Kesäkuun loppua ja heinäkuun alati muuttuvat suunnitelmat

Vietimme juhannuksen kotona helteessä hikoillen ja pihalla grillaillen. Tarkoitus oli käydä Kuusijärvellä uimassa ja jopa saunomassa, mutta hyöty olisi jäänyt varsin pieneksi, kun kotimatkalla olisi jo tullut hiki. Sitä paitsi siellä on vaarana saada puukosta tai joutua laiturin alle.

Risto Vilhunen

Wanda's Kitchen

Sain toisen koronarokotteen (Pfizer), siitä ei tullut mitään oireita ja lähdinkin jo seuraavana päivänä fillarilenkille. Harhailin taas kymmenisen kilometriä, kävin Myyrmäen Artsissa katsomassa Risto Vilhusen Ulos raameista -näyttelyn ja söin lounaan Wanda's Kitchenissä. Varmuuden vuoksi tulin pari pysäkinväliä junalla, että varmasti lähdin oikeaan suuntaan. Kotiin poljin Kuninkaantietä ja Ylästöntietä, mittariin kertyi 53 km. 

Kuten etukäteen toivoinkin, olemme tehneet joka kuukausi jonkun pikkureissun, joko mökkeillen tai moottoripyöräillen. Heinäkuun alkuun suunnittelin Kustavin reissun, jonka yöt olisimme jakaneet Lootholman ja Vuosnaisten meriaseman kesken. Vuosnaisten edullisimmat majoitukset myytiin loppuun, joten tulemme yöpymään koko reissun ajan Lootholman jurtassa.

Rokotustodistukset ilmestyivät samantien Omakantaan, heinäkuun alussa Suomeen palaaminen vapautui koronatesteistä, joten uskalsin jo varailla lauttamatkoja. Jos futisturistien itsekkyys/vastuuttomuus ei jatkossa pahenna koronatilannetta, uskallamme lähteä Viroon moottoripyöräilemään. Siinäkin suunnitelmat muuttuivat lennossa; Tall Ship Races on tältä vuodelta peruttu, näin ollen siirsimme lähtöpäivää myöhemmäksi. Hiidenmaan majoituksemme oli joku varannut (vaikka olin siitä jo alustavasti sopinut), Tallinnan majoittaja on ottanut pidempiaikaisia vuokralaisia, mutta tarjosi majoitusta Pärnusta. Kuressaaren edulliset majoitukset on jo myyty, joten majapaikka on etsittävä muualta Saarenmaalta. Kaikenlaista vääntöä, suunnitelmat elävät ja majapaikat vaihtuvat. Onneksi niissä on peruutusmahdollisuus ja vaihtoehtoja löytyy.

Kahvila Ansa ja Oiva

 

Viikolla Hannu pesi makkarin matot. Yöt ovat kosteita, mutta tuulessa ja auringonpaisteessa matot kuivuivat parissa päivässä. Lauantaina päräytimme DragStarilla Hinthaaraan, Kahvila Ansa ja Oivaan. Radanvarren vanhassa talossa on viehättävä kokoelma vanhaa tavaraa, taustalla soi vanha iskelmä. Nautimme terassilla ihanaa sitruuna-marenkitorttua ja raparperi-valkosuklaakakkua. Naapurin Pub Lättähatun terassilla kävi iloinen porina ja sielläkin soi hyvä musiikki. Kotona jatkoimme ulkoruokintaa.

Sunnuntaina tarkoitukseni oli lähteä fillarilla Håkansbölen kartanolle, mutta ilman suuntavaistoa harhauduin Kivistöön. Nyt en hypännyt junan kyytiin, poljin Vantaankoskelle ja tulin kotiin (taas!) pitkin Kuninkaantietä ja Ylästöntietä. Ei siinä mitään, hienoja pyöräilyreittejä, mittariin kertyi 36 km. Hankintalistalla on puhelinteline pyörän ohjaustankoon, niin voin ajaessa seurata Mapsia ja kuunnella tädin antamia ohjeita.

Uusi kesäjuomani (Lidl 5,5%)

 

Kesän kirjoja:

Selja Ahava "Ennen kuin mieheni katoaa". Aivan tavallinen aamu, yhteinen aamiainen ennen töihin lähtöä, aviomies kertoo halunneensa aina olla nainen. Raastavan rehellinen, omakohtainen tarina vaimon tuntemuksista, epäuskosta ja alkavasta katkeruudesta. Välillä seurataan Kristoffer Kolumbuksen maailmanmatkoja, tämän innostusta kun luulee löytäneensä Intian. Karttavertailu ehkä kuvailee sitä, että vaimo piirtää mielensä kartalle niitä miehen piirteitä, jotka ovat hiljalleen katoamassa. Koskettava, hyvin kirjoitettu teos, joka saa miettimään, miten itse suhtautuisin asiaan. Lasten/lastenlasten kohdalla se olisi helppo ymmärtää ja sulattaa, mutta jos kyseessä on oma puoliso, kokee taatusti tulleensa huijatuksi; eihän tuo ole se sama ihminen, johon rakastuin ja johon luotin.

Colm Tóibín "Äitejä ja poikia". Novellikokoelma irlantilaisista naisista ja heidän pojistaan, pojista ja heidän äideistään (viimeinen, pidempi novelli tosin on sijoitettu Espanjaan). Kuka hoitaa ketä, kuinka pitkälle voi antaa anteeksi, miten paljon tarvitsemme toisiamme?

Aris Fioretos "Mary". Raaka kertomus 1970-luvulta, kun Kreikan armeija ottaa maassa vallan. Opiskelijat mellakoivat, kansa protestoi ja valtaa korostetaan väkivallalla. Vankiloihin kerättyjä naisia kutsutaan bulgaareiksi ja heitä kohdellaan kaikin mahdollisin tavoin huonosti, mikäli eivät suostu ilmiantamaan protesteihin osallistuneita tovereitaan.