Markina-Zemein - Mendata 25 km

Totuushan on, että jokaisen alamäen jälkeen on vielä kamalampi ylämäki. Koivut kukkivat jo!

Palelin koko yön jääkylmässä luostarissa, peittoja ei ollut tarjolla. Olisi pitänyt olla joku munkinkaapu matkassa mukana. Vasta aamuyöstä sain nukuttua ja heräsin 7.11 luultavasti viimeisenä. Kahdeksalta viimeisetkin ajettiin ulos. Reitti jatkui kaupungista pois päin solisevan puron vartta. Kolmisen kilometriä käveltyäni söin aamiaisen Irutsubietassa. Siitä alkoikin pitkähkö nousu.

Kävelin läpi pienten kylien ja täytin vesipulloni aina kun se oli mahdollista. Yhdessä mäessä jäin puuskuttamaan, hyvä syy pysähtyä oli utelias aasi, joka tuli heti lähelle kerjäämään syötävää. Aina pitäisi olla omena taskussa!

Poikkesin Monesterio de Zenarruzaan, kirkon ovi oli auki, mutta leimasinta ei näkynyt.

Laskeuduin mukavia puuportaita ja pysähdyin Munitibariin virvokkeelle.  Pian tämän vaelluksen Camino Family saapui paikalle. Hollantilaiset Chris ja Rouberto, intialais-ranskalainen nuoripari ja London girl Emilie, joka eilen illalla luki ja lauloi meille.

Nousun jälkeen reitti siirtyi taas metsäpoluille, jotka olivat vain vähän kuraisia. Kun matkaa albergueen ei ollut enää kuin kilometri, istuin matkan varrella olevan baarin terassille ansaitulle oluelle. Loppuperhe tuli seurakseni ja tarkistuslaskennan jälkeen huomasin, että majapaikka onkin parinsadan metrin päässä. Emilie jatkoi Guernicaan, muut majoittuivat kanssani Andiketxeen. Varasin yösijan etukäteen jo eilen, mutta vielä jäi muutama vapaa peti. Korkeaan ikääni vedoten pyysin alapetiä ja sen myös sain. Kaikki yli 17-vuotiaat ovat caminolla vanhoja, totesi respa. Kai se on joku paikallinen sanonta?

Todella hyvä albergue. Kävin suihkussa ja nyrkkipyykillä, pyykit sai ripustaa telineisiin terassille, josta on hienot näköalat alas laaksoon ja hevoslaitumille. Levytin hetken, sillä illallinen tarjottiin vasta 19.30. Peti (lakana, tyynyliina ja peitto) ja dinneri yht. 30€.

Illalliselle kokoontui sekalainen seurakunta Ranskasta (tietysti, Nortehan alkaa sieltä), Saksasta, Kanadasta, Hollannista, intialais-ranskalainen nuoripari, yksi italialainen ja yksi suomalainen. Saimme hyvää kasvissosekeittoa, possunposkia riisin kera ja säilöttyjä omenaviipaleita. Puoli kymmeneltä meidän dormissa oli jo hiljaista, jätin ledivalot lattialle viimeisiä tulijoita varten.