Zeljka kuskasi meidät
aamulla bussiasemalle, bussi lähti kahdeksalta kohti Sarajevoa.
Passintarkastuksissa kului aikaa ja matka Mostariin kesti nelisen tuntia.
Matkalla majapaikkaamme kävimme pankissa vaihtamassa valuuttaa. Saamieni
ohjeiden mukaan löysimme uuden kotimme helposti. Sijainti lähellä vanhaa
kaupunkia on mainio ja parvekkeeltamme on jokinäköala. Saimme reilun kokoisen kahden
makuuhuoneen asunnon (tilavassa kylpyhuoneessa on kaksi pesupaikkaa ja jacuzzi), vaihteeksi Marjukka saa nukkua yksin.
Emäntämme Meliha tuli kertomaan
meille kaupungin nähtävyyksistä ja sovimme samalla, että lähdemme hänen
kanssaan huomenna autoajelulle Mostarin ympäristöön. Retki on lähes sama, minkä tein viime vuoden keväällä, mutta on hauska päästä taas
vesiputouksille uimaan.
Kipaisimme kauppaan ja
istuimme parvekkeelle oluelle ja piiraille. Viinin kanssa nautimme isäntämme
tuomia hedelmiä. Iltapäivällä kävelimme basaarikujille ja ihastelimme myynnissä
olevia koruja, vaatteita, huiveja ja värikkäitä lamppuja. Sovimme, että pidämme
maanantaina shoppailupäivän. Koko basaarialue ja Stari Most olivat täynnä
turistiryhmiä, useimmat Japanista tai Italiasta.
Iltakahvit joimme kotikadun varrella (kahvit ja tee yhteensä 2,50€). Ostimme vielä vastapuristettua granaattiomenamehua ja leipomosta lämpimät sämpylät mukaan kämpille. Ilta kului lukien ja kirjoitellen, kaikki olivat varsin väsyneitä matkapäivän jälkeen. Pirjo nukahti heti, kesken e-kirjan lukemisen.
Blagaj |
Počitelj |
Kravice waterfall |
Međugorje |
Ennen kotiinpaluuta ajoimme vielä ylös vuorelle suuren ristin juurelle ihailemaan näköalaa Mostariin. Meliha kertoi taas surullisia tarinoita sodan ajalta. Edelleenkään "kroaattipuolen" asukkaat eivät halua nähdä Stari Mostia ja edelleenkin joen eri puolella asuville asukkaille on eri sairaalat.
Hetken huilin jälkeen lähdimme syömään aamupäivällä moskeijan vieressä huomaamaamme Saray-ravintolaan. Erittäin edullinen (kolmen hengen ruokailu mehuineen 15€) muslimipaikka, jossa viiniä ei ollut saatavilla, mutta ruuat olivat mainion makuiset. Iltakahvit joimme taas kotikadun varrella.
Kävelimme sillan yli "kroaattipuolelle" ja kävimme katsomassa entisen etulinjan, jonka varrella on edelleen pystyssä pommitettuja taloraunioita. Palasimme omalle puolelle ja kävelimme vanhan kaupungin basaarikujille. Mukaamme lähti parit puserot, kuparista taottuja korvakoruja, lämpimäisiä leipomosta, tuoreita viikunoita ja kuohuviiniä. Ystäväni keittivät iltapäiväkahvit kirsikkastruudelin seuraksi, minä nautin kalorit mieluummin Paulanerin Salvatorilla.
http://www.cevabdzinica-tima.com/
Viimeiset iltakahvit (ja suklaakakkua seuralaisilleni) tässä kylässä, tällä reissulla.
Viimeiset iltakahvit (ja suklaakakkua seuralaisilleni) tässä kylässä, tällä reissulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti