Yöllä kuului hetken satavan vettä ja aamulla oli pilvistä. Varauduimme sateenvarjoin ja pitkin vaattein, kun lähdimme kävellen katsomaan Sarajevon nähtävyyksiä. Ensimmäiseksi katsoimme seitsemän sotilaan muistomerkin, Turbe sedam braćen.
Jatkoimme joen toiselle puolelle, yhden moskeijan kohdalla jäimme suustamme kiinni entisen matkaoppaan kanssa. Mies tunnisti korvakuulolta meidät suomalaisiksi ja kertoi, että hänellä on suomalainen kolleega. Hän kertoi Sarajevon historiasta ja antoi pari vinkkiä kävelyretkeemme. Katsastimme yhden monista basaarikujista ja Karavan Saraj Tašlihanan rauniot. Majatalo on aikoinaan ollut kaksikerroksinen, alakerran tallissa oli 70 paikkaa hevosille, toisessa kerroksessa 30 huonetta 90 majoittujalle.
Kävelyreitillemme osui vain yksi "Sarajevon ruusuksi" kutsuttu muistomerkki. Paikka on maalattu verenpunaiselle kohtaan, jossa vähintään kolme sarajevolaista on kuollut tai loukkaantunut. Tämän merkin löysimme katedraalin edestä. Kävimme katsomassa katedraalin myös sisäpuolelta.
Ortodoksikirkkoon oli sisäänpääsymaksu, sen vilkaisimme vain ovelta. Vanha kaupunki päättyi Ulica Maršala Titaan, jonka varrella palaa ikuinen tuli.
Aurinko pilkisteli pilvien välissä ja alkoi olla jo kuuma, kun poikkesimme Ali-Pashan moskeijan pihalle. Kaupunkilaiset piipahtivat moskeijaan pikaisesti ohi kulkiessaan; jalkojen pesu ja rukoilemaan.
Jatkoimme matkaa "Rakastavaisten sillalle" johon v. 1992 ammuttiin pariskunta, joista toinen oli kristitty ja toinen muslimi.
Kävimme oluella ja palasimme vanhaan kaupunkiin, johon nähtävyyksien kiertokävelymme päättyi. Istahdimme Pirjon nimipäivän kunniaksi kakkukahveille ja ostimme basaarista hienot kelim(hiiri)matot.
Ennen kotiinpaluuta kävimme vielä katsomassa kauniin kirjaston ulkopuolelta. Sen vieressä on viehättävä kahvila ja musta, mielellään poseeraava kissa.
Illalla menimme syömään vanhaan kaupunkiin, v. 1927 perustettuun Dulagin Dvoriin (yhteinen alkusalaatti, kolmet kana-annokset, kolmet aprikoosirakit ja puolikas viini tippeineen yht. 27€). Kävelimme kotikortteliin ja illan viimeiset oluet nautimme v. 1864 perustetussa Pivnica HS:ssa, jossa tumman oluen (2mk/1€ per olut) nauttimisen ohessa kuuntelimme livemusiikkia.
 |
| Pivnica HS |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti