Ilonan kanssa Tallinnassa

Haimme Ilonan uudenvuodenpäivänä Lohjalta. Jäimme hetkeksi kahvittelemaan, Sipe oli hulluna riemusta; kolmeen viikkoon ei olla nähty! Hannu lähti vielä illaksi bänditreeneihin, söimme Ilonan kanssa tortillat, suihkun jälkeen tyttö majoittui vinttiin. Aamulla oli aikainen herätys, Eckerö lähti Länsisatamasta yhdeksältä. Laiva tuli tupaten täyteen, mutta onnistuimme saamaan vakipaikat.

Minä valitsin perjantaina lounaspaikan, mutta Ilona sai valita ruuan kolmesta vaihtoehdosta: Kalaranna Reston fish and chips tai bbq-ribsit, Mere Reston ankka-annos (ah!) tai Pullin grillattu kanafilé. Hän valitsi viimeisen (8,90). Alkoi pyryttää lunta, kun vedimme laukut Suur-Patareille. Jaan käveli vastaan, hän oli menossa kuntosalille. Mare tuli avaamaan ulko-oven ja kutsui meidät saman tien kahville ja omenapiirakalle. Vaihdoimme kuulumiset (sekä jalkojen kipuilut) ja menimme omaan asuntoomme hetken huilille. No siitä ei tullut mitään ja lähdimme ulos, opastamalleni kävelylle. Ehdotin, että tänään pysymme Kalamajan hoodeilla, huomiseen jäävät Rotermanni ja vanhakaupunki. Laskeuduimme raput Kalarannaan ja koska tuuli oli myötäinen, kävelimme rantatietä Noblessneriin saakka. Kävimme katsomassa Shishin myymälän ja vertailun vuoksi myös sen outletin. Salmea pitkin Koplille ja Balti Jaama turgille. Hain vähän herkkuja Selveristä ja palasimme kotiin päin toista kautta. Rimistä ostin ilta- ja aamupalaa. Sytytin ledivalot ja kynttilät, söimme iltapalaa ja katsoin Areenasta "Topi ja Sointu lomalla". 

Mare oli pedannut toisen nukkumapaikan olkkarin sohvalle, vaikka sanoin Ilonan voivan nukkua kainalossani, kuten muutkin tytöt ovat tehneet. Menimme jo kymmeneltä väsyneinä nukkumaan. Marraskuun lopulla lämmityssysteemi piti öisin meteliä, ihan kuin hiiret olisivat vasaroilla hakanneet pattereita. Mare kertoi kahden eri korjaajan käyneen katsomassa kaasupoltinta, siitä huolimatta kuuma vesi on toisinaan poikki. Meteli oli kuitenkin viime kerrasta hiljentynyt, toki vanhan talon systeemit pitävät jotain ääntä. Hyvin kuitenkin nukuttiin. Ilona puhui taas unissaan. Ei mikään ihme, kun tyttö on koko päivän niin hiljainen. Herätin hänet kymmenen jälkeen, aamupalan syötyään lähdimme shoppailemaan.

Olin luvannut kulkea kiltisti mukana kaupasta kauppaan, jos Ilona tulee yhteenkin näyttelyyn kanssani. Kävelimme suoraan Rotermanniin ja minäkin sorruin ostamaan yhdet olohousut alesta. Ilona löysi itselleen parit neuleet. Harmaata ja beessiä, eikö nuoriso käytä enää värejä?! Kiersimme myös Viru-keskuksen kaupat ja huomasin ostoinnostuksen hiipuneen. Olin ajatellut, että käymme Nigulisten kirkossa katsomassa sen Shishi-koristellun kuusen (näköalatasanteella olemmekin jo käyneet), mutta kun Viru-keskuksen kuusetkin on koristeltu Shishin tuotteilla, jätimme kirkon väliin ja menimme Piparkakkumuseoon (Pipargoogi maania).

Kävimme Raatihuoneentorilla, jonka joulutori on jo lopettanut. Kaikki valaistut pikkukuuset on kerätty ison kuusen lähettyville. Pizzalle menimme vaihteeksi Pulcinellaan, joka sekin on koristeltu jouluiseksi. Italialaisväriä paikkaan toivat naapuripöydän kaksi italialaista herrasmiestä, jotka keskustelivat vilkkaasti ja äänekkäästi. Allora! 

Palasimme kämpille, nukuimme päikkärit ja pysyimme loppuillan sisällä. Katsoin Elämäni biisi Euroviisujakson, oli aivan huikea! Ilonalla on tosi hyvät unenlahjat. Sunnuntaina herätin hänet aamupalalle 9.30, että ehditään pakata ja siistiä asunto. Kerroin Marelle Eckerön joululahjasta, mutta emme vielä sopineet seuraavasta kerrasta. Onneksi Ilona kertoi vasta kotimatkalla kävelevänsä edelleen unissaan (kuten silloin, kun hän oli kanssamme Kopparössä). Muuten en olisi uskaltanut majoittaa tyttöä vinttikamariin, hän kun ei ole vuosiin tottunut kulkemaan rapuissa. 😧 Ehdotin Ilonalle, että hän tulisi meille vielä yöksi, veisin hänet maanantaina Helsinkiin syömään ja Amos Rexin näyttelyyn, mutta hän oli jo sopinut muuta. Saatoin hänet Kamppiin Lohjan-bussiin ja tulin junalla kotiin.

Tammikuun kirjoja:

Salli Kari "Vedestä ja surusta". Omaelämäkerrallinen romaani sairaudesta ja matkasta Islantiin. Nainen on sairastunut rintasyöpään, kuten äitinsä, isoäitinsä ja isän nykyinen vaimo. Isäparka! Alle kolmekymppiseltä naiselta poistetaan toinen rinta, varmuuden vuoksi. Tilalle muotoillaan toisesta reidestä uusi rinta. Leikkauksesta toivuttuaan alkavat sytostaattihoidot. Sen jälkeen nainen lähtee Islantiin, majataloon, jossa on vain muutama nainen. "Suru on kuin kadonnut matkatavara, joka palautuu aina omistajalleen". "Olen selvinnyt säikähdyksellä. Niin kai sanotaan, kun jäädään henkiin. Mutta kuinka selvitä siitä säikähdyksestä?" Hienosti kirjoitettu teos!

Haapsalu - Tallinna

Tänäänkään ei ollut mihinkään kiire, bussi Tallinnaan lähtisi vasta 12.15. Söimme jääkaapin tyhjäksi, keitin pari ylimääräistä kananmunaa huomisaamuksi, loput jätin jääkaappiin. Siistin keittiön ja pakkasin rinkan. Tuntui oudolta istua bussissa samalla reitillä, jota vaelsin toiseen suuntaan pari päivää sitten. Vasta Ristissä reitti erkavoitui minun kulkemastani. Ajankuluksi aloin lukea Elena Ferranten kirjaa "Amalian rakkaus", jonka Hannu toi minulle tullessaan. 

Peatus

Tallinnassa meillä oli tunti aikaa, ennen kuin pääsisimme majoittumaan. Koska sää oli tuulinen, mutta kuiva, ehdotin, että kävelemme Kalamajaan. Hannu tarjosi oluet ja vein hänet tutustumaan Peatukseen.

 

Terassilla istuessamme huomasin Peatuksen vieressä olevan Margot-vaunun/kontin, joka tekee krepsien ja vohveleiden lisäksi kreikkalaista pikaruokaa. Menimme syömään hyvät girospitat lounaaksi.

Apartment Kotzebue 8

 

Kävelimme majapaikkaamme Kotzebue-kadulle. Saimme kodikkaan kaksion, mutta luvattua terassia ei pihalla ollut. Tai olihan siellä laudoista koottu alusta ilman kalusteita. Suihkun jälkeen Hannu kävi kaupassa. Valutin kahvin ilman keitintä tai pressopannua. Otimme omppuviiniä aperitiiviksi ja kävelimme lähistöllä olevaan Lumi-aasialaisravintolaan (nyk. Goa Restoran).

Restaurant Lumi

Olimme ainoat asiakkaat. Sääli, sillä ruoka oli todella hyvää. Tilaamani viinilasillinen tosin meni vaihtoon, liekö ollut pilalla vai jotain omatekoista? Hymytön tarjoilija sitä kummasteli, mutta toi uuden lasillisen. Tamariinimustekalat, ankkafileet hyvässä soosissa, kasviskatkarapukanariisi ja valkosipuliöljynaanleipä meinasivat viedä kielen mennessään. Suuri suositus!

 

Ei jaksettu enää lähteä mihinkään, taivas oli seljennyt, mutta ilta oli jo viileä. Palasimme kodikkaaseen majapaikkaamme kirjoittelemaan ja lukemaan. Sytytin taas tuikut ja ledivalot, ilta pimeni ulkona. Oli hiljaista.

 

Fotografiska ja hieronta

 

Viimeinen reissupäivä oli minulle lomapäivä. Ulkona satoi vettä, terassit ja kesävaatteet voi unohtaa. Kävelimme aamupäivällä Fotografiskaan, siellä on piakkoin päättymässä yksi hinkumani näyttely. Hannu lähti mukaan, kun ei muutakaan ohjelmaa ollut. Vietimme Fotografiskassa suunnilleen saman verran aikaa kuin kylpylässä; viihdykettä sielulle ja keholle!

