen? Hannu lähti tarpomaan suosittelemaani Matildanjärven kierrosta. Minä kuorin ja pilkoin juurekset peltirosollia varten. Annoin niiden marinoitua öljyssä, soijassa ja siirapissa tunnin verran.

Kuorrutin puoliksi kypsyneen peltirosollin vielä halloumiraasteella ja rouhitulla saksanpähkinällä ja annoin sen olla uunissa, kunnes Anna ja Sofia saapuivat. Samassa uuninlämmössä kuumenivat peruna- ja bataattilaatikko. Kinkun lisäksi oli tarjolla sillejä.

Syötyämme vaihdoimme lahjat, sain Annalta taas ihania tuoksuja ja voiteita. Tytöt eivät jääneet saunomaan, vaan lähtivät ajamaan takaisin Sauvoon, ennen kuin päivä pimeni. 

Keskiviikkonakin oli mukava sää ja lähdin kävelemään Näköalatietä golfkentälle ja Teijontietä takaisin. Laskettelurinteet olivat auki ja niissä oli paljon laskettelijoita. Viereen on rakenteilla kuntoportaat, syksyllä pääsen rääkkäämään itseäni rappuihin, mikäli isot mäet eivät riitä. Löysin (minulle uuden) merkatun luontopolun, se pitää testata lumettomana aikana. Puolenpäivän aikaan pilvet repeilivät ja aurinko paistoi matalalta korkeimpien puiden latvoihin. Yleensä käymme tiistaina tai viimeistään keskiviikkona kaupassa, mutta nyt olin varautunut niin hyvin, että ruokaa riittää kotiinkin vietäväksi, eikä kaupassa tarvitse käydä viikkoon. Lämmitin uunijuureksia ja laatikoita, lisäksi kinkkua ja sillejä. "Tää halloumi ei maistu miltään" sanoo Hannu. Noh, ensi jouluna hän saa hoitaa ruokapuolen ja minä voin esittää mielipiteitäni.  

Torstaina oli taas pilvinen päivä ja oltiin pikkupakkasella. Kiinteistöhuolto oli käynyt jossain vaiheessa lapioimassa pihatien ja raput puhtaiksi. Kävelin kylillä ja lähdin kiertämään Matildanjärven vastapäivään. Sain naamapesun yhdeltä pikkukoiralta, pari muutakin lenkkeilijää tuli vastaan. Myös kaksi varusteista päätellen laavulla yöpynyttä nuortamiestä, jotka väistivät minua yhden puusillan kohdalla. Ja lähtivät siitä kävelemään järvelle, kunnes toinen plumsahti reittä myöten veteen. Eivätkö ne tajunneet, että sillat on nimenomaan niissä kohdin, missä on alla oja tai puro ja virtaavaa vettä!? Sanoin nähneeni kolme pilkkijää järven jäällä, mutta minä en sinne lähtisi, varsinkaan rinkka selässä. Vilkaisin aina sopivilla luodoilla, missä miehet menevät. Niin vain lähtivät oikomaan järven yli vastarannalle. Paluumatkalla Aulikki viihdytti minua pitkällä puhelulla, kiittäen saamistaan kuivatuista sienistä. 

Nyt oli kalapäivä, saimme syötyä myös jouluruokien rippeet pois. Näillä ruokavarastoilla voisimme pysyä mökillä vielä muutaman päivän, mutta huomenna on lähdettävä kotiin ja pärjäämme viikonlopun samoilla eväillä. Illalla saunoimme vielä viimeisen kerran ja söimme taas yhden juuston loppuun.

Jarno Vesala

Perjantaina oli loppusiivouksen aika, iltapäivällä joku muu valtaa "meidän mökkimme" juhliakseen vuodenvaihdetta. Tällä kerralla emme saaneet sieniä, muuten oli taas mukava viikko ja sää suosi ulkoilua. Haimme Perniön Kebabista mukaan Aurajuusto-rullakebabin ja ajoimme Saloon. Kävin Veturitallissa katsomassa Jarno Vesalan vaikuttavan installaation. Kaupassa ei tarvinnut käydä, joten ajoimme suoraan kotiin. Joku joulutonttu oli käynyt kolaamassa pihamme puhtaaksi. Tyhjensimme kassit, laitoin pesukoneen pyörimään ja otimme glögit. Vasta sitten söimme kebabrullan. Ihanaa olla taas kotona!

Katsoimme nauhoitettuna elokuvan "Midsommar" (USA 2019). Perinteistä ruotsalaista juhannuksen viettoa?

Joulun kirja:

Emma Cline "Daddy". Novellikokoelma miehistä, joiden rooli isänä tuottaa heille itselleen epäonnistumisen tunteita.

Joulukaupunki Turku

"Junamatka Turkuun ihana ois" (Irina)

Yhteinen joululahjamme; yö Kakolassa (Annalle kiitos alennuksista)! Edestakaiset junaliput Kupittaalle olivat jopa edullisemmat kuin viime viikon Tallinna-Tartto-Tallinna liput. Lisäksi tuli kolmen euron bussilippu Kupittaalta keskustaan (voi maksaa pankkikortilla).

Kakola Hotel

Teimme bussilla kunniakierroksen Turun keskustassa, ylitimme Aurajoen Förillä ja nousimme funikulaarilla (se toimii!) Kakolanmäelle. Lentokonetta lukuunottamatta tuli siis kaikki julkinen liikenne koettua. Aikaisesta saapumisestamme huolimatta saimme hotellihuoneemme heti. Ei mitään luksusta, mutta siisti, kodikas huone. Varustuksina kahvin- ja vedenkeitin, kuplavesikone, hyvä sänky ja kiva kylppäri. Käytävillä on näkyvillä rakennuksen historia entisenä vankilana. Olisi ollut mielenkiintoista majoittua vankiselliin, mutta vaelluksilla saan nukkua ihan tarpeeksi kerrossängyissä (ja Hannulla on ahtaanpaikankammo).

Kävelimme Kauppatorille nauttimaan rommilla maustetut glögit. Oli leppoisa keli, mutta vielä mukavampi oli istua lämmitettyyn lasikoppiin. Joulutori oli yllättävän pieni, eikä sen kiertämiseen kulunut paljon aikaa. Alkoikin olla jo nälkä. Tarkoituksemme oli alunperin mennä Kakola Brewing Companyn hyville pizzoille ja oluille, mutta siellä oli perjantaina yksityistilaisuus. Huomasin sen jo kotona ja hyväksi vaihtoehdoksi löysin Hansakorttelissa olevan Pizzeria 450C:n, jonka Napoli-pizzat maistuivat meille.

Pizzeria 450C

Syötyämme kiersimme Kauppahallin ja poikkesimme vielä hämärissä Joulutorille.

Perjantain pimentyessä palasimme ylös Kakolanmäelle ja vietimme loppuillan hotellissa. Kävin kurkkaamassa kirkkoon, sinne roudattiin äänentoistolaitteita ja nurkassa oli baaritiski. Taisi olla pikkujoulujuhla tulossa. Meidän käytävämme ja sisäpiha olivat aivan hiljaisia.

Hyvin nukutun yön jälkeen ei ollut mihinkään kiire. Söimme mellevän aamiaisen, kävimme katsomassa yhden avoinna olevan sellin (ei meille!) ja huilailimme pedissä puoleenpäivään.

Laskeuduimme Aurajoen varteen, joimme glögit Li Anderssonin taustajoukkojen kojulla ja jatkoimme vanhalle suurtorille, jolle oli levittäytynyt joulumarkkinat. Sisäpihoilla ja kujilla oli lisää myyjiä. Sieltä olisi voinut hankkia joululahjoja ja herkkuja, mutta meidän mukaamme ei lähtenyt mitään. Aikaa oli runsaasti junan lähtöön, poikkesimme Tuomiokirkkoon, jossa kuoro aloitteli konserttiaan. Kirkossa oli lämmin (ja sisävessa). Hiljalleen kävelimme Kupittaalle ja haimme Cittarista vähän evästä kotimatkalle. Totesimme, että Turku on yllättävän mukava kaupunki! Vaikka yhteen kuvaani punkeneet herrat sanoivatkin, että "tuu Tampereel, meil on päreemmät torit!"

Olin koko viikon nuhainen ja viluinen, jätin vuoden viimeiset jumpat ja isommat ulkoilut väliin. Päätin lintsata myös siivouksesta, vietämmehän joulun taas mökillä. Hannu saa tehdä viikkosiivouksen, minulle riitti petivaatteiden tuuletus ja kevyemmät sisähommat. Viimeiseen lukupiirin kokoontumiseen raahauduin, kun minä olin valinnut kirjan. Jaksoin sentään tehdä bataattivuoat, punasipulihillokkeet ja valkosuklaa-karpalocookiet. Sunnuntaina oli plusasteita ja tiet aivan jäätävän liukkaita. Lyhyellä kauppareissulla iski noidannuoli (sen siitä saa, kun jättää jumpat väliin!) ja päätin pysyä ensi viikon sisällä.
 

Joulukuun kirjoja:

Kai Aareleid "Korttitalo". Virolainen Tiina kertoo perheensä tarinan 1950-60 lukujen Tartossa. Eletään "virolaista aikaa", "venäläistä aikaa" ja sitten taas "virolaista aikaa". Muuten niin rakkaan isän peliriippuvuus ja ainainen poissaolo tuhoaa avioliiton ja perhe hajoaa. Aikuinen Tiina palaa takaisin Tarttoon ja kuljeksii noilla minullekin tutuilla kaduilla.