maanantai 19. kesäkuuta 2023

Tyttöjen kanssa Tallinnassa

Patarei

Lupasin Annalle ja Sofialle synttärimatkan Tallinnaan. Varasin Maren asunnon kahdeksi yöksi Soffen rippileiriläisten konfirmaation jälkeen. Harmi vain, että Annalle sattui iltavuoro juuri ennen reissua ja aamuvuoro heti reissun jälkeen, joten emme saaneet yövieraita. Onneksi olin varannut liput Viking Linelta, niin ei ollut kovin aikainen lähtö. Tytöt ajoivat Sauvosta meille hyvissä ajoin, Hannu heitti meidät junalle ja olimme Katajanokalla vähän turhankin aikaisin. Porukkaa oli paljon, löysimme istumapaikat 7-kannen kahviosta.

Noblessner
Noblessner, Kampai (Kim Mikkola)

Turhaan olin pelännyt ratikkatyömaan aiheuttamia häiriöitä ja varoittanut tyttöjä, että joudumme luultavasti kantamaan laukut työmaan ohi. Nämä olivat kuunnelleet ohjeeni kiltisti ja ottivat mukaan kannettavat kassit. Minä vedin sujuvasti vetolaukun perille asti. Mare pahoitteli jo etukäteen, ettei tällä kerralla voinut kutsua meitä kotiinsa kahville, sillä hänelle oli tulossa vanhoja luokkakavereita kylään. Siellähän nämä istuivat pihalla, kun pääsimme perille.

Boheem

Telliskivi

Halusin näyttää tytöille Tallinnasta muutakin kuin keskustan ja Raatihuoneentorin. Lähdimme kävelemään rantaa myöten Noblessneriin ohi iglumajoitusten ja poiketen Sishin myymälään ja outlettiin. Nousimme takaisin Kalamajaan ja menimme syömään Annallekin tuttuun Boheemiin. Siitä olikin lyhyt matka Telliskiveen ja Loomelinnaken myymälöihin. Sain odotella tyttöjä hetken jos toisenkin, itselleni ostin yhden hipelykiven ja samasta materiaalista tehdyn rannekorun. Näytin vielä Fotografiskan, mutta sanoin käyväni siellä heinä- tai elokuun reissulla. Palasimme Suur-Patareille Rimin kautta, ostin aamiaistarpeita, tytöt itselleen juotavaa ja herkkuja. Illan vietimmekin kämpillä.

Aamulla ei ollutkaan mihinkään kiire. Annan herättyä keitin kahvit, Sofia jatkoi uniaan. Lähdin kävelemään Rotermanniin, vähänkö outoa; menen 90 minuutin hierontaan, vaikka mukana on hieroja omasta takaa. Toivoin, että tytöt hoitaisivat shoppailut sillä aikaa. Ei mennyt ihan niin, vaan he olivat vasta tulleet Rotermanni-kortteliin, kun minä poistuin Central Ilusalongista hyvin hierottuna. Tatjana sanoi muistavansa minut, johtunee siitä, että varpaankynteni olivat taas mustuneita ja varoittelin koskemasta niihin. Lupasin tulla elokuussa uudelleen. 

Rotermanni
Pull Restoran

Suosittelin lounaspaikaksi Pull Restorania ja sisään astuessani onnittelin ravintolaa saamastaan Michelin-tähdestä. Tilasimme kaikki lohikulhot, jonka tulen syömään jatkossakin. Syötyämme lähdimme kävelemään kohti vanhaa kaupunkia.

Hain turisti-infosta uusia esitteitä ja karttoja, tytöt sanoivat menevänsä edeltä Toompealle. Poikkesin kirjakauppaan valitsemaan hauskoja postikortteja, kun Anna laittoi viestin, että he ovat Nigulisten kirkon edessä. Eivät kuitenkaan halunneet lähteä näköalatasanteelle, joten sekin jää minulta heinä- tai elokuun reissulle. Nousimme Toompealla ja kävimme Aleksanteri Nevskin katedraalissa, jossa ei saa nykyisin ottaa kuvia. Toompealla tytöt kävivät Tuomiokirkossa ja otimme kuvia näköalatasanteella, ennen kuin laskeuduimme portaat alas ja kävelimme siitä Baltijaamalle. Anna halusi vielä uudelleen Loomelinnaken myymälöihin, neuvoin heille reitin, otin avaimet ja palasin kämpille.

Soo Uulitsa

Tommi oli Siirin kanssa sattumalta myös Virossa ja sovimme illallistreffit tiistaille. Me olimme jo kävelleet tarpeeksi, joten ehdotin meitä lähellä olevaa Soo Uulitsaa. Oli mukava tavata Tommi pitkästä aikaa ja tutustua hänen nuorempaan tyttäreensä (söpö kuin mikä!). Meillä oli lyhyt kotimatka ja iltakin oli jo sen verran viilentynyt, ettei tarvinnut enää käydä suihkussa. 

Annan Misu-kissa (yksi kolmesta) oli kateissa, kun emäntä ei ollut kotona kutsumassa kattia kotiin. Käskin äänittää kutsuhuudot puhelimeen, Aapo voi soittaa sitä pihalla. No sehän toimi, Misu oli palannut kiltisti kotiin!

 

Keskiviikkona Mare kertoi, ettei hän ole ottanut peräämme asiakkaita, koska he lähtevät perinteisesti Latviaan juhannuksen viettoon. Saisimme pitää asunnon niin pitkään kuin haluamme. Se oli tosi hienoa, olin jo pelännyt, että joudumme raahaamaan kasseja koko päivän mukanamme, kun paluu olisi vasta 17.00. Aamiaisen jälkeen lähdin kävelemään Kalamajan kauniille kaduille ja tsekkasin elokuun majoituksemme sijainnin. Kävin Baltijaama turgin yläkerran antikvariaateissa ja löysin lasilautasen palasaippuoille.

Pizzeria & Trattoria Margherita

Kävelin vanhaan kaupunkiin ja kävin ostamassa ne postikortit, jotka eilen jäivät ostamatta. Otin aperitiivin Must Puudelin terassilla ja söin kanacaesarin Pizzeria & Trattoria Margheritan terassilla. Oli käytävä vielä pikasuihkussa, ennen kuin keräsimme kamamme ja kävelimme satamaan tuliaisostoksille. Laiva oli tupaten täynnä ja porukka osti valtavasti juhannusjuomia.  

Oli kiva reissu! Hauskinta oli näyttää tytöille uusia paikkoja, ehkä hekin innostuvat tutustumaan Tallinnaan vähän laajemmin, eikä aina niihin samoihin nurkkiin, missä kaikki pyörivät. Hannu oli meitä (onneksi) satamassa vastassa, meidän ei tarvinnut tunkea itseämme kassien kanssa täysiin ratikoihin.

lauantai 17. kesäkuuta 2023

Karkkilan Rautapäivät 2023

Pakkasin Hondan sivulaukkuihin Hannulle puhtaat liinavaatteet, itselleni silkkisen makuupussin ja tyynyliinan. Lähdimme lauantaiaamuna kohti Karkkilaa, jossa Ritu oli luvannut meille majoituksen asunnossaan. Oli vielä mukavan viileää, kun ajelimme vanhaa Hämeenlinnantietä Kivistöön ja siitä tietöiden ohi pikkuteille ja kärrypoluille, joita Hannu niin rakastaa. Pelkäsin jo, että aiheutamme kiireen Ritulle, joka oli lähdössä Espooseen kummityttönsä häihin.

Jätimme Hondan parkkiin ja majoituimme Ritun viihtyisään asuntoon. Hän lähti Vantaan kautta Espooseen, minä kävin pikasuihkussa. Suuntasimme läheiselle kirkkomaalle ja Pikkupässin terassille erinomaisille Imperial Stouteille.

Kävelimme rompetorin läpi Ala-Emaliin. Jos Hannu pysähtyi katsomaan työkaluja tai jotain ruosteisia pikkuautoja, minä aloin tutkia kotimaista lasitavaraa ja messinkisiä kynttilänjalkoja. Ei ostettu mitään, tosin hakusessa on lasilautanen palasaippuan alle, mutta jätän sen suosiolla Viron reissulle, niin tulee samalla hankittua matkamuisto. Ohi mennen vilkaisimme ruokaravintoloita, jotka tuntuivat kaikki olevan täynnä lounastajia.

Ohjelmassa olisi ollut kylpyankkojen tuunausta, mutta ankat oli jo myyty loppuun. Jäimme Karjaanjoen ylittävälle sillalle seuraamaan kylpyankkojen uintikilpailuja ja maaliin tuloa.

Fagerkulla

Fagerkullan ihanissa työläisasunnoissa ja puutarhoissa oli avoimet ovet. Kävelimme sinne mutkan kautta ja ihastelimme upeasti remontoituja koteja ja kauniita pihapiirejä. Yhdessä talossa taisi (äänestä päätellen) Olavi Uusivirta harjoitella biisejään. Monessa pihassa oli kesäkahvila tai muuta pientä myyntitoimintaa.

Fagerkulla

Miina Äkkijyrkkä

Palasimme toisen sillan kautta takaisin rompetorille ja siitä keskustaan. Ismet oli lomalla (harmi!), mutta löysimme kiinalaisen ravintolan, joka osoittautui varsin hyväksi. Poikkesimme vielä Pikkupässin terassille yksille.

China Kitchen
Palasimme kämpille suihkuun, kahville ja päikkäreille. Illalla ei jaksettu enää lähteä mihinkään. Eikä tarvinnutkaan; viereisellä Pub Pikkupässin terassilla soitti Uniklubi 22.00-24.00, musiikki kuului parvekkeelle ja avoimista ikkunoista koko asuntoon. Nukahdin puoliltaöin, kun musiikki loppui kuin leikaten.
 

Aamukahdeksan jälkeen joimme kahvit lämpimällä parvekkeella, ettei murustettu Ritun siistiä asuntoa. Aamupäivällä kävelimme Pyhäjärven Vattolan uimarannalle, joka on tosi hieno. Ilmeisesti laiturin pukukopit on tarkoitettu talviuimareille, koska muutamalla naisuimarilla oli avaimet mukanaan. Vesi oli lämmintä, mutta vielä virkistävää.


Vattolan tenniskentällä alkoivat Valurautapaistinpannutenniksen MM-kilpailut, joita jäimme uituani hetkeksi seuraamaan. Yksi pelaajista valitti, että habaan sattuu, kun lettupannussa on niin lyhyt varsi. Kävelimme takaisin keskustaan, suihkun jälkeen pakkasimme laukut ja päräytimme tankattuamme kohti Lohjaa. Ajoimme Saukkolan kautta pitkin mukavia, mutkaisia teitä (ei onneksi hiekkateitä, kuten menomatkalla). 
 

Kovin oli hiljaista, kun parkkeerasimme Suville. Tiesin, että puolet ipanoista on muualla, loppuperhe taisi nukkua päikkäreitä. Ei ole Sipestäkään vahtikoiraksi, kun ei tullut ovelle katsomaan, kuka steppailee heidän terassillaan. Saimme kahvit ja jädet, Sipe omansa, jonka Suvi oli valmistanut mansikoista ja arbuusista. Odotimme niin kauan, että Onni kotiutui ja hän esitteli minulle uuden menopelinsä. Taas pitää pelätä yhden puolesta!

perjantai 16. kesäkuuta 2023

Kesän 2023 matkasuunnitelmia

Minulla on tälle kesälle peräti neljä Viron reissua. Heti kohta lähden Annan ja Sofian kanssa Tallinnaan, se on synttärilahjani näille keväällä synttäreitä viettäneille tytöilleni. Juhannuksen jälkeen on vuorossa 12 päivän moottoripyöräreissu. Luvassa on pääosin tuttuja kohteita, vain kaksi meille uutta. Yritin tehdä reitin niin, että pääsen mahdollisimman monessa paikassa uimaan. Naapurin Grete kutsui meidät vanhempiensa luokse yöksi ja vinkkasi monta lähistön nähtävyyttä tai mukavaa kohdetta. Heinäkuussa lupasin viedä Ilonan Tallinnaan, häntä näkee nykysin aivan liian vähän, ehkä kahden kesken saamme vietettyä yhteistä laatuaikaa.

Elokuussa lähden himoitsemalleni patikkareissulle Hiidenmaalle. RMK:n vaellusreitti on 240 km ja se kiertää koko saaren rantoja myötäillen. Ikävä vain, ettei siellä ole mitään palveluja, joten joudun suunnittelemaan reitin majapaikasta toiseen. Huonoa on myös se, että joudun joka paikassa (paitsi Tallinnan hostellissa) maksamaan yksin 2hh. Aikataulu määräytyi Kassarin majoituksen mukaan, nappasin kaksi yötä tutusta "leikkimökistä", jonka lähellä on Kassari poodi ja 2-3 hyvää ravintolaa. Mikäli ovat vielä auki elokuun loppupuolella. Hannu pääsee alkumatkalle mukaan tasaamaan majoituskuluja Tallinnaan ja Haapsaluun. Hiidenmaalla minulla on aikaa vain viisi yötä, ja joudun tekemään osan matkasta bussilla, kun allakka on taas kummasti täyttynyt. Ehkä pääsen ensi kesänä jatkamaan vaellusta Pohjois- ja Länsi-Hiidenmaalle.

Kotimaata pyörimme Hondalla mahdollisuuksien ja aikataulujen mukaan. Lähiseudun otamme haltuun fillaroiden. Kotonakin on kiva olla, varsinkin näin hienolla kelillä. Pihalla puuhastellen, grilliruokia herkutellen ja kirjoja lukien. Välillä käyn pulahtamassa Keravanjoessa. Olisin halunnut lähteä Hondalla Ahvenanmaalle, mutta se olisi tullut majoituksineen niin kalliiksi, että vaihdoimme sen mökkiviikkoon Mathildedalissa. Tarkoitus on ottaa fillarit mukaan, että pääsen vihdoin tutustumaan Kemiönsaaressa sijaitsevaan Söderlångvikin museoon ja puistoon. Menomatkalla voisimme poiketa Tammisaareen ja uuteen Chappe nykytaiteen museoon.

Loppukesän-alkusyksyn sunnitelmia ei ole vielä olemassa. Hannu haikailee Kreikkaan, minä muualle Balkanille tai Portugaliin. Ehkä jätän Portugalin ensi kevääseen ja lähden sinne vaeltamaan. Pitkään on roikkunut haaveissa Kiova, toisaalta edullisimmat (suorat) lennot ovat Pristinaan, mutta herrat sotaherrat pistivät nämä suunnitelmat jäihin. Jos serbit lopettavat uhoamisensa Kosovossa, se on yksi varteenotettava vaihtoehto syksyn reissulle.