 

 

Ellen von Unwerthin näyttely "Devotion! 30 Years of Photographing Women" oli tosi hieno! Sen jälkeen katsoimme DeStudio-kollektiivin näyttelyn "Melu". Inhorealistinen kokoelma ei juurikaan minua innostanut, paitsi "Riigipirukas - Political Plums" -teos, jossa puulusikoiden päissä oli kansankokousedustajien kuvat. 

 

Onneksi katsomatta oli vielä ruotsalaisen Helene Schmitzin upea valokuvanäyttely "Thinking Like a Mountain" ja sain mieleni rauhoitettua.

 

Kuvaaja otti kantaa teollisuuden, esim. kaivostoiminnan vaikutuksesta ympäröivään luontoon. Metsäkuvia katsellessani mietin, että jos unelmani Hiidenmaan mökistä joskus toteutuu, alan kuvaamaan saaren hienoja mäntymetsiä eri vuodenaikoina. 

 

Hannu lähti takaisin Kalamajaan, minä ostin Balti Jaam Turgilta kilon virolaisia punaviinimarjoja, ei heilläkään ole kuivan kesän jäljiltä mustaherukkaa. Sienet haen itse metsästä (kantarellit 18,50€/kilo).

Kävelin keskustaan ja ostin kirjakaupasta  muutaman kortin merkkeineen. Suuntasin kulkuni Central Ilusalonkiin puolentoista tunnin kokovartalohierontaan. Antauduin Tatjanan taitaviin käsiin, kun olin ensin näyttänyt varpaankynteni, että näihin ei saa koskea. Harva hieroja käy kiinni pakaralihaksiin, kun jätän kalsarit jalkaan, mutta Tatjana tietää, että kaikki säryt jaloissa ja selässä johtuvat useimmiten kireistä pakaralihaksista. Sain hieronnan myös varpailleni, mutta hieroja osasi varoa kynsiäni. Viimeisillä minuuteilla taisin torkahtaa, Tatjana antoi minun kuorsata rauhassa sen aikaa, kun hän siisti huoneen. Ei voisi juuri paremmin viettää sadepäivää kuin käymällä taidenäyttelyssä ja hierojalla!

Kotimatkalla hain Rimistä iltanapsut ja pikkukuoharin aamuksi huomisen hääpäivän kunniaksi. Vähän harmitti, etten varannut vielä yhtä Tallinnan yötä, toisaalta kiva mennä jo kotiinkin. 

 

Pulcinella

Kävin suihkussa ja koska sää oli mitä oli, kellariravintola kelpasi oikein hyvin. Kävelimme Raatihuoneentorin laidalla olevaan tuttuun Pulcinellaan. Onneksi emme ryhtyneet pizzalinjalle, tilasimme Vitello tonnatoa (sitä ei saa kotona, ei ainakaan vielä), mustekalasalaatin ja antipastilajitelman. Hyvää oli ja aivan riittävästi! Palasimme hiljaiseen kotiimme kahvinkeittoon ja (minä) kirjoittamaan kortteja ja blogia, jossa olen edelleen pari päivää myöhässä. 

 

Aamulla  kilautimme kuoharit hääpäivän kunniaksi ja söimme aamiaisen. Hain sataman marketista Aperolin itselleni ja halvimman kirkkaan liköörintekoon. Laivamatka sujui aalloilla keinuen, samalla päivitin blogini loppuun ja seurustelimme naapuripöydän rouvien kanssa. Vähän sateli vettä, kun palasimme kotiin pyykkejä pyörittämään ja viettämään hääpäivää. Sushia ja kuoharia, ei pöllömpää.

 

Varpaani pari viikkoa vaelluksen jälkeen.

Hemmottelulomanen Tallinnassa

Karja Kelder

Varasimme Vikingin kautta hotellipaketin Tallinnaan ja houkuttelimme (helposti) Mirjan ja Masan mukaamme. Menomatkalla opetimme heille SkipBon. Liiankin hyvin, sillä Masa voitti ensimmäisen erän. Majoituimme Hotel Centraliin ja lähdimme vanhaan kaupunkiin ja tuttuun Karja Kelderiin lounaalle. Poikkesimme Valli Baariin glögeille, ennen kuin palasimme Rotermann-kortteliin ja hotelliin päikkäreille.

Platz Restoran

Siestan jälkeen kutsuimme naapurit huoneeseemme aperitiiveille ja kävelimme läheiseen Platz Restoraniin. Viihtyisä ravintola hyvällä sijainnilla, ruualle emme antaneet aivan täysiä pisteitä.

Reval Cafe

Ilmeisesti eräs nuhainen pieni tonttupoika (joka kertoi, ettei halua enää kasvaa) tartutti minulle flunssan, sillä heräsin maanantaina kurkku kipeänä. Olimme molemmat varanneet jalkahoidon ja erinomaisen hotelliaamiaisen jälkeen kävelin Metropol Beauty Studioon, jossa Olga siloitti jalkapohjani silkinpehmeiksi. Hannun käytyä vuorollaan hoidattamansa jalkansa ehdimme vielä hetken huilia, ennen kuin jätimme laukut säilöön ja poistuimme Centralista.

Pulcinella

Vettä tihuutti koko maanantain, joten ulkona ei kukaan halunnut kuluttaa aikaa. Menimme istumaan glögeille Reval Cafen mukaville nojatuoleille. Kahvilassa oli runsaasti paikallisia lounaalla, sitä voisi joskus testata. Jatkoimme Pulcinellaan, jossa jaoimme yhteisen antipaston ja tasasimme pizzat. Ilman kesäterassia ravintola on niin huomaamaton, etteivät ystävämme olleet käyneet siellä aiemmin, vaikka alvariinsa ramppaavat Tallinnassa. Haimme laukut, kävelimme satamaan ostoksille ja kotimatka laivalla kului taas korttia lätkien.

Sweetdecor

Sateinen sää jatkui tiistaina, olin niin viluinen, että pysyttelin sisällä koko päivän. Hannu kävi hakemassa takkinsa korjauksesta ja poikkesi samalla Elisabethin konditoriaan. Sain tuliaisiksi ihanan suklaakakun!

Helteinen Tallinna

Hannukin halusi vaihteeksi ulkomaille ja hän varasi meille Vikingin hotellipaketin ennestään tuttuun Three Crownsiin.

Menomatkan teimme Mariellalla, istuimme aurinkoisella kannella kauhistellen sinilevälauttoja.

Pööbel

Pääsimme heti majoittumaan hotelliin, jätimme laukun huoneeseen, kuoharin jääkaappiin ja suunnistimme Pööbeliin. Tilasimme oluet ja yhteisen "Party platen".

Kävelimme Hirveparkin kautta uudelle torille ja ostimme puoli kiloa mansikoita (2,50€). Palasimme vanhaan kaupunkiiin ja hotelliin mansikkakuoharille. Mietimme kuuminta kesäbiisiä, minun suosikkini oli tietysti Dannyn "Kesäkatu". Pelle Miljoonan "Moottoritie on kuuma" sai myös kannatusta.

BB Keller

Illalla kävelimme H.R. Mauruseen, jonka aukioloajat olimme etukäteen tarkistaneet netistä. Jo toisen kerran jouduimme lähtemään pettyneinä pois, tällä kerralla paikka oli suljettu henkilökunnan kesälomien takia. Käännyimme takaisin vanhaan kaupunkiin ja jäimme BB Kellerin terassille syömään.

Iltakahvit Vallibaarin terassilla.

Three Crowns Hotel

Loppuillan istuimme hotellin sisäpihalla, kuten monet muutkin hotellivieraat..

Aamulla satoi hieman vettä, eikä sade lakannut kokonaan kuin vasta iltapäivällä. Aamiaisen jälkeen lepuutimme huoneessamme puoleenpäivään saakka, jätimme laukun säilytykseen ja varustauduimme sateenvarjoilla. Kävelimme keskustassa ja Toompealla. Kadut olivat täynnä turistiryhmiä, ilmeisesti joltain isolta risteilijältä.

Terassikeli!

Pulcinella

Alkuperäinen ajatus oli käydä lounaalla Kalamajassa tai Telliskivessä, mutta emme viitsineet lähteä sinne sateessa, vaan menimme Pulcinellaan syömään simpukat, kanacaesarin ja yhteisen pizzan. Sillä aikaa sade loppui ja pääsimme kävelemään satamaan kuivin jaloin.

Aavelaiva

Mereltä nousi aavemainen sumu. Paluumatkan teimme Viking Expressillä, jonka kansilla on mukavat istuinryhmät. Harmi vain, että iltatuuli oli sen verran viileä, että laivan lähtiessä oli siirryttävä sisätiloihin. Helsingissäkin oli kuivaa ja lämmintä, Vantaalla oli satanut sen verran, että sadevesitynnyri oli aivan täynnä.