Burgos 🤕

Nyt ei kuvien lisääminen jostain syystä onnistu, mutta täällä olen! Pakkasin aamulla rinkkani valmiiksi ja kävin Plaza del Reylla aamiaisella. Palattuani isäntä oli respassa ja hän katsoi minulle bussiaikataulut Torrelavegaan ja sieltä Burgosiin. Torrelavegan bussiasema on vanhastaan tuttu, siellä on käyty usein kääntymässä ja sen siistissä vessassa. Bussi saapui Burgosiin puoli kahdelta, kolmen tunnin matkalla oli kerrankin aikaa (ja yhteys) jatkaa VOF:n katselua. Hannu ilmoitti Finskin lennon Madridiin olevan myöhässä, toivottavasti hän kuitenkin ehtii iltabussiin.

Burgos on juuri niin ihana kaupunki kuin muistinkin! Isäntämme David oli jo kirjannut tiedot passeistamme, mutta meidän piti vielä allekirjoittaa ne jollain sovelluksella. Se tarjosi ensin Hannun tietoja, laitoin Davidille viestin, että ukko tulee vasta puoliltaöin. Hän lupasi päästää minut asuntoon etänä, kun olen ovella. Kävin ensin syömässä La Jamadan teryakikanat, ettei vatsa tule kipeäksi kaikista kipulääkkeistä. Kun seisoin rakennuksen ulkopuolella, kuului vain surinaa ja työnsin oven auki. Samoin kävi asunnon oven takana; klik, klik ja olin sisällä. Varsinainen robotti-David! Sisällä odotti nippu avaimia. Kodikas pieni kulmahuoneisto vanhan kaupungin ytimessä. Pikkuinen keittiö, kiva kylppäri ja pyykinpesukone. Molemmille omat ranskalaiset parvekkeet, riisuinkin heti vaelluskenkäni toiselle tuulettumaan, illalla ripustin kaiteelle ledivaloni. Purin rinkasta vaatteita henkariin ja lähdin tutustumaan lähinurkkiin. Pitkälle ei tarvitse mennä, jos baareissa haluaa käydä. Katedraali on niin lähellä, että kävelin sen aukiolle ottamaan kuvan ryytyneestä vaeltajapatsaasta, jonka kanssa minäkin poseerasin Camino Francésilla. Kävin kahvilla ja olisin mennyt Díaan, mutta kaikki kaupat olivat kiinni siestan ajan. Kävin pikasuihkussa kättäni varoen ja huilailin hetken. Díat olivat avoinna, hain lähimmästä ilta- ja aamupalaa. Vein ostokset kämpille ja menin lähibaariimme La Cantinaan, jossa ei 43:sta tunneta. Tilasin lasillisen viiniä ja anjovispintxon. Ulkopöydät olivat täynnä ja istuin sisälle kahden vanhemman naisen pöytään. Toisen isoäidin puhelin soi "Olen Tavernassa" ja hetken kuluttua nuoripari saapui poikansa kanssa. Vaihdettiin kuulumiset ja taas voivoteltiin kättäni. Ihania ihmisiä!

Hannu myöhästyi iltabussista, odottelen hänen saapuvan kolmen jälkeen. Saapui ryytyneenä ennen neljää, löysi minut parvekkeelle ripustamieni ledivalojen avulla.

Nukuimme muutaman tunnin ja tein meille aamupalan (ilman kahvia). Töitä, töitä, vaikka sitten käsi paketissa! Avasimme skumpan, joka oli lähes jäässä kun joku oli kääntänyt jääkaapin nupin kaakkoon. Aamupäivällä kävimme aurinkoisella terassilla kahvilla ja hain katedraalista viimeisen leiman vaelluspassiini. Apteekista ostin reseptillä 40 kpl ibubrofeenia hintaan 1,97€. Nythän noita riittää!

Istuimme yhdelle lähiterdelle, naapuripöydässä istui Camino Francésin vaeltajia, joiden kanssa juutuin juttelemaan, ennen kuin hain meille sisältä oluet ja pintxot. Taas joku pyhimystenpäivä! Díat olivat kaikki kiinni, laitoimme kämpillä kaikki tummat pyykit koneeseen ja Hannu lähti Carrefouriin hakemaan mehua ja skumpan aamuksi. Nukuimme päikkärit ja pyöritin koneessa vielä vaaleat pyykit. La Cantina aukesi ja kävimme terdellä nauttimassa parit pintxot ja viinit. Riitta ehdotti treffejä (heidän kotimatkallaan Suomeen) jossain motarin varrella, mutta emme halunneet enää lähteä mihinkään.

Illalla satoi vettä ja sade jatkui perjantaina. Mikähän pyhä tänään sulkee kaupat? Olin pyytänyt Hannua tuomaan maalarinteipin mukanaan helpottamaan suihkussa käyntiä (sen hän kyllä muisti, mutta unohti yhteisen pankkikorttimme kotiin). Pyysin Davidilta lisää roskapusseja, kun käytössä oli yksi ainoa. Tyttö toi niitä, mutta emme löytäneet maalarinteippiä enää mistään, niin hyvin olin laittanut sen talteen! No, Hannu solmi roskispussin kipsin ympärille ja kävin suihkussa.