Helsinkipäivä; Suomenlinna, näyttelyt ja Kaisaniemi

Pidimme "vapaapäivän" toisistamme, Hannu ei halunnut Helsinkiin, vaan lähti fillaroimaan Tuusulanjärven ympäri. Ilman seuraa päätin jättää UMO:n päiväkonsertin ja terassioluet väliin. Suomenlinna on tänä kesänä vielä käymättä, sinne siis.

Olisin käynyt Suomenlinnan kirjastossa (sielläkin oli joku taidenäyttely), mutta se ei ollut vielä auki enkä päässyt sisälle Helmet-kortillakaan. 

Museokortilla pääsin katsomaan Suomenlinnan museoon sotaista historiaa (ei kovin paljon sykähdyttänyt Paksun Margaritan Merimuseon jälkeen).

 

Kiertelin tuttuja ja tuntemattomia polkuja, poikkesin tunneleihin, joissa olen viimeksi käynyt Onnin ja Ilonan kanssa, kun Pokemonit olivat vielä kova sana. Niihin saisi valoilla ja kuvilla samanlaista tunnelmaa kuin Tallinnan Kiek in de Kökin bastioneissa on.

Valimo

Lounaan söin Valimon aurinkoisella terassilla. Hyvän makuisessa sataykana-annoksessa suurin osa oli nuudelia.

Anna Retulainen

Palasin lautalla keskustaan ja kävelin Bulevardille Helsinki Contemporaryyn. Minulta meni Anna Retulaisen näyttely kerran ohi (muistaakseni Salon Veturitallissa tai Tampereella), nyt pääsin katselemaan värikkäitä, kukkeita teoksia.

 

Cajsan Helmi

Tarkoitus oli käydä parissa muussakin näyttelyssä, mutta päätin jättää ne ensi viikkoon ja menin Kaisaniemen Cajsan Helmeen kakkukahville. Ihana paikka (mutta kallis)! Valinnanvaraa oli vähän liikaakin, lopulta päädyin herkulliseen lakritsi-valkosuklaakakkuun.

Kesän kirjoja;

Tove Jansson "Kesäkirja". Tietenkin, olinhan saaressa. Hurmaava tarina pienestä Sophiasta, joka viettää kesän saaressa työhön uppoutuvan isänsä ja iäkkään isoäitinsä kanssa. Tyttö ja mummi seikkailevat yhdessä saarellaan ja antavat mielikuvituksen lentää. Tunteet leiskuvat riemusta pelkoon, väsymykseen ja kiukutteluun. "Minä vihaan sinua. Sydämellisin terveisin Sophia."

Loppukesän satoa ja säilöntää

Elokuu on ollut aikamoista haipakkaa, mutta oma vika; onko pakko täyttää kalenteria omaehtoisesti? Elokuu alkoi murheellisesti Ismon siunaustilaisuudella, mutta jatkui onneksi iloisemmissa merkeissä. Hauska Tallinnan reissu Ritun kanssa (otetaan ehdottomasti uusiksi!) ja jokavuotinen Hannun Mysteerimatka, tällä kerralla Hattulaan, Iittalaan, Hämeenlinnaan ja Lohjalle. Hondaa tuuletimme myös Veikkolassa, Haltialassa, Pitäjänkirkolla, Riihimäellä, Kumpulassa ja Helsingin rantareitillä.

Kävin toivorikkaana sienenhakureissulla lähimetsässä, mutta on ollut niin vähän sadetta, että ne löytämäni muutamat kantarellitkin olivat aivan kuivia. Hyvä risotto niistä tuli kuitenkin.

"Oman omenapuuni" omenat alkavat kuivasta kesästä huolimatta olla jo niin isoja, että pienen puun hennot oksat taipuvat lähes maahan. Toivottavasti ehdin kerätä sadon ennen lähistöllä liikkuvia peuroja. Hannun puun seitsemän omenaa söimme pois, ennen kuin ne putoaisivat suojaverkon sisälle. Takapihan vanha omenapuu (toinen puu kuoli, kun rusakot söivät talvella sen rungon) tuottaa niin paljon satoa, että olen tehnyt jo kolmet hillot ja pyysin Mirjaa hakemaan itselleen omenia. Kokeilin myös sitruuna-omenahilloa (KK 16/24). Perjantaina tein lenkin Honkanummelle hoitamaan hautakukat, sillä aikaa Hannu oli hakenut naapurista omenat ja laittoi viinin käymään. Poika pärähtikin heti pulputtamaan ja banaanikärpäset valtasivat huushollin, vaikka pidänkin biojätepurkin ulkona.

Cittarin euronpäiviltä hain punasipulia ja tein hilloketta. Kellarin jääkaappi alkaa pikkuhiljaa täyttyä. Vielä kun saisi jostain keltaisia luumuja (ja tummaa rommia). Illat pimenevät ja jo kahdeksalta saa sytytellä sisälle valoja. Lämpiminä iltoina istumme terassilla kynttilänvalossa.

Helteisen sunnuntain illan vietimme Rekolan Kinossa REMYn syyskauden ensimmäisellä keikalla. Esiintyjinä kaunisääninen Paula Wolski, Rautakoura Duo ja Tres Amigos. Mika Kuokkasella taitaa olla nykyään vähän erilaiset keikkarundit näiden Ameriikan veijareiden kuin Edu Kettusen kanssa. "Mitähän tästäkin tulee?" ehdin miettiä, kun levoton Joshua James ilmestyi valoihin viinipullo kädessään. Mies loikki välillä pois lavalta soittamaan pianoa seinänvierustalle. Lauloi kuin Bruno Marsh, ääni sopi hyvin yhteen loistavan kitaristin Evan Coulomben äänen kanssa. Kuokkaselle jäi vähän statistin (ja kuskin?) osa, ei edes kitaraa soittanut. Lopuksi trio istui nenäkkäin kuin leirinuotiolla, johon kutsuttiin lisää väkeä yleisön joukosta. Hieno aloitus syksyn keikkakalenteriin!

Fillaroin Kalkkikalliolle, ostin Halti Outletin alesta retkipaidan vaelluksille ja Ikeasta pienen pressopannun reissuille (monissa majoituksissa on vain vedenkeitin).

Kesän kirjoja:

Satu Vasantola "Kun isä osti Merenkurkun". Viimeisillään raskaana oleva tytär yrittää epätoivoisena saada kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaa isäänsä sairaalahoitoon, vaikka väkisin. Isä karkaa tanssikengissään pyörittämään naisia, maksaa pikaluotoilla kosteita illanviettoja ja kalliita sviittejä. Samaan aikaan laskupino ja karhukirjeet lisääntyvät isän eteisen lattialla. Absurdi pakomatka jatkuu läpi kesäisen kotimaan, tytär on aina askeleen isänsä jäljessä. Poliisi ei voi auttaa ilman lääkärinlausuntoa ja terveyskeskeskuslääkäriä kiinnostaa enemmän isän jalkojen turvotus kuin tämän päänsisäinen sekamelska, jossa muhivat miljoonabisnekset ja eläkkeellä olevan pankinjohtajan tappaminen. Hyvin kirjoitetun tarinan luettuani Alzheimer-äiti tuntuu varsin kevyeltä (tosin alkuun hänkin oli kova karkailemaan).

Didrichsenin munat ja Keilarannan Juuri

Keskiviikkona oli vielä aurinkoinen sää ja ajoimme Hondalla kohti merellistä Helsinkiä. Kävin Didrichsenin museossa katsomassa "Embassy of EGS" -näyttelyn. Suomalainen EGS aloitti grafittitaiteilijana, mutta on laajentanut osaamistaan lasiteoksiin ja veistoksiin. Näyttelyssä törmäsin kahteen portugalilaiseen nuoreen naiseen. Juttelimme hetken Portugalista ja vaelluksistani. Kerroin suunnittelevani uutta vaellusta ensi keväälle Portugalin rannikolle. "Ryhmässä?" "Ei kun yksin." "Niin tietysti, olethan suomalainen."

Museo itsessään on näkemisen arvoinen, ollaanhan kulttuuriperheen kotona; näytillä on kokoelma taidetta, laaja kirjasto ja yhdestä lastenhuoneesta löytyy yksi yleisövessoista. Merenrantaan viettää vehreä rinne, talon suojassa on ulkoallas ja pihalta löytyy veistoksia.

Hyvän lounaan söimme Keilarannan Juuri Delissä, jonka terassilla saimme nauttia aurinkoisesta merimaisemasta.

Kumpulan siirtolapuutarha

Saimme kutsun Kumpulaan Leenan hurmaavaan siirtolapuutarhaan. Sää suosi ja ajoimme Hondalla vierailulle. Leena esitteli satoa tuottavan puutarhan, jota kukat kaunistavat. Erikoisuutena lilat perunat ja ufoa muistuttava valkoinen kesäkurpitsa, joita olen aiemmin nähnyt Zagrebin torilla. Katettu terassi antaa pienelle mökille lisätilaa ja istuimmekin ulkona nauttimassa Jussin grillaamia kasviksia ja riistaa.

Meidänkin piha tuottaa nyt paljon omenia ja viikonloppuna aloitin omenasoseen keittämisen ja purkittamisen.

Kesän kirjoja:

Maria Àngels Anglada "Auschwitzin viulu". Krakovan tyhjennys juutalaisista yllättää viuluntekijä-Danielin. Keskitysleirillä hän luultavasti pelastaa henkensä ilmoittaessaan ammattinsa olevan puuseppä/koristepuuseppä. Daniel pääsee sisätöihin puusepänverstaaseen. Korjattuaan viallisen viulun keskitysleirin klassisesta musiikista pitävä komendantti käskee Danielin rakentamaan huippuviulun. Elämäntahtoa ylläpitää myös tieto, että morsian ja veljentytär ovat välttäneet keskitysleirit ja ovat mahdollisesti elossa.

Suomen Lasimuseo ja Keravan Purkutaiteen Ihmemaa X

Laura Laine

Perjantaina ajoimme Hondalla kohti Hämeenlinnaa, kuten viimekin perjantaina. Tällä kerralla ei ajettu Hattulaan, vaan Riihimäelle. Kävin katsomassa Suomen Lasimuseossa Laura Laineen hienon taidelasinäyttelyn. Tosin heti ovensuussa totesin, että olen nähnyt näitä jo Salon Taidemuseossa. Ei haitannut, sillä joukossa oli paljon tämän vuoden tuotantoa ja videoesitys, jossa taiteilija kertoo työskentelystään ja muista lasintekijöistä.

Klaas

Lounaan söimme Lasimuseon Klaas ravintolassa. Ei pettänyt tälläkään kerralla! Kaisan vinkistä kävin tutustumassa samalla alueella olevaan Lasistudio Mafka & Alakosken tiloihin ja tuotantoon. Hannu jäi pihalle vilvoittelemaan, sikäli hyvä, että sisällä oli tosi lämmin. Studioon voi varata myös "Elämysillan", jossa saa suunnitella ja puhaltaa itselleen lasiesineen.

Tuomas Kiuru "Ääretön huone"

LOOP & JR "Parempi överit ku vajarit"

Ghost "Anamorphic X"

Hannu ei halunnut ajaa (taas!) samaa tietä, vaan harhailimme hetken Hyvinkäällä ja ajoimme Keravalle Jokelan ja Järvenpään kautta. Tämän kesän Purkutaide on esillä entisen Anttilan tiloissa (sisäänpääsy kaksi kertaa kalliimpi kuin aiemmin). Kävimme katsomassa kahden kerroksen taideteokset ja palasimme kaupan kautta kotiin.

Tallinna

Ritu tuli Vantaalle jo sunnuntaina ja tein meille kattilallisen kesäkeittoa. Aamulla Hannu heitti meidät asemalle ja lähdimme Tallinnaan. Onneksi lähdimme hyvissä ajoin; Kampissa oli sähköt pois ja ratikka kierteli pitkin Bulevardia. Laivamatka kului lukiessa, perillä odotti tuulinen, mutta kuiva sää. Veimme laukut Fat Margaret'siin ja lähdimme kävelemään Kalamajaan. Olisin halunnut näyttää Ritulle Noblessnerin, mutta rantatie oli suljettu rakennustöiden takia. Nousimme ylös Telliskiveen ja menimme Boheemiin lounaalle. Kävimme Telliskiven pikkuputiikeissa ja tuli mieleeni, että pääseeköhän "The Mystery of Banksy" -näyttelyyn jo ilman kahden tunnin jonotusta. Pääsi, viiden minuutin odottamisella.

Boheem

Olikin hieno ja kattava näyttely! Alkoi sataa, suojauduimme siltä Baltijaamaan. Kiertelimme yläkerran kirppikset ja haimme Selveristä iltapalaa. Majoituimme ja menimme keittiöön keittämään kahvit. Lukuhetken ja huilin jälkeen laitoimme keittiössä tapakset, lopun viinin otimme mukaan kattohuoneeseemme. Satoi vähän väliä ja vietimme illan kämpillä.

Rotermanni

Yhdeksän jälkeen laskeuduimme keittiöön, jossa oli jo pitkä jono vohvelin paistopisteelle. Taikina näytti uhkaavasti loppuvan ennen meitä ja kävin pyytämässä respaa tuomaan uuden taikinakulhon. Harmi vain, että hillot olivat loppuneet, saimme syödä Ritun paistamat vohvelit nutellan kanssa. Makean aamiaisen syötyämme kävelimme Rotermannin läpi kohti Kadriorgin puistoa ja Kumua. Päivä oli helteinen, onneksi suuret puut antoivat vilvoittavaa varjoa.

Kumussa meitä kiinnosti värikäs "History and Mystery: Latin American Art and Europe" -näyttely. Vitoskerroksen Jevgeni Zolotkon näyttely "The Secret of Adam" oli turhan synkkä ja ahdistava näin kauniiseen loppukesän päivään. Perusnäyttelyt olemmekin molemmat jo nähneet.

NOP Kohvik

Tarkoitus oli käydä myös Kadriorgin Taidemuseossa, mutta Ritu muisti jo nähneensä sen näyttelyt ja minä voin käydä siellä koska vain. Tällä retkellä jäivät edulliset lounastarjoukset hyödyntämättä, kun ehdotin tälle päivälle NOP Kohvikia. Sillä on ihastuttava puutarha ja hyvät, kevyet ateriat. Söimme tiikerirapu- ja mustekalasalaatit. Matka jatkui vanhaan kaupunkiin, Ritu etsi vaellussandaaleja, mutta ei vielä ostanut mitään. Kerta se on ensimmäinenkin: vein Ritun Vallibaariin ja tilasin meille Aperol Spritzerit, kumpikin uusi kokemus Ritulle.

Kävelimme Toompealle, sieltä raput alas lähikauppaan, josta mukaan lähti iltaviini ja tuoreet sämpylät.

Noblessner

Iltapäiväkahvin, suihkun ja huilin jälkeen teimme iltakävelyn Noblessneriin, joka sekin on Ritulle uutta. Kävimme tutustumassa yhteen vuokralla (tai myytävänä) olevaan, tilavaan igluun. Ritu oppii kanssani huonoille tavoille: poikkesimme Põhjalapanimon myymälään, josta hän osti meille portterit mukaan. Kävelimme Kalamajan läpi Fat Margaret'siin, jonka parvekkeella nautimme oluet. Laskeuduimme kellariin ja söimme tapakset iltapalaksi.

Lähtöaamuna ei tehnyt mieli makeita vohveleita, haimme Rimistä hyvää leipää ja kurkkua. Tyhjensimme jääkaapista omat ruokamme ja söimme riittävän aamupalan. Huilailimme huoneessamme, lueskelimme ja juttelimme, kunnes havahduimme kellon olevan jo yli 11. Hain satamakaupasta vodkat liköörintekoon ja Hannun toivoman tuliaisjuoman. Laivan sisätiloissa oli hyvin tilaa, porukat taisivat istua aurinkokannella. 

Hannu haki meidät Länsisatamasta, joutessaan hän oli pessyt ikkunoita ja leiponut meille tuoreet sämpylät. Valmistin sardellipastaa, syötyään Ritu lähti asuntonäyttöön ja sieltä kaverinsa kyydillä kotiin Karkkilaan. Illemmalla Kaisa tuli käymään Hannun myöhästyneillä synttärikahveilla.